Vaaleanpunaisen pantterin jäljillä
| Vaaleanpunaisen pantterin jäljillä | |
|---|---|
| Trail of the Pink Panther | |
 |
|
| Ohjaaja | Blake Edwards |
| Käsikirjoittaja |
|
| Tuottaja | Blake Edwards |
| Säveltäjä | Henry Mancini |
| Kuvaaja | Dick Bush |
| Leikkaaja | Alan Jones |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Tuotantoyhtiö | Blake Edwards Entertainment |
| Levittäjä |
United Artists Netflix |
| Ensi-ilta | 1982 |
| Kesto | 96 min. |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Seuraaja | Vaaleanpunaisen pantterin kirous |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Vaaleanpunaisen pantterin jäljillä on vuonna 1982 ensi-iltansa saanut Vaaleanpunainen pantteri -sarjan elokuva. Se on järjestyksessään sarjan kuudes. Elokuva tehtiin edesmenneen, aikaisemmissa Pantteri-elokuvissa esiintyneen Peter Sellersin muistoksi. Vaaleanpunaisen pantterin jäljillä koostuu lähinnä aikaisemmista elokuvista pois leikatuista kohtauksista, joilla saatiin myös Sellersin esittämä komisario Clouseau mukaan elokuvaan vielä kerran.[1] Sellersiä lukuun ottamatta mukana elokuvassa on joukko vanhoja Pantteri-sarjan näyttelijöitä, kuten Herbert Lom, Burt Kwouk, Graham Stark, sekä André Maranne. Elokuvaa tuotettiin samaan aikaan kuin sen jatko-osaa Vaaleanpunaisen pantterin kirous.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvassa palataan taas kerran elokuvasarjan alkulähteille, sillä filmin alussa arvokas timantti nimeltä Vaaleanpunainen pantteri varastetaan. Kömpelö ranskalaisetsivä Jacques Clouseau alkaa tutkia jälleen tapausta ja epäilykset kohdistuvat jo kolmannen kerran Vaaleanpunaisen pantterin historiassa Sir Charles Lyttoniin (David Niven), jota Clouseau lähtee etsimään Englannista. Matkalla hänen lentokoneensa kuitenkin haaksirikkoutuu ja Clouseau katoaa salaperäisesti jälkiä jättämättä. Yleisesti Clouseaun uskotaan kuolleen, mutta toimittaja Marie Jouvet (Joanna Lumley) epäilee Clouseaun olevan hengissä ja piileskelevän jossakin.
Jouvet haastattelee Clouseaun ystäviä ja vihamiehiä, jotka muistelevat Clouseauta ja kertovat hänen elämänsä vaiheista. Haastateltavina ovat mm. Clouseaun kiinalainen miespalvelija Cato Fong (Burt Kwouk), ylikomisario ja Clouseaun esimies Charles Dreyfus (Herbert Lom), Clousean isä (Richard Mulligan) ja Clouseaun entinen avustaja Hercule Lajoy (Graham Stark). Ääneen pääsevät myös Clouseaun useiden epäilysten kohde, herrasmiesvaras Lytton (David Niven) ja tämän nykyinen ja Clouseaun entinen vaimo (Capucine).
Roolit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Peter Sellers | … | Jacques Clouseau (arkistomateriaalia) |
| David Niven | … | Sir Charles Litton |
| Herbert Lom | … | Charles Dreyfus |
| Richard Mulligan | … | Clouseaun isä |
| Joanna Lumley | … | Marie Jouvet |
| Capucine | … | Lady Simone Litton |
| Robert Loggia | … | Bruno Langois |
| Harvey Korman | … | professori Auguste Balls (arkistomateriaalia) |
| Burt Kwouk | … | Cato Fong |
| Graham Stark | … | Hercule Lajoy |
| Peter Arne | … | eversti Bufoni |
| André Maranne | … | Francois Duval |
| Ronald Fraser | … | tohtori Longet |
| Leonard Rossiter | … | Quinlan (arkistomateriaalia) |
| Marne Maitland | … | Lasorde |
| William Hootkins | … | taksinkuljettaja |
Arvioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Video-oppaassa vuodelta 1994 Asko Alanen sanoo itse elokuvan tarjoavan paljon ennennäkemätöntä törmäilyä, mutta hänestä kehyskertomus haastatteluineen ei toimi. Hän antaa elokuvalle kolme tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”hyvä”.[2] VideoHound’s Golden Movie Retriever antaa elokuvalle kaksi tähteä neljästä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Trail of the Pink Panther[vanhentunut linkki], VideoHound’s Golden Movie Retriever. Gale, 2008. Haettu 14.11.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen).
- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0