Tämä on lupaava artikkeli.

Henry Mancini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Henry Mancini
Mancini noin vuonna 1970
Mancini noin vuonna 1970
Henkilötiedot
Syntynyt16. huhtikuuta 1924
Cleveland, Ohio, Yhdysvallat
Kuollut14. kesäkuuta 1994 (70 vuotta)
Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat
Ammatti säveltäjä, orkesterinjohtaja
Muusikko
Aktiivisena 1946–1994
Tyylilajit elokuvamusiikki, big band, jazz, klassinen, pop
Soittimet piano, piccolo ja huiluView and modify data on Wikidata
Levy-yhtiöt RCAView and modify data on Wikidata
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Palkinnot

4 Oscar-palkintoa
20 Grammy-palkintoa

Aiheesta muualla
Kotisivut

Enrico Nicola ”Henry” Mancini (16. huhtikuuta 1924 Cleveland, Ohio – 14. kesäkuuta 1994 Los Angeles, Kalifornia)[1] oli yhdysvaltalainen säveltäjä. Hän sävelsi enimmäkseen elokuvamusiikkia. Hänen tunnettuja sävellyksiään ovat muun muassa Vaaleanpunaisen pantterin tunnusmusiikki, Peter Gunn -televisiosarjan tunnusmusiikki, Baby Elephant Walk -kappale elokuvasta Hatari!, alkujaan Aamiainen Tiffanylla -elokuvaan sävelletty laulu ”Moon River” sekä laulu ”Days of Wine and Roses” samannimisestä elokuvasta. Mancini voitti musiikistaan muun muassa neljä Oscar-palkintoa ja 20 Grammya.

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henry Mancini syntyi 16. huhtikuuta 1924 Clevelandissa, Ohiossa. Hänen isänsä Quinto soitti huilua ja opetti Henrylle taidon kun tämä oli kahdeksanvuotias. Perhe muutti West Aliquippaan Pennsylvaniaan kun Henry oli 12-vuotias. Siellä hän opetteli soittamaan pianoa ja kiinnostui musiikin sovittamisesta. Valmistuttuaan high schoolista 1942 Mancini aloitti opinnot New Yorkin Juilliard-musiikkikoulussa mutta joutui armeijaan jo seuraavana vuonna. Mancini liittyi vuonna 1946 The Glenn Miller-Tex Beneke Orchestraan pianistina ja sovittajana. Seuraavana vuonna hän meni naimisiin laulaja Ginny O’Connorin kanssa.[2]

Vuonna 1952 Mancini aloitti Universal-International-elokuvastudion musiikkiosastolla. Seuraavan kuuden vuoden aikana hän teki musiikkia yli sataan elokuvaan ja sai ensimmäisen Oscar-ehdokkuutensa elokuvasta Glenn Miller Story. Lopetettuaan työt studiolla 1958 Mancini ryhtyi itsenäiseksi musiikintekijäksi. Hänen ensimmäisiä töitään lähdön jälkeen oli Blake Edwardsin televisiosarja Peter Gunn, joka aloitti 26 elokuvaa kattaneen yhteistyön Edwardsin kanssa.[2]

Elokuvamusiikin teon ohella Mancini johti useita merkittäviä sinfoniaorkestereita eri puolilla maailmaa. Kaiken kaikkiaan hän teki yli 600 esiintymistä orkesterinjohtajana.[2]

Mancini kuoli 1994. Hänellä on kolme lasta.[2]

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mancini levytti yli 90 albumia, joiden tyyli ulottui big band -musiikista jazziin, klassiseen ja popiin. Yhdeksän hänen albumeistaan myi kultaa.[2]

Mancini kirjoitti kaksi kirjaa, joista toinen oli omaelämäkerta Did They Mention the Music? (1989, Gene Leesin kanssa) ja toinen orkesterisovittamisen opas Sounds and Scores: A Practical Guide to Professional Orchestration (1962), josta on tullut alan merkkiteos.[2]

Merkitys ja tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mancinin rooli 1950-luvun Yhdysvaltain elokuvamusiikissa oli hyvin merkittävä. Hän toi elokuvamusiikkiin pienet kokoonpanot sekä käytti uudenlaisia musiikillisia ideoita ja levytysstudiotekniikan tuomia mahdollisuuksia.[1]

Mancini sai uransa aikana sävellyksistään 20 Grammy-palkintoa ja oli ehdolla yhteensä 72:een.[3] Hän sai neljä Oscar-palkintoa ja yhteensä 18 ehdokkuutta.[4] Hän sai myös yhden Golden Globe -palkinnon sekä kaksi Emmy-ehdokkuutta.[2] Mancinin Oscar-palkitut elokuvat palkitsemisvuosineen ovat Aamiainen Tiffanylla (1962, paras musiikki sekä paras laulu), Viinin ja ruusujen aika (1963, paras laulu) ja Victor/Victoria (1983, paras musiikki).[5]

Mancinilla on useita kunniatohtorin arvonimiä eri yliopistoista Yhdysvalloissa.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pendergast, Tom & Pendergast, Sara (toim.): International Dictionary of Films and Filmmakers, Vol. 4: Writers and Production Artists, 4th edition, s. 550–551. St. James Press, 2000. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 10.4.2015). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ a b c d e f g h The Man : Biography henrymancini.com. Arkistoitu 21.5.2014. Viitattu 10.3.2015. (englanniksi)
  3. ↑ Henry Mancini Artists. Grammy Awards. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Henry Mancini (Nominee-haku Henry Mancini) Academy Awards. Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  5. ↑ Henry Mancini Awards Songs. Songwriters Hall of Fame. Arkistoitu 22.10.2015. Viitattu 9.10.2015. (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Caps, John: Henry Mancini. Reinventing Film Music. Urbana: University of Illinois Press, 2012. ISBN 978-0-252-03673-6 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Henry_Mancini&oldid=22129804”