Väiso peakraav
| Väiso peakraav | |
|---|---|
| Maat | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Võrun kunta |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Väiso peakraavin valuma-alue |
| Pinta-ala | 37,7 km² [1] |
| Pääuoman osuudet | Väiso peakraav, Turgioja, Kahloja, Püdäläkraav |
| Yhtyy | Võhandu jõgi (85,6 km joensuusta) |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | pelto-oja, Tagaküla |
| Laskupaikka | Võhandu jõgi, Villa |
| Läpivirtausjärvet | Alajärv, Mäejärv |
| Esteet | padot |
| Sivu-uomat | Kärnamäe kraav, Matussaare kraav, Leola kraav, Lapi oja, Raiste kraav |
| Taajamat | Väimela, Parksepa |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | yli 91 m mpy. [1] |
| Laskukorkeus | noin 70 m mpy. [1] |
| Korkeusero | 21 m |
| Pituus | 11,8 km [1] |
| Kaltevuus | 1,78 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Väiso peakraav on Virossa Võrumaalla Võrun kunnassa sijaitseva 12 kilometriä pitkä voimakkaasti ruopattu ja oikaistu Võhandu jõen sivu-uoma. Virolaisessa nimistössä peakraav tarkoittaa pääuomaa ja kaivettua ojaa samanaikaisesti.[1]
Uoman kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kraavi alkaa Võrun kunnan Tagakülasta Kurgsoon eteläpuolelta pienestä lähteestä. Se on alusta lähtien suoraksi kaivettu oja, joka etenee suoriksi kaivetuilla osuuksilla. Sitä voidaan pitää peltoalueen kuivatusojien johto-ojana, mutta maaston tasaisuudesta johtuen sen tulee myös voida johtaa talven lumien sulaneet vedet Võhandu jõgeen. Kraavin tullessa Turgsoon alueelle Parksepan kohdalla, missä on jyrkempää, on oja saanut pitää vanhan uomansa. Täällä se yhtyy Raiste kraaviin, joka on sen huomattavin sivuhaara keskijuoksulla. Turgsoon jälkeen uoma virtaa ensin Mäejärven ja heti perään Alajärven läpi Väimalassa. Kummankin järven luusuassa on pato, jolla järvien vedenpintaa säännöstellään. Alajärven jälkeen on enää kolme kilometriä jäljellä Võhandu jõgeen Villassa. Peakraavi putoaa matkallaan vain 21 metriä, mikä tekee uoman kaltevuudeksi 1,8 metriä kilometrille.[1][a]
Valuma-alue, sivu-uomia ja järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peakraavi alkaa Kurgsoon eteläpuolelta ja yhtyy Võhanduun sen pohjoispuolelta. Sen itäpuolella sijaitsee Kariojan- ja länsipuolella Parisuu ojan valuma-alue. Parisuun ja Kurgsoon välissä sijaitsee pieniä ojia kuten esimerkiksi Soe oja, Savioro oja, Tsopa oja ja Albri oja. Peakraavin itäpuolella sijaitsee Kääpasoo, jossa on runsaasti kuivatusojia. Kurgsoota seuraavan vedenjakajan takana virtaa Orajõgi, joka on Ahja jõen sivuhaara. Valuma-alueen pinta-ala on 37,7 neliökilometriä.[1][a]
Pääuoman tavoin ovat myös sivuhaarat voimakkaasti ruopattuja ja oikaisyja uomia. Alin sivuhaara Kärnamäe kraavi on viivoittimen suora oja, joka tuo Kääpasoon länsireunan kuivatusvesi peakraaviin. Matussaare kraavi yhtyy peakraaviin sen länsipuolelta. Se on leveä kanavamainen uoma, joka kerää Väimelan kaakkoispuolen vesi peakraaviin. Väimalan ylempään Mäejärveen pohjoisesta laskeva Leola kraavi hakee sieltä Kärnasoon kuivatusvesiä. Parksepan itäpuolella pääuomaan yhtyy pohjoisesta lyhyt Lapi oja. Lapi ojasta alkaa pitkälle yläjuoksulle ulottuva tulvaniitty Turgsuu. Turgsuun niityillä peakraaviin yhtyy Raiste kraavi, joka on alkujaan ollut luontainen puro. Raisteeseen yhtyy sen alajuoksulla Kanariku oja, jonka valuma-alue yltää parin kilometrin päähän.[1][a]
Pääuomassa sijaitsevien Mäejärven ja Alajärven lisäksi valuma-alueella on muitakin järviä. Suurin osa niistä ovat patoamalla muodostettuja tekolampia, joista otetaan talousvettä. Suurempiakin järviä on muutamia. Esimerkiksi Väimelan taajaman pohjoissivulle on Leola kraaviin padottu Väimela paisjärv ja Parksepan kylässä sijaitsee Kanariku järv. Lähellä pääuomaa sijaitsee Pütäljärv, joka on umpijärvi.[1][a]
Hallintoalue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peakraavi kuuluu Peipsijärven alavesistöalueeseen, joka on osa Itä-Viron vesistöaluetta. Sen vesistörekisterin tunnus on VEE1004700.[1]