Väinö Solstrand
Väinö Solstrand (26. helmikuuta 1882 Helsinki – 11. huhtikuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen kielentutkija, joka oli erikoistunut suomenruotsalaiseen kansanperinteeseen sekä Suomen ruotsinkielisiin paikannimiin.
Solstrand opiskeli pohjoismaisia kieliä, keräten samalla ruotsinkielistä kansanrunoutta muun muassa Ahvenanmaan Brändöstä. Vuodesta 1909 lähtien hän työskenteli Svenska litteratursällskapet i Finland -säätiön arkistossa Helsingissä ja kirjoitti vuonna 1923 sen julkaiseman Finlands svenska folkdiktning -teoksen kolmannen osan. Tohtoriksi Solstrand väitteli 1925, toimien sen jälkeen opettajana Maarianhaminassa ja Helsingissä.[1] Hän osallistui aktiivisesti Svenska litteratursällskapetin ruotsinkielisten murresanojen ja paikannimien keräykseen.[2]
Väinö Solstrand tunnettiin myös innokkaana urheilumiehenä. Hän toimitti ruotsinkielistä Finskt Idrottsblad -urheilulehteä yhdessä Uno Westerholmin ja Klas Tallqvistin kanssa[3] sekä käänsi suomeksi Carl Allénin kirjoittaman painikäsikirjan vuonna 1904. Vuosina 1911–1913 Solstrand toimi Suomen Olympiakomitean ensimmäisenä pääsihteerinä.
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Finlands svenska folkdiktning 3, Ordstäv, Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsinfors, 1923.
- Karis socken från forntiden till våra dagar II – Namnet Karis och andra namn i Karis, Ekenäs tryckeri, Ekenäs, 1940.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Solstrand, Väinö (Arkistoitu – Internet Archive) Uppslagsverket i Finland. Viitattu 10.6.2015.
- ↑ Vad är ortnamnsarkivet? 2/1995. Spräkbruk. Viitattu 10.6.2015.
- ↑ Finskt iddrottsblad 1904 (Arkistoitu – Internet Archive) Urheilumuseo. Viitattu 10.6.2015.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
