Uusaristotelismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Uusaristotelismilla viitataan aristotelismin päivitettyihin muotoihin myöhemmässä filosofiassa, keskiajan filosofiasta nykyajan filosofiaan.

Etiikassa ja poliittisessa filosofiassa termiä ”uusaristotelismi” on käytetty ennen kaikkea 1900-luvulla uudelleen heränneistä hyve-etiikan muodoista, jotka korostavat käytännöllistä järkeä moraalisten sääntöjen ja velvollisuusetiikan sijaan.[1] Uusaristoteelisesta hyve-etiikasta ovat kirjoittaneet muun muassa Alasdair MacIntyre, G. E. M. Anscombe, Philippa Foot ja Rosalind Hursthouse.

Metafysiikassa uusaristoteelisena voidaan pitää uusskolastiikan (uustomismi, analyyttinen tomismi) muotoja.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ neo-Aristotelianism The Ism Book. Arkistoitu 20.8.2007. Viitattu 14.8.2007.
  2. ↑ Baroni, Diana: NEOARISTOTELIANISM Voices. Arkistoitu 3.7.2006. Viitattu 14. elokuuta 2007.
Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uusaristotelismi&oldid=20629556”