U. T. Sirelius
Uuno Taavi Sirelius (5. toukokuuta 1872 Jääski – 24. elokuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen kansatieteilijä ja Helsingin yliopiston ensimmäinen suomalais-ugrilaisen kansatieteen professori.[1] Hänet tunnettiin kalastusmenetelmien tutkijana, mutta hän myös käynnisti ryijyperinteen tutkimuksen teoksellaan Suomalaiset ryijyt.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sireliuksen vanhemmat olivat kappalainen David Sirelius ja Anna Elisabet Cajander. Hän pääsi ylioppilaaksi Viipurin suomalaisesta klassillisesta lyseosta 1891 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1895, maisteriksi 1897, lisensiaatiksi 1906 sekä tohtoriksi 1907. Sireliuksen väitöskirja Über die Sperrfischerei bei den finnisch-ugrischen Völkern käsitteli suomalais-ugrilaisten kansojen patokalastuksen kehitystä ja kalastusmenetelmien eroavaisuuksia.
Sirelius teki ensimmäisen tutkimusmatkansa Venäjälle obinugrilaisten kansojen asuma-alueille yhdessä unkarilaisen etnografin János Jankón kanssa 1896. Hän teki uuden matkan hantien, mansien ja samojedien pariin Obin ja sen sivujokien varsille 1898–1900. Vuonna 1907 Sirelius teki matkan syrjäänien ja votjakkien pariin Kazanin–Permin alueelle ja vuonna 1911 toisen matkan Arkangelin alueelle.
Sirelius oli Valtion historiallisen museon palveluksessa vuodesta 1894 ja toimi museon ylimääräisenä amanuenssina 1900–1918. Hän oli Kansallismuseon intendentti 1917 ja muinaistieteellisen toimikunnan etnografian osaston johtaja 1920–1921 sekä vt. johtaja 1921–1929. Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kansatieteen dosenttina hän toimi 1906–1921 ja professorina 1921–1929. Sirelius oli myös Suomalais-ugrilaisen seuran kirjastonhoitaja 1900–1919, Suomen muinaismuistoyhdistyksen puheenjohtaja 1922–1923 ja esimies 1925. Hän oli Suomalaisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 1916, ja hän sai Hampurin yliopiston kunniatohtorin arvon 1921.
Sirelius oli naimisissa vuodesta 1900 Manuela Natulinin (1876–1924) kanssa. Heidän lapsiaan olivat Aune Gertrud Ikonen (1901–1971), sittemmin Hedly, sekä Uuno Urpo Tapio Siirala (1908–1982), Helsingin yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautien professori.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lauseopillinen tutkimus Jääsken ja Kirvun kielimurteesta. Suomalainen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1894.
- Ostjakkilaiselta matkaltani v. 1898. Helsinki 1900.
- Kertomus ostjakkien ja vogulien luo tekemästäni kansatieteellisestä tutkimusmatkasta. v. 1899–1900. Helsinki 1900.
- Kappale suomensukuisten kansain kalastushistoriaa. Suomalais-ugrilainen seura, Helsinki 1901–1905.
- Die Handarbeiten der Ostjaken und Wogulen. Finsk-ugriska Sällskapet, Helsingfors 1903.
- Ornamente auf Birkenrinde und Fell bei den Ostjaken und Wogulen. 1904.
- Über die Sperrfischerei bei den finnisch-ugrischen Völkern: Eine vergleichende ethnographische untersuchung, väitöskirja. Finsk-Ugriska Sällskapet, Helsingfors 1906.
- Suomalaisten kalastus I–II. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1906–1908, näköispainos 2009.
- Über die primitiven Wohnungen der finnischen und Ob-ugrischen Völker. 1906–1911.
- Syntymään, lapsuuteen ja kuolemaan liittyvät tavat ja uskomukset. Suomalais-ugrilainen seura, Helsinki 1911–1915.
- Über einige Traggeräte und Umschlagetücher bei den finnisch-ugrischen Völkern. Finska fornminnesföreningen, Helsingfors 1912.
- Über einige Prototype des Schlittens. Suomalais-ugrilainen seura, Helsinki 1913–1914.
- Suomen kansanpukujen historia. Suomalais-ugrilainen seura, Helsinki 1915.
- Suomen Kansallismuseo, sen synty, kehitys ja nykyiset laitokset. 1916.
- Über die Art und Zeit der Zähmung des Renntiers. Suomalais-ugrilainen seura, Helsinki 1916.
- Suomen kansanomaista kulttuuria: Esineellisen kansatieteen tuloksia I–II. Otava 1919–1921.
- Suomen kansallispukuja: Kuvia ja ohjeita käytäntöä varten 1–2. Tietosanakirja, Helsinki 1921–1922, näköispainos 1989.
- Suomen ylioppilasosakuntain kansatieteellinen museo vv. 1876–1893, kirjoittajat Th. Schvindt ja U. T. Sirelius. Eduard Polòn, Helsinki 1922.
- Suomalaiset ryijyt: Tekstiilihistoriallinen tutkimus. Otava 1924, näköispainos 1988.
- Die Vogel- und Pferdemotive der karelischen und ingermanländischen Broderien. Societas Orientalis Fennica, Helsingfors 1925.
- Kansankirjonta ja -pitsit. Otava 1928.
- Reise zu den Ostjaken. 1983.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640–1917, osa P–Ö.
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto, s. 687–688. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 681. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lehtonen, Juhani U. E.: U. T. Sirelius ja kansatiede. Weilin+Göös 1972.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lehtonen, Juhani U. E.: Sirelius, Uuno Taavi (1872–1929). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 2.10.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- U. T. Sirelius : Rakennusten perusmuodot ja niiden suhde ilmastoon. Ruotsissa säilynyt hirsirakennuksia viikinkikaudelta, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 22.01.1928, nro 4, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- U. T. Sirelius : Sisustustaidetta eri vuosisadoilta. Erään saksalaisen tutkimuksen tuloksia, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 13.01.1929, nro 2, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- U. T. Sirelius : Uusi koristetaiteen historia, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 26.05.1929, nro 21, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot