Utroja
Utroja ven. Утроя, latv. Rītupe |
|
---|---|
Maanosa | Eurooppa |
Maat | Venäjä, Latvia |
Alue | Pihkovan alue |
Piiri | Pytalovo, Ostrov |
Kunnat | Kārsavan kunta, Rēzeknen kunta |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
Valuma-alue | Utrojan valuma-alue |
Pinta-ala | 3 000 km² |
Yhtyy | Velikaja (87 km suistosta) |
Joen uoman kohteita | |
Alkulähde | Meirānu, Bēzgale |
Laskupaikka | Velikaja, Larino |
Sivu-uomat | Lža, Lada ja Strauja |
Taajamat | Kārsava ja Pytalovo |
Mittaustietoja | |
Lähdekorkeus | 138,3 m mpy. [a] |
Laskukorkeus | 46,5 m mpy. [b] |
Korkeusero | 92 m |
Pituus | 176 km [1] |
Kaltevuus | 0,52 m/km |
Muuta | |
Muualla | Wikimedia Commons |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Utroja (ven. Утроя, Ритупе, Ritupe [1], latv. Rītupe, Reitupe, Udraja, Ūdraja, latg. Iudrupe, Iudroja [2]) on Itä-Latviassa ja Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka on Velikajan sivujoki. Joen vanhin nimi on Ūdrāja ja sen muoto Ūdrupe voidaan kääntää Suomeksi ”Saukkojoki”. Venäläinen nimi voidaan kääntää sanaksi ”aamu” eli joki olisi silloin ”Aamujoki”.[1][b][a]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Utroja on 176 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Latviassa ja yhtyy pääuomaansa Velikajaan Venäjällä. Joen nimi on Latviassa Rītupe ja Venäjällä Utroja. Joen alkulähteet sijaitsevat Latgallian ylängöllä. Se toimii noin 10 kilometrin matkalla maiden välisenä rajajokena. Joen toinen tai molemmat rannat kuuluvat Latvialle 56 kilometrin matkalla ja vastaavasti noin 130 kilometrin matkalla Venäjälle. Latviassa se virtaa Rēzeknen- ja Kārsavan kunnan läpi ja Venäjällä se siirtyy Pihkovan alueella ensin Pytalovon piirin ja alempana Ostrovin piirin alueelle.[2][3][b][a]
Joki alkaa Bēzgalen kylässä lähteistä riippuen Micānusta [1] tai Meirānustasta [2]. Utroija juoksee ensin Rītupen nimisenä ojana, joka etenee aluksi kohti koillista. Siellä siihen yhtyy etelästä tuleva Strauja. Sitten Kārsavan kohdalla se tekee S-kirjaimen muotoiset mutkat ja toimii 10 kilometrin matkalla valtioiden välisenä rajana. Rajalta Utroja erkanee pohjoiseen kulkevaksi mutkittelevaksi joeksi, joka seuraa rajaa kulkien selvästi Venäjän puolella. Joki saapuu Pytalovoon, jonka läpi se virtaa. Kaupungin alla siihen yhtyy etelästä tuleva Ladajoki ja noin 20 kilometrin jälkeen Dubkissa (Дубки) siihen yhtyy suurin sivujoki Lža. Utroja saapuu Velikajan jokilaaksoon, missä se yhtyy Velikajaan 10 kilometriä Ostrovista alajuoksulle päin lähelle Kuhvan laskukohtaa.[1][2][3][b][a]
Valuma-alue ja sivujoet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Utrojan valuma-alueiden lähteet sijaitsevat Haanjan ylängön ja Latgallian ylängön välisellä vedenjakaja-alueella. Se sijaitsee Narvanjoen vesistöalueessa Velikajan valuma-alueella. Velikaja laskee Peipsijärveen, mistä Narvanjoki jatkaa pohjoiseen ja laskee lopuksi Itämerellä Suomenlahteen. Utrojan valuma-alue sijaitsee Latviassa Rēzeknen-, Kārsavan- ja Ciblan kunnan alueella ja Venäjällä Pihkovan alueella pääosin Pytalovon piirissä ja Ostrovin piirissä. Valuma-alueen pinta-ala on 3 000 neliökilometriä, josta 1 443 neliökilometriä kuuluu Latvialle ja loput noin 1 560 neliökilometriä Venäjälle. Utrojan suurimmat sivujoet on esitelty alla taulukossa. Niistä vain Strauja pysyy koko ajan Latviassa.[1][2][3][b][a]
yhtyy Utrojaan (km suusta) |
nimi | nimi (ven. ) |
nimi (latv. ') |
pituus (km) |
valuma-alue (km²) |
lähde |
---|---|---|---|---|---|---|
36 | Lža | Лжа | Ludza | 156 | 1540 | 1,2 |
54 | Lada | Лада | Lada | 40 | 262 | 1,2 |
138 | Strauja | Страуя | Strauja | 22/24 | 121 | 1,2 |
Joen valuma-alueella on joitakin järviä. Järvistä Micānu tai Meirānu sijaitsevat lähdejärvinä joenuomassa[1][2][3][b][a]
Hallintoalue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vewnäjän valtiollisen vesistörekisterin mukaan joki ja sen valuma-alue kuuluu Itämeren valuma-alueen piiriin (ven. Балтийский бассейновый округ) ja joen vesistörekisterin numero on 01030000212102000028662 [1]. Venäjän puoleisten vesistöjen hallintorakenteesta ei ole tässä tietoa, mutta alue sisältyy kuitenkin Pihkovan alueeseen. Latvian vesistöhallinnosta ei myöskään ole tietoa.[3][b][a]