Uskonpuhdistuksen kastajaliikkeet
Uskonpuhdistuksen kastajaliikkeet olivat uskonpuhdistuksen yhteydessä, varsinkin reformoidusta kirkosta erkaantuneita opiltaan radikaaleja ryhmiä. Ne eivät muodostaneet mitään yhtenäistä kirkkoa, eivätkä eri ryhmien opitkaan olleet samanlaisia. Yhteistä niille oli pääasiassa kasteen uusiminen eli aikuiskaste. Uskonpuhdistuksen kastajaliikkeistä kehittyivät myöhemmin erilaiset vapaat suunnat.
Kasteenuusijoiden alkuna oli radikaaleimpien uudistajien eroaminen reformoidusta kirkosta. Tämän jälkeen he perustivat erilaisia kasteenuusijoiden yhteisöjä.[1] Tällaiset uudet liikkeet korostivat aikuiskastetta ja suhtautuivat kielteisesti myös maalliseen esivaltaan. Nämä syntyneet ryhmät olivat keskenään hajallisia, ja niiden opit erosivat paljon toisistaan. Yleisesti kasteenuusijat kieltäytyivät aseiden käytöstä, mutta myös poikkeuksia oli: melchiorilaisiksi kutsuttu ryhmä muun muassa valtasi aseellisesti Münsterin.
"Jumalan valtakunta" Münsterissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksi kastajien radikaaleimmista ryhmistä olivat melchiorilaiset, joiden johtajana toimi Melchior Hoffman. Siinä missä muut kastajaliikkeet pääosin joutuivat pakenemaan vainoja, ryhtyivät melchiorilaiset aseelliseen vastarintaan muita kristittyjä vastaan. Vuonna 1534 heidän aseellinen toimintansa johti Münsterin kaupungin valtaamiseen.
Kaupunkiin melchiorilaiset perustivat "maanpäällisen Jumalan valtakunnan": he karkottivat kaupungista vääräuskoisina pitämänsä henkilöt, uudelleenkastoivat asukkaat ja siirsivät omaisuuden yhteisomistukseen.[1] Tarkoituksenaan heillä oli luoda valtakunta avaamaan tietä Jeesuksen toiselle tulemiselle, mutta käytännössä Münsterin valtakunnasta muodostui maallisen turmeltunut kaupunki.[1] Kaupungin kerrotaan kärsineen muun muassa mielivaltaisuudesta ja verenvuodatuksestakin.[1]
Lopulta Münsterin "Jumalan valtakunnan" historia jäi hyvin lyhyeksi, sillä jo seuraavana vuonna kaupunki vallattiin takaisin. Kaupungin johtajia rankaistiin raskaasti: kuulustelut kestivät kuukausia ja niiden loputtua useita merkittäviä johtohahmoja kidutettiin hengiltä.[1]
Erilaisia kastajaliikkeitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Melchiorilaiset olivat vain yksi ryhmä kasteenuusijoista, mutta heidän toimintansa leimasi myös muita liikkeitä. Vaikka melchiorilaiset olivatkin turvautuneet aseelliseen vastarintaan, yrittivät monet muut ryhmät välttää väkivaltaa. Toisaalta kriittinen suhtautuminen esivaltaan ja valastakieltäytymiset loivat heille maineen kapinallisina ja aikaansaivat useita vainoja halki Euroopan.
Kastajaliikkeistä kehittyi useita vapaita suuntia. Varsinkin Amerikassa he löysivät itselleen tilaa ja maata harjoittaa omia oppejaan vailla järjestelmällisempiä vainoja. Tosin myös Euroopassa olot rauhoittuivat joidenkin liikkeiden osalta. Varhaisia vapaiden suuntien liikkeitä olivat esimerkiksi baptistit ja mennoniitat[2]. Myöhemmin syntyivät muun muassa metodismi, helluntailaisuus, adventismi, hutteriitit, evankelioiva herätyskristillisyys sekä pelastusarmeija.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kristinuskon historia 2000: Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan. Weilin+Göös, 1999. ISBN 951-35-6515-7