Urbergan kartano
| Urbergan kartano | |
|---|---|
| Osoite | Loojärventie |
| Sijainti | Espoonkartano, Espoo[1] |
| Rakennustyyppi | kartano |
| Kerrosluku | 2 |
 |
|
Urberga on kartano Espoonkartanon kaupunginosassa läntisimmässä Espoossa aivan Kirkkonummen rajan tuntumassa. Sen päärakennus sijaitsee maanviljelysmaiseman keskellä Loojärven kaakkoisella rannalla. Alueella on tehty lukuisia esihistoriallisia löytöjä.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fonseenin vuoden 1750 kartassa nykyisen Urbergan alue oli vielä asumatonta. 1780-luvun alusta Urbergasta on maininta Espoon kartanon lampuotitilana, jonka omisti leskirouva Anna Nilsdotter poikineen. Lampuotitila talousrakennuksineen oli kuitenkin jo pahoin rappeutunut. 1800-luvun jälkipuoliskolla Urbergasta kehkeytyi läheisen Helsingin liikemiesten kesäpaikka. Professori Alexander Gadolin osti Urbergan 1895 ja asui siellä kymmenen vuotta. Myöhempiä omistajia on muun muassa Elsa Bonsdorff.[2]
Urbergan päärakennus ei edusta tiettyä tyylisuuntaa, sillä se on rakennettu vaiheittain 1700-luvun lopulta alkaen. Rakennukseen lisättiin siipiosia 1800-luvulla ja vuonna 1926 se korotettiin kaksikerroksiseksi. 1950-luvun alussa päärakennus uudistettiin täysin. Arkkitehtina oli Kurt Simberg.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Härö, Erkki: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemat : Byggnadskulturen och kulturlandskapet i Esbo. (Toinen, tarkistettu painos) Helsinki: Espoon kaupunginmuseo/Esbo stadsmuseum, 1991. ISBN 951-857-182-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Urberga Espoon opaskartalla
- ↑ a b c Härö, s. 18–19