Uranometria

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uranometriaan kuuluva kaiverrus Orionin tähdistöstä. US Naval Observatoryn kirjaston kokoelmasta.

Uranometria on Johannes Bayerin laatima tähtikartasto. Se julkaistiin Augsburgissa 1603, painajanaan Cristoph Mang (Cristophorus Mangus).[1] Sen koko otsikko on Uranometria : omnium asterismorum continens schemata, nova methodo delineata, aereis laminis expressa. Tämä tarkoittaa ”Uranometria, sisältäen kartat kaikista tähtikuvioista, piirrettynä uudella menetelmällä ja kaiverretuna kuparilaatoille.” Sana ”Uranometria” tarkoittaa ”Taivaiden mittaamista”; vertaa ”geometria”, mikä tarkoittaa kreikaksi ”maan mittaamista”. Se oli ensimmäinen tähtikartasto, joka kattoi koko taivaanpallon.

Uranometrian tähtikartat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uranometria sisälsi 51 kuparipiirroksina toteutettua tähtikarttaa, jotka oli laatinut Alexander Mair (n. 1562–1617). Ensimmäiset 48 karttaa esittävät kukin yhtä Ptolemaioksen tähdistöistä. 49. kartta esittelee kaksitoista uutta tähtikuviota eteläisen pallonpuoliskon taivaalta, jotka olivat Ptolemaiokselle ja hänen aikalaisilleen tuntemattomia.[2] Viimeiset kaksi karttaa ovat planisfäärejä, otsikoiltaan Synopsis coeli superioris borea ja Synopsis coeli inferioris austrina, mikä tarkoittaa suunnilleen ”Yleiskatsaus pohjoiseen pallonpuoliskoon” ja ”Yleiskatsaus eteläiseen pallonpuoliskoon”. Kartoissa on koordinaattiruudukko, joka mahdollistaa tähtien paikan määrittämisen asteen murto-osien tarkkuudella.

Bayer otti Uranometriassa käyttämänsä tähtien sijainnit Tyko Brahen laajennetusta, 1 005 tähteä käsittäneestä luettelosta. Brahen lista oli kiertänyt käsikirjoituksena v. 1598 alkaen, sekä Planciuksen, Hondiuksen ja Willem Blaeun pallotähtikartoissa. Sen julkaisi ensimmäisenä taulukkomuodossa Johannes Kepler 1627.

Brahen katalogi mahdollisti huomattavasti paremman tarkkuuden kuin Ptolemaioksen tähtiluettelo. Kaikkiaan Uranometria sisältää yli 1 200 tähden paikat, joten Bayer käytti myös muita lähteitä. Hän otti eteläisten tähtien sijainnit ja tähdistöjen nimet hollantilaisen purjehtijan Pieter Dirkszoon Keyserin katalogista, joka tarkensi italialaisten tutkimusmatkailijoiden Amerigo Vespuccin ja Andrea Corsalin sekä espanjalaisen kartografin Pedro de Medinan havaintoja.

Kunkin tähdistön tähdet esitettiin taustanaan tähdistön nimeen liittyvä kaiverrettu kuva. Tuntemattomasta syystä monet ihmishahmoiset tähtikuviot esitetään takaapäin, kun perinteisesti ne on esitetty kasvot Maapalloa päin. Tämä johtaa tiettyyn sekaannukseen joidenkin tähtien nimien suhteen, jos ne esim. viittaavat ”oikeaan olkapäähän” mutta Uranometrian kuvitus laittaa ne hahmon vasemmalle puolelle.

Uranometria aloitti tavan nimetä tähdet kreikkalaisilla ja latinalaisilla aakkosilla, mikä tunnetaan Bayerin designaationa. Sitä noudatetaan vielä tänäänkin.[3]

Uranometrian tähtiluettelo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uranometrian ensimmäisessä painoksessa luettelo tähdistä oli painettu kunkin kuvasivun kääntöpuolelle. Tämä teki mahdottomaksi käyttää luetteloa ja tähtikarttaa samanaikaisesti. Suurempi ongelma oli se, että luettelon kirjaimet kuulsivat sivun läpi ja tekivät tähtikartoista epäselviä. Kaikki myöhemmät Uranometrian painokset jättivät luettelot pois, ja ne julkaistiin erillisenä luettelona nimeltä Explicatio characterum aeneis Uranometrias. Valitettavasti tässä katalogissa oli lukuisia typografisia virheitä, jotka vain pahenivat myöhemmissä painoksissa.[4]

Teoksen nimiösivu

Uranometrian nimiösivulla olevassa kuparipiirroksessa on aivan sivun alareunassa taiteilijan signeeraus AMF, Alexander Mair fecit eli ”Alexander Mair teki tämän” ja vuosiluku MDCIII, 1603. Kirjan nimi esitetään kokonaisuudessan sivun keskellä, ja sen molemmin puolin seisovat jalustoilla Atlas ja Herkules. Jalustoihin on kaiverrettu Atlanti uestustiss astronom magistro (”Atlas, ensimmäinen tähtitieteen opettaja”) ja Herculi uetustiss astronom discipulo (”Herkules, ensimmäinen tähtitieteen opiskelija”). Sivun yläosassa on vasemmalta oikealle auringon jumala Apollo, maan jumalatar Kybele joka pitelee kahta leijonaa talutushihnassa, ja kuun jumalatar Diana tähtikuvioisessa viitassa. Kirjan nimen alapuolella on eläinradan hahmoista Kauris, ja sen alla näkymä Augsburgista.

  1. Christoph Mang toimi Augsburgissa kirjanpainajana vuosina 1567–1617, Johns Hopkinsin kirjaston katalogin mukaan (Arkistoitu – Internet Archive); Uranometria on hänen huomattavin painotyönsä.
  2. Star Tales – Johann Bayer's southern star chart
  3. Star Tales – Bayer letters
  4. The Explicatio, a flawed catalogue.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]