Tyko Brahe

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tyko Brahe
Henkilötiedot
Syntynyt14. joulukuuta 1546
Knutstorpin linna, Svalöv, Skåne Tanska-Norja
Kuollut24. lokakuuta 1601
Praha, Böömi, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Koulutus ja ura
Tutkinnot Ei suorittanut
Väitöstyön ohjaaja Valentin Thau ja Caspar Peucer
Instituutti Kööpenhaminan yliopisto
Leipzigin yliopisto
Wittenbergin yliopisto
Rostockin yliopisto
Oppilaat Simon Marius, David Gans ja Paul Wittich
Tutkimusalue Tähtitiede
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Tyko Brahe (oikealta nimeltään Tyge Ottesen Brahe; 14. joulukuuta 1546 Knutstorpin linna – 24. lokakuuta 1601 Praha) oli tanskalainen tähtitieteilijä. Hän oli omana aikanaan myös tunnettu astrologi ja alkemisti. Hän rakennutti Venin saarelle kaksikin observatoriota, ensin Stjerneborgin ja hiukan myöhemmin isomman ja paremmin varustetun Uranienborgin, mistä tuli varhainen "tutkimusinstituutti". Kummastakaan rakennuksesta ei ole edes peruskiviä jäljellä. Rakennusten ulkonäkö tunnetaan vain niistä tehtyjen piirrosten ja maalausten perusteella.

Julkaisutoiminnan takia hän omisti kirjapainon ja paperimyllyn. Brahen tunnetuin apulainen oli Johannes Kepler.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syntymä ja perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyko Brahe syntyi 14. joulukuuta 1546 nykyisen Ruotsin alueella Skånessa. Alue kuului tuolloin Tanskan kuningaskuntaan. Hän syntyi Knutstorpin linnassa, ja hänen vanhempansa Otte Brahe ja Beate Bille kuuluivat tanskalaiseen aateliin. Tyko Brahen tanskalainen etunimi oli Tyge, mutta hänestä alettiin pian käyttämään latinalaistettua nimeä Tycho.[1][2]

Tyko Brahen kasvatti hänen rikas ja lapseton setänsä Jørgen Brahe ja tämän vaimo Inger Oxe. Tykon omien sanojensa mukaan hänen setänsä vei hänet hänen vanhempiansa tietämättä, kun hän oli kaksivuotias. Tapaus ei kuitenkaan ilmeisesti aiheuttanut suvun sisällä mitään kitkaa, eikä Tykon oikeat vanhemmat yrittäneet saada poikaa takaisin.[3]

Yliopisto-opintojen alku 12-vuotiaana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jørgen Brahe kasvatti Tykon Tosterupin linnassa Skånessa ja rahoitti tämän opinnot. Hän aloitti 12-vuotiaana oikeustieteen opinnot Kööpenhaminan yliopistossa, missä hän opiskeli vuodet 1559–1662.[4][3]

Tyko Brahe innostui tähtitieteestä kesken oikeustieteen opintojensa. Häneen vaikutti erityisesti 21. elokuuta 1560 tapahtunut täydellinen auringonpimennys. Hän kertoi monesti myöhemmin, kuinka ei ole pystynyt ikinä unohtamaan tapausta. Kööpenhaminassa Brahe jatko kuitenkin setänsä toiveiden mukaisesti oikeustieteen opintoja, mutta hän tutustui itsenäisesti tähtitieteesen. Matemaatikan professori auttoi Brahea saamaan ainoan saatavilla olleen painetun tähtitieteen kirjan, Klaudios Ptolemaioksen Almagestin, ja toiset opettajat auttoivat häntä rakentamaan pieniä maapalloja, joiden avulla tähtien sijainteja pystyi määrittelemään.[4]

Opiskeluja ja havaintojan ulkomailla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brahen ottovanhemmat päättivät lähettää Tykon lopulta ulkomaille opiskelemaan, ja tämä lähti helmikuussa 1562 Leipzigin yliopistoon. Hänen aineensa olivat siellä klassiset kielet ja kulttuuri, mutta hän otti mukanaan myös tähtieteen kirjoja ja alkoi tehdä elokuussa 1563 itsenäisesti havintoja. Brahen toinen ylösmerkitsemä havainto oli Jupiterin ja Saturnuksen konjunktio.[3] Brahe huomasi, että sekä almanakat että efemeridit ennustivat tapahtuman väärin. Nikolaus Kopernikuksen taulukot olivat useita päiviä väärässä, ja Brahe päätti omistautua taivaanilmiöiden tarkkailulle olemassaolevien taulukoiden korjaamiseksi.[4]

Brahe palasi kotiinsa toukokuussa 1565, mutta jo seuraavassa kuussa hänen setänsä kuoli pelastaessaan kuningasta. Brahe oli vielä alle 18-vuotias, ja hän palasi biologisten vanhempien luokse. Hänen isänsä johti tuossa vaiheessa Helsingborgin linnaa.[3]

Brahe lähti uudelle matkelle vuonna 1566 ja vieraili Wittenbergin ja Rostockin yliopistoissa.[3] Rostockissa hän ajautui etäisen sukulaisensa Manderup Parsbergin kanssa kaksintaisteluun.[4] Brahe menetti taistelussa osan nenästänsä, ja hänelle tehtiin tekonenä huhtikuussa 1567.[3] Sen luultiin olleen hopeaa ja kultaa, mutta vuonna 2010 tehdyissä tutkimuksissa sen havaittiin olevan messinkiä.[4][5]

Brahe ei viihtynyt kauaa Skånessa, vaan lähti pian uudestaan matkoille ja vieraili Rostockissa, Baselissa, Freiburgissa ja Augsburgissa. Viimeksi mainitussa hän suunnitteli joitakin omia tähtitieteellisiä laitteita ja sai tukijan rahoittamaan niiden valitsamista. Brahe rakensi muun muassa suuren kvadrantin kaupungin ulkopuolelle.[3]

Oma observatorio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brahe saapui takaisin Tanskaan vuoden 1570 lopussa kuultuaan isänsä sairastuneen. Brahen isä kuoli toukokuussa 1571, ja pian tämän jälkeen hän alkoi rakentaa observatoriota Herrevadin luostariin.[3]

Brahe yllättäen havaitsi 11. marraskuuta 1572 Kassiopeian tähdistössä uuden tähden. Hän tarkkaili sitä tiiviisti ja tuli siihen johtopäätökseen, että kyseessä oli uusi taivaalla paikallaan pysyvä tähti. Nykyään tiedetään, että kyse oli supernovaräjähdyksestä, ja ”uutta tähteä” sanotaan nykyisin Tykon novaksi (SN 1572).[3]

Brahe julkaisi 1573 havaintonsa teoksessa De nova stella (lat. uudesta tähdestä).[1] Kirja haastoi perinteiset näkemykset maailmankaikkeudesta. Kahdeksannessa taivaan sfäärissä oli komeettoja ja liikkuvia planeettoja eikä siellä Kuun takana voinut olla tähtiä. Tähtitiede perustui tuolloin vielä hyvin pitkälle antiikin ajan havaintoihin.[6] Kirja herätti tyrmistystä myös papiston keskuudessa. Siihen aikaan nimittäin uskottiin vakaasti, että tähdet olisivat jumalaista alkuperää, eikä maailmankaikkeuteen ollut syntynyt mitään uutta sen jälkeen kun Jumala oli lopettanut luomistyönsä.

Brahe opetti syyskuusta 1574 seuraavaan kevääseen tähtitiedettä Kööpenhaminan yliopistossa. Sen jälkeen hän teki uuden ulkomaanmatkan ja vieraili muun muassa Hessen-Kasselin maakreivin Vilhelm IV:n luona. Brahe vaikuttui Vilhelmin Kasselin perustamasta observatoriosta. Palattuaan vuoden 1575 lopussa Tanskaan Brahe oli jo päättänyt asettua Baseliin. Tanskan kuningas Fredrik II ei kuitenkaan halunnut päästää maansa tunnetuinta tieteilijää pois ja ehdotti tälle observatorion rakentamista Tanskaan.[3]

Fredrik antoi Brahelle Juutinraumassa sijaitsevan Hvenin saaren, johon tämä rakensi Tanskan kruunun taloudellisella tuela oman observatorion. Brahe kutsui rakennelmaa Uranienborgiksi kreikkalaisen mytologian tähtitieteen muusan Uranian mukaan.[1]

Brahe oli sekä tieteilijä että käsityöläinen, ja hän halusi observatorion ja sen ympäristön olevan innovatiivista ja kaunista. Hän toi rakennustöihin mukaan augsburgilaisia käsityöläisiä rakentamaan tähtitieteellisiä laitteita sekä italialaisia ja alankomaalaisia taiteilijoita ja arkkitehteja suunnittelu- ja koristelutöihin. Brahe perusti myös painotalon.[4]

Brahen tukija kuningas Fredrik II kuoli huhtikuussa 1588, ja tämän poika nousi kuninkaaksi nimellä Kristian IV, joka myöhemmin lopetti Brahen tuen. Brahe oli aina kohdellut Hvenin saaren asukkaita huonosti, mutta ei varsinaisesti huonommin kuin muut ajan aateliset. Brahe toiminta alkoi kuitenkin 1590-luvulla saavuttaa kohtuutonta tasoa. Ilmeisesti hän alkoi nähdä itsensä jo liian merkittävänä suuruutena. Kuningas Kristian puolestaan menetti luottamuksensa Braheen, kun tämä ei korjannut Kristianin isän Frederikin hautapaikkaa Roskildesta, vaikka se kuuluikin Brahen maaomistuksiin.[3]

Brahen oli pakko lähteä saareltaan vuonna 1597 ja asettui kaksi vuotta myöhemmin Prahaan. Hän oli asunut siinä välissä lyhyen aikaa ensin Rostockissa ja sitten Wandsbekissä.[4] Brahe onnistui pääsemään Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Rudolf II:n suosioon, ja hänet nimitettiin keisarilliseksi matemaatikoksi. Brahe sai avukseen muun muuassa Johannes Keplerin.[3]

Brahe kuoli 24. lokakuuta 1601. Kepler viimeisteli hänen elämäntyönsä ja julkaisi Brahen tähtiluettelon Astronomiae Instauratae Progymnasmata, joka sisälsi 777 tähden sijaintitiedot. Tyko Brahe oli ensimmäisiä jotka tajusivat järjestelmällisen havaitsemisen tärkeyden tähtitieteessä. Tätä saavutusta voisi hyvin verrata Galileo Galileihin, joka alkoi ensimmäisenä soveltaa empiiristä tutkimusta. Ilman Brahen tutkimustuloksia Kepler ei välttämättä olisi keksinyt lakejaan planeettojen radoista.

Kuolema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarinan mukaan tähtitieteilijä kuoli virtsarakon pullistumaan juotuaan liikaa viiniä päivällisellä Rosenbergin paronin kanssa. Brahe pelkäsi etikettirikettä niin paljon, ettei poistunut pöydästä.lähde?

Brahen kuolemansyy on yhä epäselvä, mutta vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan kyse ei ollut akuutista myrkytyksestä.[7] Brahe saattoi kuolla virtsarakon tulehdukseen. Hänen epäillään yrittäneen hoitaa itseään elohopeaa sisältäneillä lääkkeillä, joka selittää korkean elohopeamäärän hänen elimistössään. Brahe kuoli aamulla yhdeksän ja kymmenen välillä.[8]

On myös esitetty epäilyjä siitä, että Brahen olisi murhannut Kepler.[9] Väite perustuu 1990-luvulla tehtyihin oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin, jotka perustuivat vuonna 1901 haudasta otettuihin hiusnäytteisiin. Vertaamalla hiusten kasvunopeutta Brahen hiuksista löytyneisiin elohopeamääriin on pystytty päättelemään, milloin ja minkä kokoisina annoksina Brahe oli elohopeaa saanut. Koska Brahen elämän loppuvaiheista on tarkat päiväkirjat, on voitu osoittaa, että Kepler oli käytännössä ainut mahdollinen henkilö, joka olisi voinut myrkyttää Brahen. Vuonna 2010 hauta avattiin uudelleen, jotta kuolinsyy pystyttäisiin määrittelemään tarkemmin.[10][11]

Kunnianosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brahen mukaan on nimetty pikkuplaneetta 1677 Tycho Brahe. Kohteen löysi suomalainen tähtitieteilijä Yrjö Väisälä vuonna 1940.[12]

Boeing 737, jonka pyrstöön Brahen kuva oli maalattu.

Brahen kuva on ollut maalattuna yhden Norwegian Air Shuttlen sittemmin käytöstä poistetun Boeing 737-800 -koneen pyrstöön.[13]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Mark Cartwright: Tycho Brahe World History Encyclopedia. 16.10.2023. World History Publishing. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  2. ↑ Knutstorp (PDF) Gammalstorp. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l J J O'Connor & E F Robertson: Tycho Brahe MacTutor. 4/2003. School of Mathematics and Statistics, University of St Andrews, Scotland. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f g Olin Jeuck Eggen: Tycho Brahe Encyclopedia Britannica. 20.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Tycho Brahe Died from Pee, Not Poison Live Science. Viitattu 1.10.2017. (englanniksi)
  6. ↑ De Nova Stella – an astronomical rarity Bruun Rasmussen. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  7. ↑ Tiede osoitti italialaisluostarin pyhimysmyytin todeksi. Yle uutiset 26.9.2017 (jutun lopussa)
  8. ↑ Curriculum vitae of Tycho Brahe Rundetaarn.dk (Rundetårn). Arkistoitu 15.1.2008. Viitattu 5.1.2008. (englanniksi)
  9. ↑ Joshua Gilder and Anne-Lee Gilder (2005). Heavenly Intrigue: Johannes Kepler, Tycho Brahe, and the Murder Behind One of History's Greatest Scientific Discoveries. Anchor. ISBN 978-1-4000-3176-4 (ISBN 1-4000-3176-1)
  10. ↑ Satoja vuosia vanha kuolintapaus uuteen tutkintaan Iltalehti. 15.11.2010. Viitattu 23.10.2018.
  11. ↑ Wallius, Anniina: Tyko Brahen kuolinsyy selvinnee hänen viiksistään Yle - Radio - Kulttuuriuutiset. 19.11.2010. Viitattu 23.10.2018.
  12. ↑ Oja, Heikki: Sibeliuksesta Tuonelaan. Aurinkokuntamme kiehtova nimistö, s. 72–73. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2003. ISBN 952-5329-25-9
  13. ↑ EI-FHG Norwegian Air International Boeing 737-86N(WL) Planespotters.net. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Thoren, Victor E.: The Lord of Uraniborg: a biography of Tycho Brahe (Cambridge University Press, 1990) (ISBN 0-521-35158-8) (520 sivua)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tyko_Brahe&oldid=22769990”