Uno Laht
Uno Laht (30. huhtikuuta 1924 Valga[1] – 24. syyskuuta 2008[2] Tallinna) oli virolainen kirjailija ja runoilija.[3] Hänen neuvostoelämää satirisoivasta tuotannostaan on suomennettu vain teksti kuvateoksessa Kiitos, Helsinki (Eesti Riiklik kirjastus, 1964).
Uno Laht syntyi virkamiehen poikana Valgassa ja kävi Tallinnan 5. reaalikoulua ja Tallinnan 7. lukiota. Neuvostoliiton miehittäessä Viron 17. kesäkuuta 1940, liittyi Uno Laht kommunistiseen nuorisoliittoon (ELKNÜ). Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon Laht liittyi NKVD:n alaiseen hävityspataljoonaan, jotka tunnettiin Virossa punaisina kuolemanpartioina.[4] Hävityspataljoonan mukana Laht vetäytyi Venäjälle.
Puna-armeijaan Laht mobilisoitiin vuonna 1942 ja hän palveli puna-armeijan virolaisessa armeijakunnassa ja sitten NKVD:n tehtävissä Tallinnassa. Lahden johtama NKVD:n operatiivinen ryhmä murhasi Viron armeijan majurin, Vapaudenristin ritarin ja metsäveljen Friedrich Kurjen Valgamaan Sangasten kunnassa 31. heinäkuuta 1945.[5] Vuosina 1946–1953 hän teki toimittajan töitä kunnes ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi.[3]
Laht tuli tunnetuksi ajankohtaisena ja satiirisena sodanjälkeisten aikojen kuvaajana. Hänen esikoiskokoelmansa Piimahambad (”Maitohampaat”, 1954) ja sen ”paikattu” laitos (1956) sisältää runomuotoisia pakinoita ja ajankohtaisia kupletteja, muunnelmia ajan tunnetuista lauluista. Vuoden 1958 kokoelmassa Sinelitaskust seanahkse portfellini (”Manttelintaskusta siannahkaiseen salkkuun”) Lahtin tyyli oli monipuolistunut ja vakavoitunut. 1960-luvun kokoelmissaan hän jatkoi hyökkäyksiään pikkuporvarillisuutta, pysähtyneisyyttä ja byrokratiaa vastaan.[3]
Kymmenkunnan runokokoelman lisäksi Lahtin tuotantoon kuuluu kaksi oopperalibrettoa, novellikokoelma Bordelli likvideerimine (”Bordellin likvidointi”, 1974) sekä kokoelma kirjallisia pakinoita ja parodioita Paroodi-koodi-oodiaid (1969). Vuonna 1959 esitettiin hänen näytelmänsä Atlandi heeringas (”Atlantin silli”).[3]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Runokokoelmia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Piimahambad (1954)
- Piimahambad (plombeeritud) (1956)
- Sinelitaskust seanahkse portfellini (1958)
- Selle suve värsid (1960)
- Suitsuangerjad ja kastemärjad roosid (1960)
- Kümne küüne laulud (1962)
- Ingel läheb apteeki... korralikus seltskonnas (1967)
- Paroodi-koodi-oodiaid: kirjanduslikke paroodiaid ja muid pilalugusid (1969)
- Mu kallis koduvillane provints (1973)
- Roosa müra (1981)
Valikoimat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Linnupesa teraskiivris (1961)
- Luuletused 1954–1964 (1967)
- Küürakas kaissukippuja (1983)
- Katastroika ehk Impeerium imendub Musta Auku... (1990)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Eesti biograafiline andmebaas ISIK, (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 27.2.2018
- ↑ In memoriam, Ekspress
- ↑ a b c d Nirk, Endel: Viron kirjallisuus, s. 300, 318–320, 362. SKS, 1986. ISBN 951-717-443-8
- ↑ Kultuur & Elu: Hävituspataljonid. Must lehekülg Eesti rahva ajalooraamatus. Hävituspataljonlased tuleb kuulutada sõjaroimareiks
- ↑ Aino Lepp: ETVs mälestati NKVD ohvitseri Uno Lahte, Pärnu Postimees, 8. tammikuuta 2009
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Muut | |
