Universaali kvanttisimulaattori
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Universaali kvanttisimulaattori (engl. universal quantum simulator, UQS) on Paul Beniofffin (1980[1][2]), Juri Maninin (1980[3]) ja Richard Feynmanin (1982[4]) esittämä idea koneesta, joka matkii mitä tahansa kvanttijärjestelmää, myös fysikaalista maailmaa.[3][4] Heidän kirjoituksensa osoittivat, millaisia vaikeuksia klassisilla tietokoneilla oli kvanttijärjestelmien simuloinnissa, sillä kun järjestelmä kasvaa, tietokoneen seuraamien muuttujien lukumäärä kasvaa eksponentiaalisesti. Kvanttijärjestelmiä simuloitaessa kvanttitietokoneet voisivat siksi olla tehokkaampia.[5]
Ideaa kehitti eteenpäin David Deutsch vuonna 1985 universaalilla kvanttitietokoneella[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Brown, Julian: Kvanttitietokone, s. 102, 294–295. (Minds, machines and the multiverse: The quest for the quantum computer, 2000) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2001. ISBN 952-5202-42-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Benioff, Paul: The computer as a physical system: A microscopic quantum mechanical Hamiltonian model of computers as represented by Turing machines. Journal of Statistical Physics, 1980, 22. vsk, nro 5, s. 563–591. Journal of Statistical Physics. doi:10.1007/BF01011339 Bibcode:1980JSP....22..563B (englanniksi)
- ↑ Brown 2001, s. 103: ”Jokaisella on oma huolimaton versionsa historiasta”, Rolf Landauer valitti ja totesi, että aivan liian usein kvanttilaskennan historia laskee alan synnyn kulttihahmo Richard Feynmanin ansioksi. Landauer halusi antaa kunnian […] Paul Benioffille, joka julkaisi ensimmäisen kvanttimekaanisiin osiin perustuvan tietokoneen mallin. Hän jätti asiaa käsittelevän artikkelinsa julkaistavaksi vuonna 1979 ja se julkaistiin seuraavana vuonna, noin vuoden kaikkia muita edellä.”; lainaus s. 105 ”Viime vuosina tutkijat ovat kuitenkin tunnustaneet Benioffin panoksen aikaisempaa avoimemmin. Nykyään hänen artikkelinsa ainakin mainitaan asianmukaisella tavalla monissa tieteellisissä artikkeleissa. Benioffin luoman Turingin koneen kvanttiversion merkitys on siinä, että se osoitti kvanttialueen kurinalaisuuden riittävän olennaisesti klassisen tietokoneen rakentamiseen.”
- ↑ a b Manin, Yuri I.: Вычислимое и невычислимое (Vytšislimoje i nevytšislimoje) (Laskettavissa ja ei-laskettavissa). Sov.Radio, 1980, s. 13–15. Sov.Radio. Artikkelin verkkoversio. (Zip) Viitattu 8.11.2015. (venäjäksi)
- ↑ a b Feynman, Richard: Simulating Physics with Computers. International Journal of Theoretical Physics, Kesäkuu 1981, 21. vsk, nro 6, s. 467–488. International Journal of Theoretical Physics. PubMed:24948715 doi:10.1007/BF02650179 Bibcode:1982IJTP...21..467F Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.10.2015. (englanniksi)
- ↑ Brown 2001, s. 102, 294–295
- ↑ Brown 2001, s. 114–115
| Yleiset | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kvanttiviestintä | |||||||||
| Kvanttialgoritmit | |||||||||
| Kvanttilaskennan monimutkaisuusteoria | |||||||||
| Kvanttilaskennan mallit | |||||||||
| Kvanttisuorittimien suorituskykyindikaattorit | Kvanttitilavuus | ||||||||
| Dekoherenssin ennaltaehkäisy | Kvanttivirheenkorjaus | ||||||||
| Fyysiset toteutustavat |
|