Umm Salama

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Umm Salama kirjoitettuna yhteen sidottuna arabialaisena ligatuuritekstinä.

Umm Salama bint Abi Umayya (arab. أُمّ سَلَمَة هِنْد بِنْت أَبِي أُمَيَّة‎ ) (580 tai 596 – 678[1] tai 679[2] tai 680 tai 683), oli yksi profeetta Muhammedin kolmestatoista vaimosta, joiden joukossa hän kuului Uskovaisten äideiksi kutsuttuun yhdeksän vaimon ryhmään.[3] Umm Salama oli Muhammedin vaikutusvaltaisimpia vaimoja ja hänen nimensä esiintyy 175:n tai jopa 375:n hadith -kertomuksen kertojaketjussa eli isnadissa.[4] Šiiat katsovat, että Khadijan jälkeen Umm Salama on Muhammedin tärkein vaimo eikä Aiša (joka taisteli Alia vastaan).[5]

Umm Salama oli alun perin Abu Salaman vaimo. Molemmat osallistuivat kahteen pakomatkaan Mekasta Abessiniaan, Hänen miehensä kuoli taistelussa saamiinsa haavoihin vuonna 625, minkä jälkeen laillisen ajan odotettuaan, Umm Salama meni naimisiin Muhammedin kanssa 4. maaliskuuta 626. Toisen tiedon mukaan avioliitto solmittiin Medinassa vuonna 624 ennen Badrin taistelua. Umm Salama oli viimeinen Muhammedin elossa ollut vaimo.[6]

Umm Salaman historiallisuutta ei ole varmistettu, sillä häntä koskevat tiedot ilmestyvät kirjallisuuteen vasta 700-luvun lopulla Ibn Ishaqin teoksessa eli sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen.[7][8]

  • Al-Tabari: The History of al-Tabari. Volume XXXIX. Biographies of the Prophet's Companions and Their Successors. Translated and annotated by Ella Landau-Tasseron. State University of New York Press, 1998. Teoksen verkkoversio.
  • Ibn Ishaq: The Life of Muhammad. A translation of Ishaq’s sirat rasul Allah with introduction and notes by A. Guillaume. Oxford University Press, 1955. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Ibn Hisham: Profeetta Muhammedin elämäkerta (suom, Jaakko Hämeen-Anttila). Basam Books, 1999. ISBN 952-9842-27-9
  • Sayeed, Asma: Women and the Transmission of Religious Knowledge in Islam. Cambridge University Press, 2013. ISBN 978-1-107-03158-6 Teoksen verkkoversio.
  1. al-Tabari, 1998, s. 176
  2. al-Tabari, 1998, s. 175
  3. Ibn Hisham, 1999, s. 454; Ibn Ishaq, 1955, s. 792
  4. Sayeed, 2013, s. 25
  5. Sayeed, 2013, s. 35
  6. al-Tabari, 1998, s. 177
  7. Ibn Hisham, 1999, s. 454
  8. Ibn Ishaq, 1955, 792