Maahanmuuttovirasto

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ulkomaalaisvirasto)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maahanmuuttovirasto
Migrationsverket
Migri
Migrin päätoimipaikka Pasilan virastokeskuksessa.
Migrin päätoimipaikka Pasilan virastokeskuksessa.
Perustettu 1995
Edeltävät virastot Sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskus
(1989–1995)
Tehtävä maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja Suomen kansalaisuuteen liittyvien asioiden käsittely ja ratkaisu
Ministeriö Sisäministeriö
Sijainti Pasilan virastokeskus
Opastinsilta 12 A
Helsinki
Valtio Suomi
Ylijohtaja Ilkka Haahtela[1]
Työntekijöitä 1 298 (2023)[2]
Vuosibudjetti 529,8 milj. € (2023)[3]
Aiheesta muualla
Sivusto

Maahanmuuttovirasto (lyh. Migri[4], ruots. Migrationsverket, engl. Finnish Immigration Service) on Suomen sisäministeriön alainen virasto, joka toteuttaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa sekä tuottaa tietopalveluita poliittisen päätöksenteon tueksi sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä varten.[5] Virasto aloitti toimintansa vuonna 1995 nimellä Ulkomaalaisvirasto, nimi oli käytössä vuoteen 2008 asti.[6][7]

Sisäministeriön ulkomaalaistoimisto perustettiin vuonna 1948 ja lakkautettiin vuonna 1989, jolloin perustettiin sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskus, vuodesta 1995 ulkomaalaisvirasto. Vuodesta 2008 ulkomaalaisasioita on hoidettu maahanmuuttovirastossa.[8]

Maahanmuuttovirasto on päätöksenteko-organisaatio maahanmuutto-, turvapaikka-, pakolaisuus- ja kansalaisuusasioissa. Viraston toimintaan kuuluu maahanmuuttopolitiikan, hyvän hallinnon ja ihmis- ja perusoikeuksien toteuttaminen sekä hallitun maahanmuuton edistäminen.[9] Vuoden 2017 alusta oleskeluluvan jatkamiseen ja EU-kansalaisen oleskeluun liittyvät asiat siirtyivät Maahanmuuttovirastolle; aikaisemmin luvat myönsi poliisi.[10]

Tehtävät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttoviraston tehtävänä on myöntää oleskelulupia Suomeen tuleville ulkomaalaisille kuten opiskelijoille, työntekijöille, yrittäjille ja Suomeen perhesiteen perusteella muuttaville sekä rekisteröidä EU-kansalaisten oleskeluoikeuksia. Maahanmuuttovirasto käsittelee Suomesta kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden turvapaikkahakemukset sekä ohjaa ja suunnittelee turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toimintaa. Maahanmuuttovirasto ylläpitää myös kahta vastaanottokeskusta. Lisäksi virasto myöntää muukalaispasseja ja pakolaisen matkustusasiakirjoja sekä päättää käännyttämisestä, karkottamisesta, pääsyn epäämisestä ja maahantulokiellosta. Maahanmuuttoviraston tehtäviin kuuluu myös vastata kansalaisuushakemuksista, -ilmoituksista ja -selvityksistä ja ulkomaalaisrekisterin sekä ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän (UMA) ylläpidosta.

Maahanmuuttoasioita käsittelevät muut viranomaiset ja niiden tehtävänjako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskunta säätää lait sisäministeriön kehittäessä ja koordinoidessa maahanmuuttolainsäädäntöä. Ensimmäiset oleskelulupahakemukset jätetään ulkomailla edustustoille ja Suomessa Maahanmuuttovirastolle. Jatko-oleskelulupaa voi hakea vain Maahanmuuttovirastolta. Maahanmuuttovirastossa tehtäviin päätöksiin voi hakea muutosta hallinto-oikeudesta.

Rajavartiolaitos hoitaa muun muassa viisumeita ja ottaa vastaan turvapaikkahakemuksia poliisin tavoin. Poliisi on vastuussa maastapoistamisesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja sen alaiset virastot tekevät työvoimapoliittista harkintaa työntekijöiden oleskelulupahakemuksia varten, tutkivat elinkeinon kannattavuuden edellytyksiä yrittäjien oleskelulupahakemuksia varten sekä huolehtivat oleskeluluvan saaneiden kotoutumisesta. Pohjoismaiden kansalaisten rekisteröinti kuuluu Digi- ja väestötietoviraston tehtäviin.

Organisaatio ja toimipisteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttovirasto koostuu tulosyksiköistä, joita ovat maahanmuutto-, turvapaikka-, vastaanotto- ja kansalaisuusyksikkö sekä tukiyksiköistä, joita ovat asiakkuus ja viestintä -yksikkö, ja esikunta, joka muodostuu oikeus- ja maatietoyksiköstä, henkilöstöhallinnosta, sähköiset palvelut -yksiköstä, kansliasta ja kehittämispalveluista.[11] Työntekijöitä virastossa on yhteensä yli tuhat.[12] Maahanmuuttoviraston toimintaa valvoo ja kehittää ylijohtaja, jona on toiminut Ilkka Haahtela syyskuusta 2022 alkaen.[1]

Maahanmuuttoviraston päätoimipaikka on Helsingissä Pasilan virastokeskuksessa. Helsingin palvelupiste sijaitsee Malmin poliisitalolla.[13] Muut palvelupisteet sijaitsevat Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella, Raisiossa, Maarianhaminassa ja Vaasassa.[14] Osassa toimipisteitä käsitellään lupa-asioiden lisäksi myös turvapaikka-asioita. Lisäksi Kuhmossa sijaitsee turvapaikkayksikön tulosalue sekä viraston puhelinasiakaspalvelu. Maahanmuuttoviraston vastaanottokeskukset sijaitsevat Helsingissä, Joutsenossa ja Oulussa.[15]

Maaliskuuhun 2020 asti viraston yhteydessä toimi Maahanmuuttokirjasto Lintulahdenkadulla.[16][17]

Toiminta, strategia ja arvot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttoviraston visio on ”Maahanmuutosta kansalaisuuteen ­– elinvoimaisen ja turvallisen Suomen rakentaja”. Viraston arvoihin kuuluu uudistaminen, vastuullisuus ja vaikuttavuus. Tavoitteisiin kuuluu asiakaslähtöinen toiminta, toiminnan tehostaminen, valmiuden parantaminen ja hyvänä työpaikkana oleminen.[18]

Arvostelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 toukokuussa Maahanmuuttovirasto ilmoitti Irakin, Afganistanin sekä Somalian olevan aikaisempaa turvallisempia maita palata.[19] 10. helmikuuta 2017 turvapaikanhakijat aloittivat mielenosoituksen Migrin eli maahanmuuttoviraston tekemiä virheellisiä turvapaikkapäätöksiä vastaan.[20] Helsingin keskustassa ympäri vuorokauden mieltään osoittavat turvapaikanhakijat vaativat virheellisten turvapaikkapäätösten uudelleen läpi käymistä, pakkopalautuksien lopettamista, humanitaarista suojelua sekä sitä, ettei turvapaikanhakijoita poistettaisi vastaanottokeskuksista ennen kuin seuraava majoituspaikka on tiedossa. Suurin osa mielenosoittajista oli irakilaisia, mukana oli myös afganistanilaisia.[21][22][23][24] Turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja on myös myöntänyt hallinto-oikeudessa läpimenneiden turvapaikkavalitusten kasvuun liittyen, että vuodesta 2016 lähtien joissakin tapauksissa kiireessä työskennellyt viranomainen on soveltanut maantietoa väärin eikä asioita ole selvitetty riittävästi. Päätösten laadun heikkenemisen takana on julkisuudessa arvioitu olevan virkailijoiden kiireen ja kokemattomuuden lisäksi myös poliittisia syitä, vaikka virasto onkin kiistänyt poliittisen ohjauksen päätöksenteossa. Myös tulkkivirheet ovat yleisiä.[25]

Vuonna 2024 Yleisradion MOT-ohjelman tutkiva journalismi paljasti, että Migri oli solminut sopimuksia vastaanottokeskuksista 900 miljoonalla eurolla ilman kilpailutuksia.[26]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Ilkka Haahtela Maahanmuuttoviraston ylijohtajaksi 8.9.2022. Valtioneuvosto. Viitattu 20.10.2022.
  2. ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  3. ↑ Valtion talousarviomenot kirjanpitoyksiköittäin Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  4. ↑ Lyhenneluettelo: M Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 27.11.2021.
  5. ↑ Sisäministeriön hallinnonala Sisäministeriö. Viitattu 29.11.2018.
  6. ↑ Ulkomaalaisvirasto 10 vuotta Maahanmuuttovirasto. Viitattu 29.11.2018.
  7. ↑ Valtioneuvoston asetus Maahanmuuttovirastosta finlex.fi.
  8. ↑ Sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimisto portti.kansallisarkisto.fi.
  9. ↑ Tietoa virastosta Maahanmuuttovirasto. Viitattu 29.11.2018.
  10. ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 29.11.2018.
  11. ↑ Organisaatio Maahanmuuttovirasto. Viitattu 29.11.2018.
  12. ↑ Maahanmuutto Suomeen jatkuu vilkkaana – Migri vakinaistaa ja rekrytoi Maahanmuuttovirasto. Viitattu 29.11.2018.
  13. ↑ Yhteystiedot Maahanmuuttovirasto. Viitattu 20.10.2022.
  14. ↑ Palvelupisteet Maahanmuuttovirasto. Viitattu 20.10.2022.
  15. ↑ https://migri.fi/-/helsingin-vastaanottokeskus-osaksi-maahanmuuttovirastoa-1 10.9.2021. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 27.11.2021.
  16. ↑ Maahanmuuttovirasto/Maahanmuuttokirjasto (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ Maahanmuuttokirjaston toiminta päättyy Maahanmuuttovirasto. Viitattu 20.10.2022.
  18. ↑ Maahanmuuttoviraston strategia Maahanmuuttovirasto. Viitattu 29.11.2018.
  19. ↑ Lehdistötiedotteet - Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Arkistoitu 23.4.2017. Viitattu 18.3.2017.
  20. ↑ Irakilaiset turvapaikan­hakijat vastustavat palautuksia yöpymällä ulkona Helsingin keskustassa Helsingin Sanomat. 10.2.2017. Viitattu 18.3.2017.
  21. ↑ Irakilaiset haluavat jäädä turvalliseen Suomeen kirkkojakaupunki.fi. Viitattu 18.3.2017.
  22. ↑ Migri ei jäädytä turvapaikanhakijoiden palautuksia – Mielenosoitus Helsingin Rautatientorilla jatkuu Yle Uutiset. Viitattu 18.3.2017.
  23. ↑ riikka.jokinen@media.fi: Rautatientorin turvapaikanhakijat vetoavat kaupunkiin – "Hätämajoitus jokaiselle, riittävä toimeentulo..." Helsingin Uutiset. Arkistoitu 18.3.2017. Viitattu 18.3.2017.
  24. ↑ Turvapaikanhakijat vetosivat Helsingin poliitikkoihin – ”Jään mieluummin Helsingin kaduille kuin palaan Irakiin” Helsingin Sanomat. 15.3.2017. Viitattu 18.3.2017.
  25. ↑ Virheet turvapaikkapäätöksissä lisääntyneet – perustellaan kiireellä ja kokemattomuudella Yle Uutiset. Viitattu 21.4.2017.
  26. ↑ https://yle.fi/a/74-20094911

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maahanmuuttovirasto&oldid=22496602”