Ulf Stark
Ulf Stark | |
---|---|
Ulf Stark Bokmässan-tapahtumassa, 2013 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. heinäkuuta 1944 Stureby, Tukholma, Ruotsi |
Kuollut | 13. kesäkuuta 2017 Tukholma |
Kansalaisuus | ruotsalainen |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | ruotsi |
Tuotannon kieli | ruotsi |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ulf Stark (12. heinäkuuta 1944 Stureby, Tukholma, Ruotsi[1] – 13. kesäkuuta 2017 Tukholma[2]) oli ruotsalainen kirjailija, joka tunnettiin erityisesti lastenkirjailijana. Hänen läpimurtoteoksensa vuodelta 1984 on Dårfinkar & Dönickar, ja häntä pidettiin yhtenä Ruotsin merkittävimmistä lasten- ja nuortenkirjailijoista. Tärkeimpiä teoksia ovat Voitko vislata Hanna (Kan du vissla Johanna?) ja Min vän Percys magiska gymnastikskor.
Elämäkerta ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Stark vietti lapsuutensa Tukholman esikaupungissa Sturebyssä, jonne hän myöhemmin palasi monissa kirjoissaan. Hänen kirjailijanuransa alkoi varhain. Jo lukioikäisenä hänet vei kirjailijapiireihin koulutoveri Peter Curman, ja 19-vuotiaana hän julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa Ett hål till livet. Ura pääsi vauhtiin, ja pian ilmestyi toinen runokokoelma ja romaani. Sen jälkeen hän kirjoitti ajoittain Expressenin kulttuurisivuille. Hänen ensimmäinen lastenkirjansa Petter och den röda fågeln ilmestyi 1975, mutta todellisen läpimurtonsa hän sai vasta 1984 kirjalla Hömpät ja niuhot (Dårfinkar & dönickar). Tämä kirja Simonesta, jota luullaan Simon-nimiseksi pojaksi, toi hänelle Bonniers Juniorförlagin lastenkirjakilpailun voiton. Kirjasta tehtiin pian televisiosarja ja vuonna 2009 musikaali Tukholman kaupunginteatteriin. Anna Höglundin kuvittama kuvakirja Jaguaari (Jaguaren) sai 1988 Nils Holgersson -mitalin. Starkin osin omaelämäkerrallista teosta Min vän Percys magiska gymnastikskor (1991) seurasivat Min vän shejken i Stureby (1995) ja Min vän Percy, Buffalo Bill och jag (2004). Vuonna 1992 ilmestynyt Voitko vislata Hanna?, jonka senkin kuvittaja on Anna Höglund, oli ehdokkaana August-palkinnon saajaksi. Tästäkin kirjasta tehtiin elokuva, ja sitä on esitetty Ruotsin televisiossa joka joulu vuodesta 1994 lähtien.
Stark teki yhteistyötä monien kuvittajien kanssa, joista esimerkkejä ovat Anna Höglund, Mati Lepp ja suomalainen Linda Bondestam. Kirjoistaan tehtyjen elokuvien käsikirjoitukset hän on tehnyt itse.
Ulf Stark oli 1989–1998 Svenska barnboksakademienin jäsen tuolilla nro 17.
Oma pieni pikkuruinen oli vuonna 2014 Finlandia Junior -palkintoehdokas. Ehdokkuutta kritisoitiin, mutta Kirjasäätiö hyväksyi sen, sillä teoksen julkaisuoikeudet osti suomalainen Schildts & Söderströms, joka myi oikeudet Teokselle ja Ruotsiin.[3] Kriitikko Päivi Heikkilä-Halttunen arvosteli ehdokkuutta hyvin voimakkaasti: ”Finlandia Junior -palkinnon ehdokasasettelussa on kuitenkin menty hakoteille, jos kotomaan tarjonnasta ei löydy riittävästi laadukasta kirjallisuutta.” Hän huomauttaa lisäksi, että suomalainen lastenkirjallisuus jää muutenkin käännöskirjojen jalkoihin.[4]
Starkin leski on suomalainen Janina Orlov, joka kääntää kirjallisuutta suomesta ruotsiksi.[3]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkukielellä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ett hål till livet (runoja), 1963
- Sophämtarna, 1966
- Skärgårdsliv, 1967
- Mick Jagger, herr Bertrand och jag, 1969
- Petter och den röda fågeln, 1975
- Petter och de upproriska grisarna, 1976
- Patrik, 1978
- Dårfinkar & Dönickar, 1984
- Maria Bleknos, 1985
- Låt isbjörnarna dansa, 1986
- Jaguaren, 1987
- Sixten, 1987
- Karlavagnen, 1989
- Min vän Percys magiska gymnastikskor, 1991
- Kan du vissla Johanna?, 1992
- Min vän shejken i Stureby, 1994
- Liten, 1994
- Hunden som log, 1995
- Guldhjärtat, 1996
- Min syster är en ängel, 1996
- Ängeln och den blåa hästen, 1997
- Inget trams, 1997
- När pappa visade mej världsalltet, 1998
- Lilla Asmodeus, 1998
- Ensam med min bror, 2000
- Den svarta fiolen, 2000
- Mitt liv som Ulf, 2001
- Vi läser storbildsblock, 2001
- Hönsfjäderskorna, 2001
- När mamma var indian, 2002
- Göran och draken, 2002
- Fullt med flugor i klassen, 2003
- När jag besökte himlen, 2003
- Kvällen när pappa lekte, 2004
- Min vän Percy, Buffalo Bill och jag, 2004
- Märklin och Turbin, 2005
- En stjärna vid namn Ajax, 2008
- Radions Julkalender, De vilda Helgonen, 2010
- Jul i Stora Skogen, kuvitus: Eva Eriksson, Rabén & Sjögren 2012. ISBN 978-91-29-68106-2.
- Min egen lilla liten, kuvat Linda Bondestam, Schildts, 2014
Suomennettuja teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hömpät ja niuhot, suom. Laura Voipio. WSOY, 1986. ISBN 951-0-13775-8
- Jaguaari, kuv. Anna Höglund, suom. Jukka Parkkinen. WSOY, 1988. ISBN 951-0-14946-2
- Jääkarhutanssi, suom. Marja Kyrö. WSOY, 1988. ISBN 951-0-15061-4
- Sakari, kuv. Pija Lindenbaum, suom. Paula Karlsson. WSOY, 1989. (Luen jo itse -sarja.) ISBN 951-0-15461-X
- Kun isä näytti minulle maailmankaikkeuden, kuv. Eva Eriksson, suom. Marja Kyrö. Tammi, 1998. ISBN 951-31-1346-9
- Kun äiti karkasi kotoa, kuv. Mati Lepp, suom. Marja Kyrö. Tammi, 2002. ISBN 951-31-2530-0
- Voitko vislata Hanna,kuvat: Anna Höglund, suom. Tarja Teva. Schildt, 2005. ISBN 951-50-1485-9
- Ihmepoika, kuv. Markus Majaluoma, suom. Tarja Teva. Schildt, 2006. ISBN 951-50-1625-8
- Hoopo ja Pantti, suom. Tarja Teva. Schildt, 2006 ISBN 951-50-1569-3
- Ruutipoika, kuv. Markus Majaluoma, suom. Tarja Teva. Schildt, 2008. ISBN 978-951-50-1754-3
- Kaikki tämä, kuv. Linda Bondestam, suomennos: Maarit Halmesarka. Teos, 2012. ISBN 978-951-851-495-7
- Diktaattori, kuv. Linda Bondestam, suomennos: Jaana Nikula. Teos, 2012. ISBN 978-951-851-486-5
- Suuren metsän joulu, kuvat: Eva Eriksson, suom. Kati Valli. WSOY, 2014. ISBN 978-951-0-40672-4.
- Oma pieni pikkuruinen, kuv. Linda Bondestam, suom. Liisa Ryömä. Teos, 2014. ISBN 978-951-851-613-5.
- Ennen näkymättömiä eläimiä, kuv. kuv. Linda Bondestam, suom. Liisa Ryömä. Teos, 2016. ISBN 978-951-851-742-2.
Elokuvakäsikirjoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sixten, 1994
- Tsatsiki, mutsi ja poliisi, 1999
- Percy, Buffalo Bill & jag, 2005
Palkintoja ja tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nils Holgersson -mitali (Jaguaari) 1988
- Astrid Lindgren -palkinto 1993[5]
- Deutscher Jugendliteraturpreis (Voitko vislata Hanna?) 1994
- Expressens Heffaklump 1995
- August-palkinto (Min syster är en ängel) 1996
- Nordiske Børnebogspris 1998
- Guldbaggen käsikirjoituksesta elokuvaan Tsatsiki, morsan och polisen 1999
- Wettergrens barnbokollon 2004
- Emil-palkinto 2005
- Maria Gripe -palkinto 2006
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ulf Stark. Forfatterweb.dk. Viitattu 7.11.2014.
- ↑ Ulf Stark har avlidit. Dagens Nyheter. 13.6.2017.
- ↑ a b Ahola, Suvi: Ruotsalaiskirjailija teki kirjan Suomeen. Helsingin Sanomat 7.11.2014, s. B 4.
- ↑ Heikkilä-Halttunen, Päivi: Kommentti: Onko ruoho todellakin vihreämpää rajan tällä puolen? Helsingin Sanomat 7.11.2014, s. B 4.
- ↑ Kirjasampo.fi: Astrid Lindgren -palkinto Viitattu 2.7.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ulf Stark. Libris, Ruotsin kirjastojen tietokanta.