Ukrainan tšekit
| Ukrainan tšekit | ||||
|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 5 917 | |||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
| Kielet | tšekki, ukraina | |||
| Uskonnot | Ortodoksinen kirkko, protestantismi | |||
Ukrainan tšekit ovet tšekkiläinen etninen vähemmistö Ukrainassa. Vuonna 2001 tšekkejä oli vain 5 917, mutta vielä 1900-alussa heitä oli kymmeniätuhansia. Huomattava osa muutti kuitenkin Tšekkoslovakiaan toisen maailmansodan jälkeen. Ukrainan tšekit asuttavat nykyisin etenkin Žytomyrin aluetta historiallisessa Volyniassa.
Asuinalue ja lukumäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ukrainan vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan Ukrainassa asui kaikkiaan 5 917 tšekkiä. Heidän lukumääränsä on ollut historiallisesti kuitenkin suurempi. Vielä 1800-luvulla heitä oli 65 000. Suuri osa tšekeistä asuu Žytomyrin alueella.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jonkin verran tšekkejä on muuttanut nykyisen Ukrainan alueelle jo Kiovan Rusin kaudella 1200-luvulla. Tšekkejä saapui esimerkiksi Böömin kuningaskuntaa vuosina 1281–1282 vaivanneen nälänhädän aikana. Tuolloin heitä asettui etenkin Volynian ruhtinaskuntaan. Myöhemmin Ukrainaan muutti tšekkiläisiä kauppiaita, käsityöläisiä ja myös joitakin aatelia. Monet katolisen kirkon vaikuttajista olivat tšekkejä. 1400-luvulta lähtien tšekkejä muutti Lviviin, jonne saapui myös esimerkiksi saksalaisia.[1]
Tšekkejä oli palkkasotilaina Puolan armeijassa ja he tulivat erityisen tunnetuksi tykistössä puolalaisten linnoitusten varuskunnissa nykyisen Ukrainan alueella. Tšekeillä oli oma osuutensa myös esimerkiksi kasakkojen muodostumisessa. Monet kasakkojen käyttämistä termeistä johdettiin tšekin kielestä. Myös kasakkojen keskuudessa hyvin vaikutusvaltainen Orlykin suku oli taustaltaan tšekkiläinen. Sukuun lukeutui esimerkiksi hetmaani Pylyp Orlyk.[1]
Suurempia tšekkien siirtokuntia Ukrainan alueella alkoi syntyä 1860-luvulla. Maaorjuus oli lakkautettu Venäjällä, minkä takia monet maanomistajat myivät maitansa edulliseen hintaan.[1] Puolalaiset olivat lisäksi ryhtyneet kapinaan Venäjää vastaan vuonna 1863, jonka jälkiseurauksena monilta puolalaisilta suurmaanomistajilta takavarikoitiin maata Länsi-Ukrainassa. Maille tarvittiin Venäjällä uusia asukkaita.[2] Tšekkien muuttoliike kohdistui etenkin Volynian alueeseen, mutta myös Podoliaan ja Krimin niemimaalle. Kaikkiaan siirtokuntia muodostui noin 130 ja enimmillään tšekkejä oli 1900-luvun alussa noin 65 000. Suurin osa heistä omaksui ortodoksisuuden. Vähemmistö säilytti protestanttisen uskon. Tšekeillä oli omia koulujaan, julkaisujaan ja järjestöjään. 1900-luvun alussa sanomalehdet kuten Ruský čech ja Čechoslovan alkoivat ajaa ideaa Böömin itsenäisyydestä Itävalta-Unkarissa. Kun ensimmäinen maailmansota syttyi vuonna 1914, tšekit alkoivat muodostaa etenkin tšekkisotavangeista Tšekkoslovakian legioonaa Venäjän puolella.[1]
Ukrainan kansantasavallan itsenäistyttyä tšekeille taattiin laissa vähemmistöoikeudet. Ukraina kuitenkin jaettiin lopulta Puolan ja Neuvostoliiton hallitsemiin osiin. Puolan hallitsemassa osassa oli maailmansodan jälkeen noin 20 000 tšekkiä. Krimin ja Ukrainan neuvostotasavallan vuoden 1926 väestönlaskennassa heitä oli 17 500. Kun toinen maailmansota syttyi tšekkejä liittyi muodostettuihin tšekkoslovakialaisiin sotilasyksiköihin Neuvostoliitossa. Sodan jälkeen huomattava osa siirtyi historialliseen kotimaahansa. Neuvosto-Ukrainaan jäi noin 10 000 tšekkiä ja heidän enemmistönsä Žytomyrin alueelle.[1] Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 Ukrainan tšekkejä on päätynyt pakolaisina Tšekkiin.[2]