Ukrainan 3. rynnäkköprikaati

Wikipediasta
Sivulta puuttuu ensiarviointi.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ukrainan 3. rynnäköprikaati
3-тя окрема штурмова бригада
Toiminnassa tammikuu 2023[1] - nykyhetki
Valtio  Ukraina
Rooli Mekanisoitu jalkaväki
Osa joukkoa Ukrainan maavoimat
Koko n. 8000 sotilasta
Tukikohta Kiova, Ukraina
Värit Oranssi, musta
Sodat ja taistelut
Komentajat
Nykyinen komentaja Andri Biletskyi
Tunnettuja komentajia Andri Biletskyi
Dmytro Kuh’artšuk

Ukrainan 3. erillinen rynnäkköprikaati (ukr. 3-тя окрема штурмова бригада, Tretja okrema šturmova bryhada) on vuonna 2022 perustettu Ukrainan maavoimien prikaati.[2]

Prikaati perustettiin yhdistämällä Azovin SSO-yksiköt (erikoisjoukot), jotka olivat entisten Azov-pataljoonan veteraanien perustamia[3][4]. Prikaatin komentaja on Andri Biletskyi, Azovin pataljoonan perustaja ja entinen komentaja sekä Ukrainan entinen kansanedustaja.[5][6][7]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi vuonna 2022, suurin osa Azov-pataljoonan yksiköistä sijoitettiin Mariupoliin, jossa ne pian piiritettiin. Mariupolin ulkopuolella monet entiset Azovin veteraanit kaupungin ulkopuolella alkoivat muodostaa uusia yksiköitä, erityisesti Kiovassa, Sumyssä ja Harkovassa. Nämä yksiköt liitettiin pian Ukrainan asevoimien erikoisoperaatiojoukkoihin (SSO), ja ne tunnettiin yhdessä nimellä SSO Azov.[3][8]

Marraskuussa 2022 kaikki entiset Azovin SSO-joukot yhdistettiin yhdeksi täysin toimintakykyiseksi taisteluyksiköksi Ukrainan maavoimiin.[9][4] Tämän prikaatin muodostaminen suunniteltiin strategisesti siten, että siitä saataisiin erittäin liikkuva, hyvin varustettu ja laajasti koulutettu joukko, joka kykenee osallistumaan sekä puolustus- että hyökkäysoperaatioihin.[3][4]

Tärkeä merkkipaalu prikaatille tapahtui 24. helmikuuta 2023, kun presidentti Volodymyr Zelenskyi henkilökohtaisesti luovutti prikaatin värin juhlallisessa tilaisuudessa.[10] Prikaatin värien sanottiin ”symboloivan Ukrainan valtiollisen aseman perinteiden sitkeyttä; juuri Kiovan Rusin ajoista, kasakka-ajasta, ensimmäisistä vapautustaisteluista 1900-luvun alussa aina nykyaikaan saakka”.[11]

Prikaatin sotilaat osallistuivat H’ersonin ja koko H’ersonin alueen vapauttamiseen sekä Bah’mutin taisteluun. 12. huhtikuuta 2023 prikaati ilmoitti rekrytointitoimien aloittamisesta.[12] Toukokuussa 2023 se oli yksi ensimmäisistä, joka raportoi onnistuneista hyökkäyksistä Bah’mutin alueella Venäjän maavoimia vastaan.[13]

Kuukausia kestäneiden taistelujen jälkeen prikaati vapautti Bahmutin piirissä sijaitsevan Andrijivkan kylän[14] 15. syyskuuta 2023 ja piti sen hallussaan venäläisten 17. syyskuuta tekemästä vastahyökkäyksestä huolimatta. Ukrainan maavoimien komentaja kenraali Oleksandr Syrskyi kutsui Klištšijivkaa ja Andrijivkaa ”tärkeiksi osiksi venäläisten Bah’mut–Horlivka-puolustuslinjaa”, ja ISW arvioi, että näiden venäläisten keskeistä maayhteyttä puolustavien asutuskeskusten valtaaminen vaikeuttaa jo ennestään väsyneiden puolustusjoukkojen täydennystä ja puolustuksen jatkamista.lähde?

Helmikuussa 2024, pian Valeri Zalužnyin erottamisen jälkeen, prikaati siirrettiin Avdijivkaan kaupungin mahdollisen saartamisen lieventämiseksi.[15] Avdjivkan kaaduttua 17. helmikuuta prikaati otti uudet puolustuslinjat Avdiivkan länsipuolella Lastotškinen ympärillä.[16] Helmikuun 17. päivänä prikaatin lehdistöpäällikkö Oleksandr Borodin väitti, että hänen yksikkönsä oli Avdijivkaan siirtymisen aikana tappanut 1 500 venäläistä, haavoittanut yli 3 500:aa ja tuhonnut 20 panssariajoneuvoa. Hän sanoi myös, että prikaatilla ei ole ”tietoja” siitä, että suuri määrä sen sotilaita olisi otettu vangeiksi.[17]

Toukokuun 27. päivänä 2024 prikaati väitti tappaneensa, haavoittaneensa tai ottaneensa vangiksi ”lähes” 600 venäläistä sotilasta Harkovan alueella. Eräs prikaatin vangiksi ottama venäläissotilas väitti haastattelussa, että hän oli ainoa eloonjäänyt 15 sotilaan osastostaan hyökkäyksen jälkeen.[18]

Elokuun 22. päivänä 2024 prikaati väitti vallanneensa kaksi neliökilometriä vastahyökkäyksessä Venäjän 20. armeijaa vastaan Harkovan alueella. Huolimatta siitä, että he olivat lukumääräisesti 2,5 : 1 alakynnessä, he väittivät päihittäneensä pataljoonan, mukaan lukien ”joukkueiden ja komppanioiden tukikohdat”, tappaneet 300 sotilasta kolmessa päivässä ja ajaneet venäläiset joukot pois Makijivkasta.[19]

Rakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1. rynnäkköpataljoona[20]
  • 2. rynnäkköpataljoona[20]
  • 1. mekanisoitu pataljoona[20]
  • 2. mekanisoitu pataljoona[20]
  • 1. kivääripataljoona[21]
  • 2. kivääripataljoona[22]
  • panssarivaunupataljoona[23]
  • kenttätykistörykmentti
  • lennokkipataljoona[24]
  • erillinen tarkka-ampujaryhmä "GAR"[25]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ https://ab3.army/en/about-the-brigade/
  2. ↑ Третя окрема штурмова бригада ЗСУ | 3 ОШБр Третя окрема штурмова бригада. Viitattu 4.5.2024. (ukraina)
  3. ↑ a b c Special operations forces of Azov regiment become separate assault brigade of Ground Forces and fight in Bakhmut Ukrainska Pravda. Viitattu 4.5.2024. (englanniksi)
  4. ↑ a b c Azov Regiment Reformed and is Now the 3rd Separate Assault Brigade Atlas News. 26.1.2023. Viitattu 4.5.2024. (englanti)
  5. ↑ Офіційний портал Верховної Ради України web.archive.org. 1.12.2017. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 11.7.2024.
  6. ↑ Андрій Білецький: Росіяни стерли свої кадрові частини в Україні в нуль Українська правда. Viitattu 11.7.2024. (ukraina)
  7. ↑ Білецький Андрій LIGA. Viitattu 11.7.2024. (ukraina)
  8. ↑ Tom Ball: Azov Battalion drops neo-Nazi symbol exploited by Russian propagandists thetimes.co.uk. 4.5.2024. Viitattu 4.5.2024. (englanniksi)
  9. ↑ Azov becomes Separate Assault Brigade with Army’s Ground Forces www.ukrinform.net. 26.1.2023. Viitattu 4.5.2024. (englanniksi)
  10. ↑ https://www.youtube.com/watch?v=hTa9lMDA3nM YouTube (23:50)
  11. ↑ Special operations forces of Azov regiment become separate assault brigade of Ground Forces and fight in Bakhmut Ukrainska Pravda. Viitattu 4.5.2024. (englanniksi)
  12. ↑ https://censor.net/ua/news/3411661/3tya_okrema_shturmova_brygada_ogolosyla_nabir_dobrovoltsiv
  13. ↑ Украинские военные заявили, что 72-я бригада войск РФ оставила позиции под Бахмутом ГОЛОС АМЕРИКИ. 10.5.2023. Viitattu 4.5.2024. (venäjä)
  14. ↑ Генштаб: ВСУ освободили Андреевку к югу от Бахмута – DW – 15.09.2023 dw.com. Viitattu 4.5.2024. (venäjä)
  15. ↑ David Axe: Ukraine May Have Deployed One Its Best Brigades To Try To Save Avdiivka Forbes. Viitattu 4.5.2024. (englanniksi)
  16. ↑ 3 ОШБр: У ворога на авдіївському напрямку достатньо сил і засобів для просування далі, Ласточкине - основний напрямок для росіян interfax.com.ua. 20.2.2024. Viitattu 4.5.2024. (ukrainaksi)
  17. ↑ Most troops have left Avdiivka, no large-scale capture of Ukrainian soldiers – 3rd Separate Assault Brigade – video Ukrainska Pravda. Viitattu 11.7.2024. (englanniksi)
  18. ↑ Stefan Korshak: Kremlin Commanders Undeterred by Losses, Repeat Armor and Infantry Attacks Across Front Kyiv Post. 29.5.2024. Viitattu 11.7.2024. (englanniksi)
  19. ↑ Ukraine’s 3rd Separate Assault Brigade pushes almost 2 sq km into Russian-occupied territory in Kharkiv Oblast Ukrainska Pravda. Viitattu 27.8.2024. (englanniksi)
  20. ↑ a b c d Про Третю окрему штурмову бригаду ЗСУ | 3 ОШБр web.archive.org. 19.12.2023. Arkistoitu 19.12.2023. Viitattu 11.7.2024.
  21. ↑ Чим унікальна Третя окрема штурмова бригада: військовий розповів — Ексклюзив ТСН web.archive.org. 7.5.2024. Arkistoitu 7.5.2024. Viitattu 11.7.2024.
  22. ↑ Оператор БПЛА - Lobby X web.archive.org. 7.5.2024. Arkistoitu 7.5.2024. Viitattu 11.7.2024.
  23. ↑ [Архівована копія https://web.archive.org/web/20240508015656/https://tsn.ua/exclusive/vorog-mozhe-priyti-do-vas-dodomu-tankist-tretoyi-shturmovoyi-rizko-vislovivsya-pro-tih-hto-unikaye-mobilizaciyi-2416900.html]
  24. ↑ Від лікаря-ортопеда до розвідника 47 ОМБр і командира батальйону безпілотників 3 ОШБр. Інтерв'ю з Вадимом Мазевичем | Українська правда web.archive.org. 13.2.2024. Arkistoitu 13.2.2024. Viitattu 11.7.2024.
  25. ↑ Снайпери 3 ОШБр ліквідували росіян у районі Бахмуту. ВIДЕО web.archive.org. 8.5.2024. Arkistoitu 8.5.2024. Viitattu 11.7.2024.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukrainan_3._rynnäkköprikaati”