Ukkomansikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ukkomansikka
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Rosidit
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Alaheimo: Rosoideae
Tribus: Potentilleae
Alatribus: Fragariinae[2]
Suku: Mansikat Fragaria
Laji: moschata
Kaksiosainen nimi

Fragaria moschata
Weston

Synonyymit
Katso myös

  Ukkomansikka Wikispeciesissä
  Ukkomansikka Commonsissa

Ukkomansikka (Fragaria moschata, aiemmin Fragaria muricata) on mansikkalaji, jota on viljelty marjakasvina.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukkomansikka kasvaa 15–35 senttimetriä korkeaksi. Se tekee niukasti melko paksuja rönsyjä. Lehdet muodostuvat kolmesta ruodittomasta lehdykästä. Lehdykät ovat 5–10 cm pitkiä, päältä himmeän vaaleanvihreitä, usein ryppyisiä ja molemmin puolin karvaisia. Myös pitkähköt lehtiruodit ovat karvaisia. Ukkomansikan kukat ovat lehtiä pidemmän kukintovarren latvassa. Ne ovat yksineuvoisia eli joko hede- tai emikukkia, ja kasvi on kaksikotinen[3], eli yhdessä yksilössä on vain jompiakumpia kukkia. Kukka on 2–3 cm leveä, sen valkoiset terälehdet ovat noin yhden senttimetrin pitkiä. Ukkomansikan niin sanottu marja eli turvonnut kukkapohjus on kooltaan 1–2 cm, verenpunainen ja pähkylätön. Marjoja ei kehity yhden sukupuolen kasvustoissa.[4][5]

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukkomansikkaa tavataan Euroopassa, keskisestä Keski-Euroopasta ja Pohjoismaiden eteläpuolelta Itä-Eurooppaan ja Venäjälle. Pohjoisin esiintymä on Norjan pohjoisrannikolla.[6][4] Pohjoismaissa ukkomansikka ei kasva alkuperäisenä. Sen kasvupaikkoja ovat esimerkiksi pihat, puutarhat ja puistot.[4]

Ukkomansikka Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ukkomansikkaa on tavattu luonnonvaraisena Etelä-Lapin korkeudelle asti. Eteläisimmässä osassa maata se on melko yleinen tai yleinen, erityisesti Varsinais-SuomiUusimaaEtelä-Karjala-vyöhykkeellä ja Etelä-Hämeessä.[7][5] Se on suurimmaksi osaksi vakiintunut tulokaskasvi levinneisyysalueellaan. Ukkomansikka on Suomessa vanha marjakasvi, jota on viljelty ennen amerikkalaisperäistä risteymämansikkaa puutarhamansikkaa (Fragaria × ananassa). Ukkomansikka kasvaa viljelyjäänteenä tai -karkulaisena vanhoilla pihoilla, puutarhoissa, puistoissa ja asutuksen lähimetsissä.[5]

  1. Kell, S.P.: Fragaria moschata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.4.2021. (englanniksi)
  2. Stevens, P. F.: Rosaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 5.4.2021. (englanniksi)
  3. Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, Ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 278. WSOY, 1998. ISBN 951-0-21295-4
  4. a b c Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
  5. a b c Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
  6. Anderberg, A.: Parksmultron Fragaria moschata (Ukkomansikan levinneisyys Maan pohjoispuolella) Den virtuella floran. 1998. Naturhistoriska riksmuseet. (ruotsiksi)
  7. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2010: Levinneisyyskartat (Ukkomansikka Fragaria moschata) 2011. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]