USS Columbia (C-12)
| USS Columbia | |
|---|---|
.jpg) |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | William Cramp and Sons, Philadelphia |
| Kölinlasku | 30. joulukuuta 1890 |
| Laskettu vesille | 26. heinäkuuta 1892 |
| Palveluskäyttöön | 23. huhtikuuta 1894 |
| Poistui palveluskäytöstä | 21. elokuuta 1919 |
| Loppuvaihe | myyty 21. kesäkuuta 1922 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
7 468 t (standardi) 8 403 t (kuormattu) |
| Pituus | 125,91 m |
| Leveys | 17,73 m |
| Syväys | 6,88 m |
| Koneteho | 21 000 ihp |
| Nopeus | 23 solmua |
| Miehistöä | 383 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
1 × 8"/40 Mark 5 -tykkiä 2 × 6"/40 tykkiä 8 × 4"/40 tykkiä 12 × 6 naulan tykkiä 4 × 1 naulan tykkiä 4 × .45" Gatling-konekivääriä 4 × 14" torpedoputkea |
USS Columbia (runkonumerot C-12 ja CA-16) oli Yhdysvaltain laivaston vuonna 1892 vesille laskettu Columbia-luokan panssarikansiristeilijä, joka luokiteltiin 17. heinäkuuta 1920 raskaaksi risteilijäksi runkonumerolla CA-16.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Columbia-luokka (risteilijä)
Alus tilattiin 30. kesäkuuta 1890 William Cramp and Sonsilta Philadelphiasta Pennsylvaniasta, missä köli laskettiin 30. joulukuuta 1890[1]. Alus laskettiin vesille 26. heinäkuuta 1892 kumminaan neiti H. Morton ja otettiin palvelukseen 23. huhtikuuta 1894 päällikkönään George Watson Sumner.[2]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palvelukseenotettaessa alus liitettiin Pohjois-Atlantin laivueeseen. Alus suojasi 30. heinäkuuta 1894 - 5. tammikuuta 1895 Yhdysvaltain etuja Karibialla. Kesällä 1895 alus vieraili Euroopassa, jossa se edusti kesäkuussa Yhdysvaltoja Kielin kanavan avajaisissa. Elokuussa alus palasi Yhdysvaltain itärannikolle ja se partioi läntisellä Atlantilla, kunnes se sijoitettiin reserviin 13. toukokuuta 1897 Philadelphian laivastontelakalla.[2]
Yhdysvaltain ja Espanjan sodan alkaessa alus palautettiin palvelukseen 15. maaliskuuta 1898 päällikkönään John H. Moore. Se partioi 26. elokuuta saakka Yhdysvaltain itärannikolla ja Länsi-Intian saaristossa. Alus suojasi heinäkuusta 14. elokuuta saakka joukkojen kuljetuksia Puerto Ricoon sekä tuki saaren valtausta. Alus poistettiin palveluksesta 31. maaliskuuta 1899 Philadelphian laivastontelakalla ja siirrettiin reserviin.[2]
Alus palautettiin palvelukseen 31. elokuuta 1902 päällikkönään Albert S. Snow. Alus oli New Yorkissa vastaanottoaluksena, kunnes se siirrettiin 9. marraskuuta 1903 Atlantin laivaston koulutuslaivueeseen. Alus poistettiin palveluksesta 3. toukokuuta 1907 Philadelphian laivastontelakalla, kunnes se palautettiin palvelukseen 22. kesäkuuta 1915 sukellusvenelaivueen lippulaivana päällikkönään Yates Stirling Jr. Tarkastettuaan useita itärannikon sukellusvenetukikohtia alus irrotettiin tehtävästään 19. huhtikuuta 1917 Yhdysvaltain julistettua sodan keskusvalloille.[2]
Alus oli 21. huhtikuuta 1917 alkaen partiojoukkojen 5. laivueen lippulaivana, kunnes se siirrettiin heinäkuussa risteilijäosastoon suojaamaan saattueita. Alus ylitti 1. tammikuuta - 13. marraskuuta 1918 viidesti Atlantin suojatessaan saattueita Ranskaan. Alus siirrettiin 7. tammikuuta 1919 hävittäjävoimien 2. laivueen lippulaivaksi, jolloin se purjehti itärannikolla ja Karibialla. Alus vapautettiin lippulaivan tehtävistä 29. toukokuuta.[2]
Alus luokiteltiin 17. heinäkuuta 1920 raskaaksi risteilijäksi runkonumerolla CA-16. Se poistettiin palveluksesta 29. kesäkuuta 1921 Philadelphian laivastontelakalla. Alus nimettiin 17. marraskuuta Old Columbiaksi ja myytiin 26. tammikuuta 1922.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860–1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| USS Columbia - USS Minneapolis |
| Edeltäjä: Montgomery-luokka – Seuraaja: New Orleans -luokka (1896) |