Työjärjestys
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Työjärjestys on kokouksen hyväksymä säännöstö tai päätös kokouksen kulun organisoimisesta ja kokousmenettelystä.[1] Työjärjestyksiä voivat säätää kokouksiinsa esimerkiksi yhdistykset, edustajistot ja kunnanvaltuustot.
Työjärjestys yhdistyksissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työjärjestys on eri asia kuin asialista tai esityslista. Se ei liity kokouksessa käsiteltävien asioiden käsittelyjärjestykseen, vaan asiat käsitellään oletusarvoisesti asialistan tai esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Työjärjestys on yleistä kokoustekniikkaa täydentävä kokoelma sääntöjä ja ohjeita, joita on tarkoitettu noudatettavaksi määrätyissä kokouksissa.[2][3] Asialistaa, joka on luettelo kokouksessa käsiteltäviksi esitettävistä asioista, tai esityslistaa, joka on kunkin asian kohdalla päätösesitykset sisältävä asialista, ei voida hyväksyä kokouksen työjärjestykseksi.[3][4]
Tavallisissa yhdistyksissä työjärjestys on yleensä tarpeeton. Sille on tarvetta kun kokouksen menettelyistä on tarpeen erityisesti ohjeistaa joitain asioita.[2] Työjärjestyksessä voidaan säätää muun muassa puheenvuorojen pyytämisestä ja kestosta, esitysten kannattamisesta, kokoustauoista, sihteerin valinnasta ja muista toimintaohjeista[5][2]. Muun kuin yhdistyksen kokouksen (hallituksen kokouksen vastakohtana, ei yleisesti kaikkina yhdistyksen järjestäminä kokouksina) koolle kutsumisesta voidaan säätää työjärjestyksessä, jolleivat yhdistyksen säännöt sitä kiellä.[6] Työjärjestyksen ei tarvitse olla etukäteen valmisteltu, vaan kokous voi sen itse päättää, jollei sitä säännöissä tai muutoin rajoiteta.[2]
Työjärjestys on hierarkkisesti sääntöjä alempiarvoisempi, joten se ei voi olla ristiriidassa sääntöjen määräysten kanssa. Yhdistyksen kokousten työjärjestykseen ei voida sisällyttää asioita, joista voidaan yhdistyslain mukaan mainita vain yhdistyksen säännöissä.[1]
Työjärjestyspuheenvuoro
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työjärjestyspuheenvuoro on puheenvuoro, joka ei koske mitään kokouksessa päätettävää asiaa.[3] Tällaisia teknisiä asioita ovat muun muassa asioiden käsittelyjärjestyksen muuttaminen, kokoustauon pyytäminen ja käsiteltävän asian siirtäminen. Työjärjestyspuheenvuoro on etuoikeutettu puheenvuoro eli se annetaan heti edellisen puheenvuoron päätyttyä ennen muita pyydettyjä puheenvuoroja ja siinä esitetty asia käsitellään heti.[2]
Vaikka kokouksella ei olisi erillistä työjärjestystä, kokouksen menettelyä koskeva puheenvuoro pyydetään työjärjestyspuheenvuorona, jotta kokouksen puheenjohtaja tietää puheenvuoron etuoikeuden.[2] Työjärjestyspuheenvuoro ei siis sinänsä tarkoita kokouksen työjärjestyksen muuttamista[3] tai luomista.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Halila, Heikki & Tarasti, Lauri: Yhdistysoikeus. (Vuoden 2016 yhdistyslain muutokset huomioiva uudistettu painos) Helsinki: Alma Talent, 2017. ISBN 978-952-14-3150-0
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Halila & Tarasti 2017, s. 332.
- ↑ a b c d e f Työjärjestys Asialista.net. Viitattu 10.3.2023.
- ↑ a b c d Työjärjestykseen! Asialista.net. Viitattu 10.3.2023.
- ↑ Asialista ja esityslista Asialista.net. Viitattu 10.3.2023.
- ↑ Halila & Tarasti 2017, s. 331.
- ↑ Kokouskutsu Asialista.net. Viitattu 10.3.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esimerkkejä työjärjestyksistä:
- Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston työjärjestys
- Suomen eduskunnan työjärjestys (Arkistoitu – Internet Archive)
- Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston työjärjestys (Arkistoitu – Internet Archive)