Turandot

Turandot
Alkuperäinen nimi	Turandot
Määritelmä	Dramma lirico in tre atti
Säveltäjä	Giacomo Puccini
Libretto	Giuseppe Adami ja Renato Simoni
Pohjautuu	Carlo Gozzin kirjoittamaan ja Friedrich von Schillerin muokkaamaan näytelmään.
Tyylilaji	Opéra lyrique
Kieli	italia
Kantaesitys	25. huhtikuuta 1926 Teatro alla Scala, Milano
Aikajana Puccinin oopperoista
Il trittico Turandot 1918 1926
Infobox OK

Turandot (IPA: [turanˈdɔt]) on Giacomo Puccinin säveltämä kolminäytöksinen ooppera. Sen italiankielisen libreton kirjoittivat Giuseppe Adami ja Renato Simoni. Libretto perustuu Carlo Gozzin näytelmään.

Turandot on aiheena vanha, ja nimi saattaa viitata Turkmenistaniin^lähde?. Tarinan todennäköinen lähde on 1700-luvulta peräisin oleva persialainen tarinakokoelma Tuhannen ja yhden yön tarinat eli Häzâr-jak Rûz. Turandot on tehty oopperaksi aiemmin ainakin kahdeksan kertaa. Turandotin säveltäjiä ovat olleet Blumenroeder (1810), Franz Danzi (1816), Carl Gottlieb Reißiger (1835), Johann Vesque von Püttlingen alias J. Hoven (1838), Herman Severin Løvenskiold (1854), Antonio Bazzini (Turanda 1867), Theobald Rehbaum (1888) ja Ferruccio Busoni (1917).

Turandotin juoni on muuttunut eri kirjailijoiden tuotannossa. Carlo Gozzin Turandotte oli viisinäytöksinen ja siihen lisättiin italialaista yleisöä varten viisi commedia dell’arten hahmoa. Tämän pohjalta rakennettiin Giacomo Puccinin Turandot.

Oopperan ensi-ilta

Puccini tapasi libretistinsä maaliskuussa 1920. Elokuussa 1920 maestro Puccini tapasi Bagni di Luccassa Kiinan erikoistuntijan, paroni Fassinin. Renato Simoni ja Giuseppe Adami olivat myös paikalla, ja heidän keskustelujensa perusteella syntyi Liù. Vielä siinä vaiheessa Puccini halusi oopperaansa kaksi suurta näytöstä. Joulukuussa librettoa korjattiin, ja Adami lähetti uudistetun ensimmäisen näytöksen Maestrolle Torre del Tagliaan. Puccini oli jo kallistunut kolmen näytöksen kannalle. Huhtikuussa 1921 Puccini tiedusteli Adamilta toisen ja kolmannen näytöksen materiaalia. Joulukuussa 1921 Puccini ilmoitti I näytöksen päättyvän suuren gongin lyöntiin. Turandotin orkestrointi alkoi 21. maaliskuuta 1922 klo 23.00. Kesäkuussa 1922 Puccini varmistui siitä, että Turandotilla tulee olla II näytöksessä suuri aaria ”In questa Reggia”, ja ”Nessun dorma” oli jo luonnoksena mukana. Ensimmäinen näytös oli orkestroitu 3. marraskuuta 1922. Samana päivänä hän kirjoitti Adamille, että Liù täytyy uhrata. Liùn kuolema pehmentäisi Turandotin sydämen. Puccini aloitti 10. joulukuuta 1923 toisen näytöksen orkestroinnin. Turandot oli orkestroituna Liùn kuolinkohtaukseen asti jo maaliskuussa 1924. Vain suuri loppuduetto jäi puuttumaan.

Puccinin sävellystyötä varjosti diabetes ja myöhemmin myös kurkkusyöpä. Teos jäi kesken, kun Puccini kuoli 1924 kurkkusyöpään. Ooppera ensiesitettiin Milanon Teatro alla Scalassa Arturo Toscaninin johdolla 25. huhtikuuta 1926. Esitys päättyi Liùn kuolinmusiikkiin. Arturo Toscanini kääntyi yleisöön päin ja sanoi suunnilleen näin: Qui finisce l’opera rimasta incompiuta per la morte del Maestro (Tähän kohtaan teos päättyi, ja se jäi epätäydelliseksi maestron kuoleman johdosta).

Vuonna 1925 Franco Alfano teki Arturo Toscaninin ohjeitten ja Puccinin muistiinpanojen pohjalta loppudueton. Siinä oli 377 tahtia. Toscanini ei hyväksynyt sitä, vaan vaati lopun lyhentämistä 268 tahtiin. Alfanon lyhyempää versiota esitetään nykyisin. Pidennetty versio on tiettävästi esitetty ainakin kerran, vuonna 1982. Alfano teki pieniä lisäyksiä myös oopperan librettoon. Alfanon täydentämä versio kantaesitettiin 27. huhtikuuta 1926.

Suomessa Turandot kantaesitettiin varsin pian Milanon kantaesityksen jälkeen 13. marraskuuta 1929.

Tunnettuja esittäjiä

Turandotin äänellisesti vaativan osan ovat esittäneet muun muassa seuraavat kuuluisat sopraanot: Maria Nemeth, Eva Turner, Gwyneth Jones ja Eva Marton. Ehkä kuuluisin Turandot oli ruotsalainen Birgit Nilsson. Roolia on myös 1960-luvulla esittänyt Suomessa ja maailmalla Anita Välkki.

Calafin rooli on Puccinin tenorirooleista ehkä sankarillisin. Kuuluisia Calaf-tenoreita ovat muun muassa Franco Corelli, Mario del Monaco, Franco Bonisolli, Luciano Pavarotti ja Placido Domingo. Tenorit joita Puccini harkitsi Calafin roolin olivat Giacomo Lauri-Volpi (Joka lauloi Turandotin amerikan ensi-illassa), Giovanni Martinelli ja Beniamino Gigli, mutta ensi-illan kapellimestari Arturo Toscanini valitsi rooliin espanjalaisen Miguel Fletan.

Orjatyttö Liun koskettavassa roolissa on nähty muun muassa Magda Olivero, Montserrat Caballé, Renata Scotto ja Mirella Freni.

Kiinalaisuus

Oopperan tapahtumat sijoittuvat Kiinaan, ja siinä on vaikutteita kiinalaisesta musiikista. Puccini lainasi oopperaansa muun muassa Kiinan keisarihymin, joka toimii yhtenä oopperan johtoteemoista. Puccini loi Turandotiin omaleimaisen soinnin käyttäen perinteisiä kiinalaisia lyömäsoittimia kuten gongeja, erilaisia kellopelejä ja ksylofoneja – yhteensä kahtatoista eksoottista soitinta. Turandotin esittäminen Kiinan kansantasavallassa oli pitkään kiellettyä, sillä sen sanottiin kuvaavan Kiinaa epäsuotuisasti.

Tunnettuja aarioita ja kohtauksia

Näyte Turandotin aariasta In questa reggia pianopartituurina.

In questa reggia

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

• "Signore, ascolta" – Liù (I näytös)
• "Non piangere, Liù!" – Calaf (I näytös)
• "Ho una casa nell´Honan" – Pingin, Pangin ja Pongin haavetertsetto (II näytös)
• "In questa reggia" – Turandot (II näytös)
• "Nessun dorma" – Calaf (III näytös)
• Tu che di gel sei cinta – Liùn itsemurha-aaria (III näytös)

Kuuluisin oopperan aaria on Nessun dorma eli Kukaan ei nuku.

Hahmot

Pääroolit

• Turandot, kiinalainen prinsessa – sopraano
• Tuntematon prinssi (Calaf), Timurin poika – tenori
• Liù, nuori orjatar – sopraano
• Timur, vallasta syösty tataarikuningas – basso

Sivuroolit

• Ping, kansleri – baritoni
• Pang, marsalkka – tenori
• Pong, keittiömestari – tenori
• Altoum, Kiinan keisari – tenori
• Mandariini – baritoni
• Persian prinssi – tenori

Kantaesitykset

Italia

25.4.1926 Teatro alla Scala, Milano:

• Kapellimestari – Arturo Toscanini
• Turandot – Rosa Raisa
• Keisari Altoum – Francesco Dominici
• Tuntematon prinssi (Calaf) – Miguel Fleta
• Timur – Carlo Walter
• Liù – Maria Zamboni
• Ping – Giacomo Rimini
• Pang – Emilio Venturini
• Pong – Giuseppe Nessi
• Mandariini – Aristide Baracchi

Suomi

Suomalainen ooppera esitti Turandotin 13.11.1929:

• Kapellimestari – Leo Funtek
• Turandot – Hanna Granfelt
• Keisari Altoum – Armas Hanttu
• Tuntematon prinssi (Kalaf) – Wäinö Sola
• Timur – Bruno Jorma
• Liù – Anne-Charlotte Winter
• Ping – Toivo Louko
• Pang – Antero Suonio
• Pong – Paavo Costiander
• Mandariini – Gunnar Calenius
• Persian prinssi- Ludvig Nyholm

Lyhyt juoniseloste

Peking satumaisessa menneisyydessä. Kesto noin 120 min.

Prinsessa Turandot surmauttaa kaikki kosijansa, jotka eivät pysty ratkaisemaan hänen antamiaan kolmea arvoitusta.

I näytös

Oopperan alussa Mandariini julistaa kuolemantuomion Persian prinssille, viimeisimmälle kosijalle, jonka teloitusta kansa on kokoontunut seuraamaan. Joukossa ovat myös vallasta syösty tataarien sokea kuningas Timur ja hänen orjattarensa Liù. Timur tapaa väkijoukossa kuolleeksi luullun poikansa Calafin. Turandotin kauneuden sokaisema Calaf haluaa voittaa prinsessan omakseen. Nuorukaisen päätä eivät käännä häneen rakastunut Liù "Signore, ascolta" (Herrani, kuuntele) ja "Non piangere, Liù!" (Älä itke, Liù) eikä hänen isänsä Timur, saatikka myöskään kolmen ministerin, Pingin, Pangin ja Pongin varoitukset. Hän lyö gongiin kolme kertaa ilmaisten siten olevansa valmis vastaamaan kysymyksiin.

II näytös

Ping, Pang ja Pong ovat saaneet murhaamisesta tarpeekseen ja kaipaavat rauhallista maalaiselämää "Ho una casa nell´Honan" (Minulla on talo Honanissa). Edessä oleva arvoituskoe keskeyttää heidän haaveilunsa. Kansa kokoontuu keisari Altoumin eteen. Turandot tulee paikalle "In questa reggia" (Tässä palatsissa). Hän tahtoo kysymyksillään kostaa sille nuorelle miehelle, joka aikoinaan häpäisi ja murhasi hänen esiäitinsä. Nuorukainen ratkaisee arvoitukset. Keisari vaatii riemuitsevan kansan edessä Turandotia lunastamaan lupauksensa, mutta siihen tämä ei ole halukas. Nuorukainen ei tahdo häneltä velvollisuuden täyttämistä vaan rakkautta. Niinpä hän puolestaan esittää prinsessalle arvoituksen: jos Turandot ennen aamunkoittoa saa selville hänen nimensä, hän on valmis kuolemaan.

III näytös

Turandot uhkaa koko kansaa kuolemalla, jos nimeä ei saada selville ja siksi kaikki valvovat ja yrittävät keksiä kuka tuntematon prinssi on. Calaf uskoo voittavansa "Nessun dorma" (Kukaan ei nuku). Ping, Pang ja Pong houkuttelevat turhaan häntä ilmaisemaan salaisuutensa. Turandot yrittää pakottaa Timurin ja Liùn paljastamaan nuorukaisen nimen. Liù ei suostu pettämään rakastamaansa miestä edes kidutuksen uhalla, vaan tappaa itsensä ”Tu che di gel sei cinta” (Sinä, joka olet jään ympäröimä). Timur heittää Liùlle hyvästit.

Puccini sai tähän asti oopperansa valmiiksi. Turandotin viimeisteli säveltäjä Franco Alfano Puccinin muistiinpanojen pohjalta. Teos päättyy suureen duettoon, jossa nuorukainen tempaa prinsessan syleilyynsä ja paljastaa hänelle nimensä: Calaf. Turandot ilmoittaa kansalle muukalaisen nimen – se on ”Rakkaus”.

Aiheesta muualla

• Turandot libretto italiaksi, englanniksi ja saksaksi,