Tunturipikkumittari
| Tunturipikkumittari | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Kenttämittarit Larentiinae |
| Suku: | Pikkumittarit Eupithecia |
| Laji: | fennoscandica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Eupithecia fennoscandica |
|
| Katso myös | |
Tunturipikkumittari (Eupithecia fennoscandica) on pieni, tunturiseudulla elävä pikkumittarilaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tunturipikkumittari on eräs pienimpiä pikkumittarilajeja. Etusiivet ovat suipot, niiden pohjaväri on harmaa ja siipien poikki kulkevat vaaleat viirut tekevät siivistä erikoisen kirjavat. Vaalea juovitus näkyy myös takasiivissä, etenkin niiden takareunassa. Etusiivessä on pieni musta keskitäplä ja siiven ulkoreunasta sen keskiosaan ulottuu ruskeansävyinen vyöhyke, jonka kohdalla ulompi poikkiviiru katkeaa. Siipiripset ovat täplikkäät. Siipiväli 14–18 mm.[1][2][3][4]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tunturipikkumittaria tavataan Skandinavian pohjoisimmista osista Venäjän poikki Altai- ja Sajanvuorille sekä Mongolian pohjoisosiin.[3] Suomessa tunturipikkumittari elää vain Enontekiön, Inarin ja Utsjoen tunturialueilla. Perhonen lentää pääasiassa heinäkuun alkupuolella.[5]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tunturien pahdoilla, louhikoissa sekä paljakalla elävä perhonen. Perhoset lentävät iltapäivästä iltaan, lämpimimpinä öinä jopa aamuyölle saakka vajaan parin metrin korkeudella maanpinnasta. Huonolla säällä perhoset voivat lentää myös päivällä. Lento tapahtuu usein pensaiden tai suurten kivenlohkareiden ympärillä. Naaras munii ravintokasvin kukintoihin. Toukat syövät kehittyviä hedelmystöjä ja niiden kehitys on erittäin nopeaa. Riittävän lämpimällä säällä toukkavaihe kestää vain 7–9 vuorokautta. Täysikasvuinen toukka laskeutuu maanpinnalle koteloitumaan ja kotelo talvehtii.[3][4]
Suomen uhanalaisluokituksessa tunturipikkumittari on luokiteltu vaarantuneeksi (VU).[6]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka elää ainakin pikkutervakolla (Lychnis alpina).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/e/eupithecia_fennoscandica.html
- ↑ http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/eupithecia/eupithecia-kirjava.htm
- ↑ a b c Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1989. Suomen perhoset. Mittarit 2. Recallmed Oy. Suomen Perhostutkijain Seura. Hangon Kirjapaino. ISBN 951-9221-23-9 s. 62
- ↑ a b http://www.artfakta.se/Artfaktablad/Eupithecia_Fennoscandica_102441.pdf
- ↑ http://wibe.ath.cx/Lepidoptera/Geometridae/Eupithecia/fennoscandica/Eupithecia%20fennoscandica.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.