Tunturihorsma
Tunturihorsma | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Myrtales |
Heimo: | Horsmakasvit Onagraceae |
Suku: | Horsmat Epilobium |
Laji: | anagallidifolium |
Kaksiosainen nimi | |
Epilobium anagallidifolium |
|
Katso myös | |
Tunturihorsma (Epilobium anagallidifolium) on pienikokoinen horsmalaji.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tunturihorsma on monivuotinen, pintarönsyllinen, 5–20 senttimetriä korkeaksi kasvava. Lehdet ovat pieniä, soikeahkoja ja lyhytruotisia. Lajinimellä anagallidifolium Jean-Baptiste Lamarck viittaa tunturihorsman lehtien olevan samanlaisia kuin peltopungalla.[1] Kukkia on yhdestä kolmeen versoa kohden. Purppuranpunainen teriön leveys on neljästä kuuteen millimetriä.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tunturihorsmaa esiintyy Maan pohjoispuoliskolla vuoristoalueilla ja arktisilla alueilla. Euroopassa sitä esiintyy laajemmin Skandeilla, lisäksi monin paikoin Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoissa.[3]
Suomessa se on pohjoinen tunturialueiden kasvi, jota tavataan Keski- ja Pohjois-Lapissa Kittilästä ja Sallasta pohjoiseen. Yleisenä tunturihorsmaa kasvaa Enontekiön pohjoisosassa ja Utsjoella.[2][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Encyclopédie Méthodique: Botanique 2:376. 1786. Botanicus.org (ranskaksi) / (englanniksi)
- ↑ a b Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
- ↑ Den virtuella floran: Dvärgdunört, Epilobium anagallidifolium Lam. (levinneisyyskartta Maan pohjoisosassa)
- ↑ Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M.: Kasviatlas 2014: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto (Tunturihorsma Epilobium anagallidifolium) 2014. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.