Tulen ja jään laulu -kirjasarjan aikajana

Tämä artikkeli kertoo George R. R. Martinin luoman Tulen ja jään laulu -kirjasarjan tapahtumista. Kirjasarjan tapahtumat sijoittuvat pääasiassa Westerosin mantereelle. Westeros koostuu Seitsemästä kuningaskunnasta ja karttaamattomasta alueesta pohjoisessa. Valtaisa jäinen Muuri erottaa tämän alueen muusta kuningaskunnasta.

Toinen tunnettu mantere, Essos, sijaitsee Westerosista itään Kapean meren takana. Essoksen länsipuolella sijaitsee joukko itsenäisiä kaupunkivaltioita, joita kutsutaan Vapaakaupungeiksi. Eteläpuolella sijaitsee Orjakauppiaanlahti ja Targaryenin suvun esi-isien kotipaikka Valyria, joka on raunioitunut.

Ajanlasku alkaa Aegon I Targaryenin eli Aegon Valloittajan aloittaessa Westerosin valloituksen.

Ennen Aegonin valloitusta

Sarastuksen aika

Ennen vuotta -12 000

Metsän lapset asuvat Westerosissa. Maanosassa ei ole kuninkaita eikä kaupunkeja. Metsän lapset olivat pieniä ja he käyttivät aseinaan obsidianista eli lohikäärmelasista tehtyjä teräaseita. He palvoivat metsän, joen ja kiven jumalia. Metsän lapset osasivat käyttää taikoja.

Noin vuonna -12 000

Ensimmäiset ihmiset saapuvat Westerosiin Dornen maasillan kautta. Ihmisillä oli pronssisia aseita, hevosia ja nahkakilpiä. He rakensivat linnoituksia ja tuhosivat Metsän lasten palvomia puita polttopuuksi.
Metsän lapset lähtevät sotaan Ensimmäisiä ihmisiä vastaan. He käyttävät taikaa tuhotakseen Dornen maasillan, josta ihmiset tulivat mantereelle.
Vuosisatojen sotimisen jälkeen kansojen viisaat solmivat Liiton Jumalansilmä-järven saaressa. Ihmiset omaksuvat Metsän lasten Vanhat jumalat jumalikseen. Liitto toi 4 000 vuoden rauhan jakson Westerosiin.

Sankareiden aika (Pitkä yö)

Noin vuonna -8 000

Pitkän talven aikana demoninen rotu, joita sanotaan Muukalaisiksi, aloittaa valloituksen pohjoisesta.
Ensimmäisten ihmisten viimeinen sankari, Azor Ahai, johtaa ihmiset ja Metsän lapset Sarastuksen sotaan Muukalaisia vastaan.
Muukalaiset ajetaan kauas pohjoiseen ja Muuri rakennetaan. Yövartio alkaa vartioida Muuria.
Brandon Rakentaja eli Brandon Stark rakentaa Talvivaaran ja hänestä tulee ensimmäinen Pohjoisen kuningas.
Myrskykuningas Durran rakennuttaa Myrskynpään linnakkeen.
Lann Nokkela, joka on Lannisterin suvun esi-isä, elää Sankareiden aikaan.

Jälkeen vuoden -8 000

Yövartion 13. johtaja julistaa itsensä Yökuninkaaksi ja ottaa kuningattarekseen villinaisen.
Talvivaaran Starkit ja villien kuningas Joramun sotivat häntä vastaan.
Yövartion 13. johtajan nimi julistetaan pannaan hänen uhrattuaan ihmisiä Muukalaisille.

Andalien aika

Noin vuonna -6 000

Ihmisrotu Andalit saapuvat Westerosiin idästä Essoksen mantereelta ja valloittavat Westerosin.
Metsän lapset ja Ensimmäiset ihmiset sotivat Andaleita vastaan.
Metsän lapset pakenevat Muurin pohjoispuolelle.
Andalit valloittavat Seitsemästä kuningaskunnasta kuusi ja jättävät Pohjoisen Ensimmäisten ihmisten haltuun.
Andalit tuovat Seitsemän jumalan uskonnon mukanaan.

Noin vuonna -4 000

Andalit valloittavat Rautasaaret. Rautasaarelaiset pitävät Hukkuneen jumalan uskontonsa.

Rhoynelaisten saapuminen

Noin vuonna -1 000

Valyrian vapaavaltio laajentaa valtakuntaansa rhoynelaisten maille.
Rhonyelaisten kuningatar Nymeria evakuoi väkensä Kapean meren yli Westerosiin päätyen Dorneen.
Nymeria liittoutuu Mors Martellin kanssa ja yhdistää Dornen yhden hallitsijan alaiseksi. Martellin suku aloittaa hallitsijakautensa ja Aurinkokeihäästä tehdään pääkaupunki.

Valyrian tuho

Noin vuonna -120

Aenar Targaryenin tytär Daenys saa näyn Valyrian tuhosta ja Targaryenit asuttavat Lohikäärmekiven mukanaan viisi lohikäärmettä.

Noin vuonna -100

Valyria tuhoutuu ja sen asukkaat sekä kaikki lohikäärmeet (paitsi Targaryenien) tuhoutuvat. Valyrian hallitsemista kaupungeista tulee itsenäisiä vapaakaupunkeja.

Targaryenin hallitsijavuodet

Vuosi 1 – Valloitussota

Aegon Targaryen aloittaa Westerosin valloituksen toiveenaan yhdistää Seitsemän kuningaskuntaa yhden kuninkaan haltuun. Aegon oli naimisissa kahden siskonsa Visenyan ja Rhaenysin kanssa, ja he omistivat kolme lohikäärmettä, joita kutsutaan Balerion Mustakauhuksi, Meraxesiksi ja Vhagariksi. Valloitusretken käynnistämistä kiihdyttää muun muassa erimielisyydet Myrskykuningas Argilac Röyhkeän kanssa.^[1]
Jokimaat antautuvat ja Edmyn Tullysta tehdään Jokimaiden lääninherra.^[2]
Argilac Röyhkeä kuolee taistelussa Aegonin äpäräveljeksi epäiltyä Orys Baratheonia vastaan, ja Oryksesta tulee Myrskynpään lordi.^[3]
Kallion kuningas Lorren Lannister ja Lakeuden kuningas Mern Tarhuri yhdistävät voimansa Aegonia vastaan. He ovat voitolla, kunnes Aegon ja hänen sisarvaimonsa hyökkäävät armeijan kimppuun kolmella lohikäärmeellään taistelussa, joka nimetään Tulikentäksi. Yli 5 000 sotilasta saa surmansa, suurin osa palaen elävältä. Kuningas Mern kuolee taistelussa ja kuningas Lorren antautuu. Lorrenista tehdään Casterlynkallion lordi ja Mernin tilanhoitajasta Harlen Tyrellistä tulee Suurtarhan lordi.^[4]
Pohjoisen kuningas Torrhen Stark matkaa sotaan Aegonia vastaan, mutta nähdessään hänen valtavan armeijansa sekä lohikäärmeensä hän vannoo uskollisuuttaan Aegonille.^[5]
Laakson hallitsijasuku Arryn vannoo uskollisuutta Aegonille taistelutta sen jälkeen, kun Visenya lentää lohikäärmeellään heidän kotipaikkaansa Kotkanpesään.^[6]
Aegonin valloitus päättyy ja hänestä tulee Westerosin ensimmäinen kuningas.
Aegon takoo Rautavaltaistuimen vastustajiensa miekoista käyttäen lohikäärmeensä tulta.

2 – Rautasaarten valloitus

Aegon valloittaa Rautasaaret ja asettaa lordi Vickon Greyjoyn Rautasaarten lääninherraksi.^[7]

4–13 Dornelaissota

Aegon uusine liittolaisineen yrittää liittää Dornen osaksi valtakuntaansa useita vuosia kestävässä sodassa, mutta dornelaiset turvaavat itsenäisyytensä sinnikkäällä sissisodalla ja useilla kapinoilla. Myös Dornen karu maasto suurine aavikoineen vaikeuttaa maajoukkojen hyökkäystä.
Rhaenys ja hänen lohikäärmeensä Meraxes kuolevat dornelaisten ampuessa heitä skorpionilla. Aegon ja Visenya polttavat kaikki Dornen linnat – lukuun ottamatta Martellin suvun hallussa olevaa Aurinkokeihästä – mutta Dorne ei antaudu.
Dornen prinssi Nymor Martellin kirjoittama kirje saa Aegonin suostumaan rauhaan. Kirjeen sisältö jää salaisuudeksi.^[8] Vaikka Aegon sisarineen onnistuu lopulta valloittamaan vain kuusi kuningaskuntaa, hänet nimetään siitä huolimatta Seitsemän kuningaskunnan kuninkaaksi. Toisaalta seitsemäntenä kuningaskuntana voidaan nähdä Jokimaat, jonka Aegon valloitussotansa aikana erottaa Rautasaarista.^[9]

37–42 Aenys I

Aegon I Targaryen kuolee ja hänen poikansa Aenys I kruunataan kuninkaaksi.
Heikoksi hallitsijaksi koetun Aenysin valtakaudella syntyy useita kapinoita kruunua vastaan. Jokimailla kapinaa johtaa Harren Punainen, Laaksossa Jonos Arryn ja Rautasaarilla Lodos Kahdestihukkunut. Samalla dornelainen Korppikotkakuningas tuhatpäisine joukkoineen hyökkää Myrskymaille ja Lakeudelle tavoitteenaan kostaa Dornen kokema tuho Aegonin valloitussodan aikana. Yhteenottoa Korppikotkakuningasta vastaan kutsutaan toiseksi dornelaissodaksi.
Seitsemän jumalan uskonsoturit nousevat kapinaan Aenystä vastaan vastustaakseen insestiä Targaryenin suvussa.
Aenys nimittää velipuolensa Maegorin Kourakseen tukahduttamaan kapinat. Maegor on säälimätön ja tappaa tuhansia lohikäärmeensä Balerion Mustakauhun avulla.^[10]

42–48 Maegor I Julma

Maegor I nousee kuninkaaksi velipuolensa kuoleman jälkeen. Uskonsotureiden kapina jatkuu, vaikka Maegorin joukot voittavat kaikki taistelut.^[11]
Maegor johtaa Kuninkaansataman Punalinnan rakennustöitä, jotka oli aloitettu vuonna 35. Hän rakennuttaa linnaan laajan salakäytävien verkoston sekä Maegorin turvapaikan, vallihaudoin ympäröidyn pienemmän linnan Punalinnan sisälle.^[12]^[13]
Tukahduttaakseen uskonsoturien kapinan Maegor ja Visenya lohikäärmeineen valmistautuvat hyökkäämään Vanhaankaupunkiin, mutta Yliseptoni kuolee salaperäisesti ja kaupunki antautuu. Uusi Yliseptoni julistaa Maegorin kuninkaaksi.^[14] Kapinallisia teloitetaan ja pakotetaan liittymään Yövartioon, mutta sota uskonsotureita vastaan jatkuu.
Aenysin poika Aegon, joka tunnetaan myös nimellä Aegon Kruunaamaton, julistaa Maegorin tyranniksi ja ryhtyy kapinaan setäänsä vastaan. Hän onnistuu keräämään 15 000 miehen joukon, mutta kapina päättyy nopeasti, kun Maegor tappaa lohikäärmeellään sekä Aegonin että tämän lohikäärmeen Elohopean.^[13]^[15]
Kun Maegorin vaimo Alys Härkätie jää kiinni uskottomuudesta, kuningas tapattaa tämän ja koko Härkätien suvun varusväkineen.^[13]^[16]
Punalinna valmistuu vuonna 45. Maegor tapattaa linnan rakentajat, jotta salakäytävät pysyisivät salaisuutena.^[17]
Kuninkaansataman Lohikäärmeareenan rakentaminen alkaa.
Maegorin julmuus laskee hänen kannatustaan, eikä hänelle myöskään synny perillistä. Myrskymailla Aenys I:n 14-vuotiasta poikaa Jaehaerystä pidetään laillisena kuninkaana, ja hän alkaa kerätä joukkoja Maegoria vastaan.^[18]

48–103 Jaehaerys I Rauhanrakentaja

Vuonna 48 kuningas Maegor Julman kuusivuotinen valtakausi päättyy, kun hänet murhataan Rautavaltaistuimelle. Murhaaja pysyy arvoituksena.^[19] Jaehaerys I kruunataan kuninkaaksi. Kourakseen hän nimittää Rogar Baratheonin.
Uskonsoturien kapina tukahdutetaan viimein ja Jaehaerys saa lisänimen Rauhanrakentaja. Jaeheryksen vallan ajan Westerosissa vallitsee rauha, ja hänen 55-vuotinen valtakautensa jää Targaryen-kuninkaiden valtakausista pisimmäksi.

103–129 Viserys I

Jaehaerys I:n poikien Aemonin ja Baelonin yllättävät kuolemat aiheuttavat kruununperimyskiistan, jossa ovat vastakkain Aemonin tyttärenpoika Laenor Velaryon ja Baelonin poika Viserys Targaryen. Väkivaltaisen yhteenoton välttämiseksi vuonna 101 järjestetään suuri neuvonpito, johon kutsutaan kaikki Westerosin lordit ja septonit ratkaisemaan kiista. Viserys päätetään kruunata kuninkaaksi.
Viserys I:n valtakautta pidetään Targaryenin suvun vallan huippuna, koska lohikäärmeitä oli ennätyksellisen paljon ja muihin mahtisukuihin oli rakennettu hyvät suhteet.^[20]
Viserys I oli kahdesti naimisissa, ensin Aemma Arrynin ja sitten Alicent Suurtornin kanssa.
Viserys I:n ja Aemma Arrynin liitosta syntyy tytär Rhaenyra.
Kuninkaan ja Alicent Suurtornin poika Aegon II syntyy.

129–131 Aegon II / Rhaenyra

Westerosin ensimmäinen sisällissota, Lohikäärmetanssi, syttyy Viserys I:n kuoleman jälkeen. Hänen poikansa Aegon II ja hänen tyttärensä Rhaenyra taistelevat valtaistuimesta.
Kaksivuotisen sodan jälkeen Aegon II syöttää sisarpuolensa lohikäärmeelleen. Aegon II kuolee pian sen jälkeen ja Rhaenyran poika Aegon III nousee valtaistuimelle.

131–157 Aegon III Lohikäärmeenmyrkky

Sisällissodan jälkeen lohikäärmeet ovat sukupuuton partaalla eikä Aegon III saa kasvatettua terveitä lohikäärmeitä. Kun viimeinen lohikäärme kuolee, Aegon III saa lisänimen Lohikäärmeenmyrkky.
Lohikäärmeiden munat katoavat ja lohikäärmeiden katsotaan hävinneen maailmasta.

157–161 Daeron I Nuori Lohikäärme

Dornen valloitus: 14-vuotias Daeron I kruunataan kuninkaaksi ja hän aloittaa Dornen valloituksen. Daeron I voittaa ja jättää Tyrellit hallitsemaan Dornea.
Dornelaiset kapinoivat Tyrellin hallintoa vastaan ja Daeron joutuu palaamaan Dorneen. Hän saa surmansa kapinassa 18-vuotiaana.

161–172 Baelor I Siunattu ja Viserys II

Baelor I onnistuu tekemään rauhan Dornen kanssa.
Hän rakentaa Kuninkaansatamaan suurseptin, joka myöhemmin nimetään hänen mukaansa.
Baelor I sulkee kolme sisartaan Neidontorniin suojellakseen itseään synniltä.
Vuonna 171 kuningas paastoaa itsensä hengiltä. Myöhemmin on huhuttu, että hänen setänsä Viserys II olisi myrkyttänyt hänet.
Kuninkaan Koura Viserys II nousee kuninkaaksi, mutta kuolee vuotta myöhemmin 172.

172–184 Aegon IV Arvoton

Aegon IV saa lisänimen Arvoton ja häntä pidetään Westerosin surkeimpana kuninkaana.
Aegon IV laillistaa kuolinvuoteellaan lukuisat äpäränsä, joista tunnetuimmat ovat Daemon Mustalieska, Aegor Joki, Brynden Joki ja Shiera Meritähti.

184–209 Daeron II Hyvä

Vuonna 184 Villien kuningas Raymun Redbeard valloittaa Pohjoisen. Lordi Willam Stark päättää villien valloituksen ja ajaa heidät takaisin maillensa.
Mustalieska-kapina (195–196): Daemon Mustalieska nousee kapinaan Daeron II:ta vastaan. Hän marssii Kuninkaansatamaan, mutta kuolee veljensä Brynden Joen surmaamana Punanurmikentän taistelussa. Myös hänen kaksospoikansa Aemon ja Aegon tapetaan, loput pojat ja Karukalpa pakenevat Tyroshiin.^{[S 1]}
Daeron II liittää Dornen osaksi kuningaskuntaa^{[S 1]} naitettuaan nuoremman siskonsa Daeneryksen Maron Martellille.
Vuonna 209 kruununperillinen Baelor Pirstakeihäs kuolee Saarnelan turnajaisissa. Turnajaisista kertoo Martinin pienoisromaani ”Puskaritari”.^{[S 2]}
Kuukausia turnajaisten jälkeen Baelorin kaksi poikaa ja kuningas Dareon II kuolevat suuren kevättaudin seurauksena. Daeron II:n toinen poika Aerys I nousee kuninkaaksi.^{[S 1]}

209–221 Aerys I

Noin vuonna 210 Westeros kärsii kuivuudesta, josta kansa syyttää kuningasta ja tämän valitsemaa Kouraa, Brynden Jokea. Martin kertoo ajasta ”Valan vannonut miekkamies” -kertomuksessaan.^{[S 1]}
Toinen Mustalieska-kapina (212): Mustalieskojen kannattajat yrittävät aloittaa uuden kapinan, mutta se tukahdutetaan ennen kuin yksikään taistelu alkaa. Kapinaa käsittelee Martinin ”Mysteeriritari”.^{[S 3]}

221–233 Maekar I

Daeron II:n nuorin poika Maekar I nousee valtaistuimelle.
Maekar I saa neljä poikaa, joista vanhin, Daeron, kuolee rokkoon ja toiseksi vanhin, Aerion, kuolee juotuaan elovalkeaa. Hänen kolmas poikansa Aemon opiskelee mestariksi.^[21]
Maekar kuolee taistelussa saatuaan päähänsä osuman kivestä. Kruununprinssi Aemon liittyy vapaaehtoisesti Yövartioon, joten Maekarin neljäs poika kruunataan kuninkaaksi.^[21]

233–259 Aegon V Arvaamaton

Aegon V nousee odotusten vastaisesti kuninkaaksi ja saa lisänimen Arvaamaton. Hän oli syntyessään senhetkisen kuninkaan, Dareon II:n, neljännen pojan, Maekarin, neljäs poika ja siten epätodennäköinen kuningas.^[22]
Suvilinnan tragedia (259): Aegon V ja hänen poikansa Duncan sekä tämän vaimo, Vanhakiven Jenny, kuolevat Suvilinnan palossa. Palo syttyy, kun kuningas yrittää saada kolmea viimeistä lohikäärmeenmunaa kuoriutumaan.^[23] Myös kuninkaankaartin komentaja Duncan Pitkä saa surmansa. Rhaegar Targaryen syntyy tulipalon aikana.^[22]

259–262 Jaehaerys II

Aegon V:n nuorin poika.

262–283 Aerys II Hullu kuningas

Jaehaerys II:n ainoa poika Aerys II nousee valtaan 19-vuotiaana. Kourakseen hän nimittää nuoren Tywin Lannisterin.
Aerys II saa pakkomielteen tulta kohtaan ja valmistuttaa suuret määrät elovalkeaa ja varastoi ne ruukkuihin.
Noin vuonna 270 Darklynin suku Duskendalesta kieltäytyy maksamasta veroja kuninkaalle. Aerys II matkaa itse Duskendaleen selvittämään tilannetta, mutta jää vangiksi. Kuuden kuukauden piirityksen jälkeen Barristan Selmy onnistuu pelastamaan kuninkaan. Darklynin suku tuhotaan.
Aerys II vajoaa hulluuteen Duskendalen tapahtumien jälkeen.
Vuonna 276 Aerys kieltäytyy naittamasta vanhinta poikaansa Rhaegaria Tywin Lannisterin tyttärelle Cerseille. Rhaegar menee naimisiin Elia Martellin kanssa.
Vuonna 281 Aerys nimittää Tywinin vanhimman pojan Jaime Lannisterin Kuninkaankaartiin ja tekee Tywinin näin perinnöttömäksi. Tywin eroaa Kuninkaan Kouran tehtävistä ja palaa Casterlynkalliolle.

Robertin kapina

Pääartikkeli: Robertin kapina

Robertin kapina (282–283): Rhaegar Targaryen sieppaa Lyanna Starkin. Lyannan isä Rickard Stark ja hänen vanhin veljensä Brandon vaativat kuningasta kurittamaan poikaansa, mutta Aerys II tappaa heidät molemmat. Aerys vaatii myös Lyannan nuoremman veljen Eddardin ja Lyannan kihlatun Robert Baratheonin päitä. Eddard ja Robert ovat Jon Arrynin suojatteina Laaksossa ja julistavat sodan Aerys II:ta vastaan. Myös Hoster Tully liittyy sotaan, kun Eddard nai hänen vanhimman tyttärensä Catelynin. Tyrellit liittyvät kuninkaan puolelle ja piirittävät Robertin linnaketta Myrskynpäätä, jota pitää hallussaan hänen veljensä Stannis. Kuninkaan Koura, Jon Connington, häviää Kellojen taistelun ja Aerys karkottaa hänet Westerosista. Robertin kapinalliset ovat voitokkaita Kolmikärjen taistelussa, jossa Rhaegar saa surmansa. Tywin Lannister marssii Kuninkaansatamaan ilmeisesti auttamaan kuningasta, mutta kääntyykin tätä vastaan. Jaime Lannister hylkää valansa ja tappaa kuninkaansa lyömällä tätä miekalla selkään. Robertista tulee Westerosin kuningas ja hän nai Cersein. Eddard palaa Talvivaaraan äpäräpoikansa Jon Nietoksen kanssa. Targaryenin kannattajat vievät Aerys II:n nuorimmat lapset Viserysin ja Daenerysin turvaan Essoksen maanosaan.

Kuningas Robertin valtakausi

289

Greyjoyn kapina: Balon Greyjoy julistaa itsensä Rautasaarten kuninkaaksi. Hänet kukistetaan ja hänen kaksi poikaansa kuolevat. Balon antautuu ja antaa nuorimman poikansa Theonin Eddardin suojatiksi.

297

Pentosissa Illyrio Mopatis tarjoaa apuaan Viserysille ja Daenerysille, jotta nämä saisivat valtaistuimensa takaisin.
Kuninkaan Koura Jon Arryn saa selville, että kruununperilliset ovat äpäriä ja hänet myrkytetään.