Tuhmajoki
| Tuhmajoki | |
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Saarijärvi |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Mahlunjärven alue (14.62) |
| Pinta-ala | noin 1 700 km² [1][a] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Tuhmalampi |
| Laskupaikka | Kalmarinselkä |
| Sivu-uomat | Varsapuro, Humalapuro |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 131,7 m [2] |
| Laskukorkeus | 129,8 m [3] |
| Korkeusero | 1,9 m |
| Pituus | 2,3 km |
| Leveys | 25 – 180 m [2] |
| Kaltevuus | 0,83 m/km |
| Keskivirtaama | 13,6 m³/s [4] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Tuhmajoki on Keski-Suomen Saarijärvellä virtaava noin kaksi kilometriä pitkä joki, alkaa Tuhmalammesta ja laskee Kalmarinselkään. Joki muodostaa Saarijärven reitin pääuoman keskijuoksun osuuden.[2][3][5]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jo yläpuolinen Tuhmalampi on kapea järvi, jonka koillispään kapeneva Kaihlalahti muuttuu 70–180 metriä leveäksi Tuhmajoeksi. Joen niskalla on vedenpinnan korkeus 131,7 metriä mpy. Sen rannat ovat vuorotellen Länsi-Kalmarin peltomaata ja metsämaata. Joen kaltevuus jyrkkenee 850 metrin jälkeen Tuhmakoskeksi, joka on kartan mukaan yli 400 metriä pitkä. Koski alkaa maantiesillan kohdalla. Kosken alla on vedenpinnan korkeus 130,6 metriä mpy. Kosken alla on kaksi saarta, jotka ovat pieniä luotoja. Joki mutkittelee alajuoksulla kolmesti ja samalla se kapenee. Kapeimmassa kohdassa on joki noin 25 metriä leveä. Joki laskee Kalmarinselän länsirantaan, jossa vedenpinnan korkeus on 129,8 metriä mpy. Joelle kertyy pudotusta 1,9 metriä.[2][3]
Hydrologiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuhmajoki sijaitsee Kymijoen vesistössä (14) Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) Mahlunjärven alueella (14.62), jonka Kalmarinselän alueeseen (14.623) se kuuluu.[6] Joen valuma-alueen pinta-alaa ei ole tiedossa, mutta sen suuruus voidaan likimain arvioida. Kalmarinselän alueen (14.623) valuma-alue on 1 787,84 neliökilometriä. Siihen kuuluu kuitenkin Kalmarinselkä (7,05 km²), sen lähialueet ja Saukonpuron valuma-alue (14.628, 51,91 km²). Joen valuma-alue olisi nämä alueet pois lukien 1 728,88 neliökilometriä, joka sekin on liian suuri arvo. Valuma-alueen likiarvoksi voidaan ilmoittaa noin 1 700 neliökilometriä.[1] Joen virtaama on Tuhmakosken Vesihallituksen vuonna 1977 julkaistun Koski-inventoinnin mukaan noin 13,6 kuutiometriä sekunnissa.[4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1977 julkaistussa Vesihallituksen Koski-inventoinnissa ilmoitetaan Tuhmakosken tietoja. Se on 120 metriä pitkä, 40 metriä leveä ja sen pudotus on 1,1 metriä. Koskessa on toiminut ainakin vesimylly.[4]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki sisältyy vuodesta 2016 alkaen valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin.[7] Joen rantavyöhykkeitä on merkitty mukaan Saarijärven reitin Natura 2000- hankkeen suojelualueeseen (FI0900025, 1 534 hehtaaria), jolla pyritään suojelemaan joen rantoja. Suojeluun on otettu joen keskijuoksulta Tuhmakosken kummatkin rannat ja Hulamapuron suiston ympäristöä.[2][8][9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Valuma-alueen pinta-alan suuruudelle ei ole käytettävissä virannomaisen arviota, joten sen likiarvo on päätelty kappaleessa Hydrologia. Tieto tulee korvata tarkemmalla arvolla, kun sellainen löytyy.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d e Tuhmajoki, niska (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.7.2023.
- ↑ a b c Tuhmajoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.7.2023.
- ↑ a b c Koski-inventointi, s. 76–77. (raportti 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 ISSN 0355-0745 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 18.7.2023).
- ↑ Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.7.2023.
- ↑ Kalmarinselän alue (14.623) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.7.2023.
- ↑ Koski, Katriina (kirj.): Keski-Suomen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 2016 (PDF) 2016. Jyväskylä: Keski-Suomen liitto. Viitattu 18.7.2023.
- ↑ Saarijärven reitti (Natura 2000 -suojelualue, FI0900025, 1534 ha) 23.2.2023. Helsinki: ELY-keskukset. Viitattu 18.7.2023.
- ↑ Saarijärven reitti (NATURA 2000 - STANDARD DATA FORM, FI0900025) europa.eu. Viitattu 18.7.2023. (englanniksi)