Tsushima (saaristo)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tsushima
Tsushiman kartta.
Tsushiman kartta.
Maantiede
Sijainti 34°25′0″N, 129°20′0″E
Vesialue Koreansalmi
Suurin saari Kamijima
Muita saaria Shimojima
Valtio
Valtio  Japani
Maakunta Nagasakin prefektuuri

Tsushima (jap. 対馬) on kahdesta pääsaaresta ja yli sadasta pienemmästä saaresta koostuva Japaniin kuuluva saaristo maan lounaisrannikolla Koreansalmessa. Se kuuluu kokonaisuudessaan Nagasakin prefektuurin Tsushiman kaupunkiin.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tsushiman leopardikissa.

Tsushiman saaristo sijaitsee Japanin lounaisrannikolla. Hallinnollisesti se on osa Nagasakin prefektuurin Tsushiman kaupunkia. Saaristo koostuu kahdesta pääsaaresta Kamijima (255 km²) ja Shimojima (450 km²). Kahta saarta erottaa toisistaan vain kapea kanava.[1] Pääsaarien lisäksi saaristoon kuuluu yli 100 pienempää saarta.[2] Korean ja Japanin pääsaarten välinen etäisyys on noin 180 kilometriä ja Tsushima sijaitsee suurin piirtein tämän matkan puolivälissä. Joskus sanotaankin, että hyvän sään vallitessa Tsushimalta on näköyhteys kumpaankin maahan. Maiden välinen merialue Tsushiman kohdalla tunnetaan nimellä Koreansalmi. Japanissa salmesta käytetään yleisemmin nimeä Tsushiman salmi, jolla voidaan viitata myös tarkemmin erityisesti Tsushiman ja Japanin väliin jäävään salmeen.[3]

Metsät peittävät suurta osaa Tsushimasta.[1] Joidenkin arvioiden mukaan metsät kattavat 89 % saarten pinta-alasta. Tatera-, Izuhara- ja Shiratakevuorten vanhat metsät on suojeltu. Saarten keskiosassa sijaitseva Asonlahti on osa Iki Tsushiman kansallispuistoa. Saaret ovat tärkeä muuttolintujen pysähdyspaikka ja ne ovat suosittuja lintuharrastajien keskuudessa.[4] Saarilla tavataan myös leopardikissan paikallista harvinaista alalajia tai kantaa Prionailurus bengalensis euptilurus.[5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanin ja Korean niemimaan välissä sijaitseva Tsushima lienee ollut koko historiansa ajan etnisesti lähinnä japanilainen.[3] Saaristo on ollut kuitenkin eri vaikutteiden saapumisreitti alueiden välillä.[1] Tsushiman kautta Japaniin saapuivat esimerkiksi pronssiesineet, riisinviljely, buddhalaisuus ja kiinalaiset kirjaimet.[4] Paikallisia asukkaita häiritsivät saarten historian aikana usein japanilaiset ja korealaiset merirosvot. 1100-luvulta vuoteen 1862 Tsushima kuului Sō-suvun daimoiden läänityksiin. Mongolien Japaniin suuntautuneiden sotaretkien aikana vuosina 1274 ja 1281 monet paikalliset surmattiin.[1] Sodat leimasivat myös vuosia 1592–1597[4], jolloin japanilaiset tekivät sotaretkiä Korean niemimaalle. Edo-kaudella Tsushima oli vain ajoittain Edoon matkanneiden lähetystöjen ja Busanin ohella ainut japanilaisiin nyt varautuneemmin suhtautuneiden korealaisten ja japanilaisten kohtauspaikka.[3] Vuonna 1905 saarten pohjoispuolella käytiin Tsushiman meritaistelu Japanin ja Venäjän keisarikunnan laivastojen välillä. Venäläiset kärsivät taistelussa merkittävän tappion.[1] Vuonna 2004 perustettiin koko Tsushiman käsittävä Tsushiman kaupunki.[4]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tsushiman ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 9,2 10,5 13,6 18,1 22,2 24,7 28,3 30,0 26,5 22,3 17,1 11,6 ka. 19,5
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 2,5 3,2 6,3 10,3 14,4 18,5 23,1 24,2 20,6 15,3 9,6 4,9 ka. 12,7
Sademäärä (mm) 80,1 94,7 172,3 218,4 241,2 294,4 370,5 326,4 235,5 120,8 100,6 68,0 Σ 2 322,9
Sadepäivät (d) 6,4 6,8 9,0 9,0 8,2 10,8 11,6 10,5 9,0 5,6 6,6 6,3 Σ 99,8
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
9,2
2,5
10,5
3,2
13,6
6,3
18,1
10,3
22,2
14,4
24,7
18,5
28,3
23,1
30,0
24,2
26,5
20,6
22,3
15,3
17,1
9,6
11,6
4,9
S
a
d
a
n
t
a 		80,1
94,7
172,3
218,4
241,2
294,4
370,5
326,4
235,5
120,8
100,6
68,0


Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tsushiman asukasluku oli vuonna 2000 yhteensä 41 230. Asukkaiden määrä on laskenut 1960-luvulta lähtien.[6]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Tsushima Encyclopaedia Britannica. Viitattu 30.6.2018. (englanniksi)
  2. ↑ Oscar Boyd: Tsushima Island Guide: a Hop, Skip and a Jump from Fukuoka Fukuoka Now. Viitattu 30.6.2018. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Ilmari Vesterinen, Juha Janhunen ja Tauno-Olavi Huotari: Korea - Kolme ovea tiikerin valtakuntaan, s. 12-14, 365. Gaudeamus Helsinki University Press, 2000. ISBN 978-951-662-797-0
  4. ↑ a b c d A Profile of Tsushima shi (Tsushima City) Tsushima City. Arkistoitu 10.9.2020. Viitattu 30.6.2018. (englanniksi)
  5. ↑ National Endangered Species Tsushima Leopard Cat Ministry of the Environment/Nagasaki Prefecture. Viitattu 30.6.2018. (englanniksi)
  6. ↑ A Profile of Tsushima shi (Tsushima City) #2 Tsushima City. Arkistoitu 10.10.2016. Viitattu 30.6.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tsushima_(saaristo)&oldid=20961954”