Busan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Busan
(부산)
Logo
Logo
Busanin sijainti
Busanin sijainti

Koordinaatit: 35°10′N, 129°04′E

Valtio Etelä-Korea
Alue Yeongnam
Väkiluku (2015) 3 559 780[1]
 – Väestötiheys 4 624[1] as./km²








Busan (kor. 부산, hanja 釜山) (aik. Pusan) on maakuntajaon ulkopuolinen metropolikaupunki Etelä-Korean kaakkoisosassa Japaninmeren ja Koreansalmen rannalla. Kaupunki rajautuu pohjoisessa Etelä-Gyeongsangin maakuntaan ja Ulsanin metropolikaupunkiin. Se on maan toiseksi suurin kaupunki pääkaupunki Soulin jälkeen, sekä Etelä-Korean suurin ja maailman viidenneksi suurin konttisatama. Kaupungissa oli vuonna 2015 yhteensä 3 559 780 asukasta.[1]

Busan sijaitsee Nakdong-joen kapeassa laaksossa. Kaupungin monia alueita ympäröivät vuoret. Busan oli yksi niistä harvoista alueista, jotka säilyivät koko Korean sodan ajan eteläkorealaisten hallussa.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Busanin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 7,6 9,1 13,0 17,8 21,5 24,0 27,3 29,2 26,1 22,1 16,1 10,3 ka. 18,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −0,7 0,5 4,6 9,7 14,0 17,7 21,9 23,2 19,2 13,7 7,6 1,8 ka. 11,1
Sademäärä (mm) 37,8 44,9 85,7 136,3 154,1 222,5 258,8 238,1 167,0 62,0 60,1 24,3 Σ 1 491,6
Sadepäivät (d) 5,6 6,2 8,1 9,3 9,5 11,2 13,0 11,3 8,8 5,4 5,6 4,3 Σ 98,3
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
7,6
−0,7
9,1
0,5
13,0
4,6
17,8
9,7
21,5
14,0
24,0
17,7
27,3
21,9
29,2
23,2
26,1
19,2
22,1
13,7
16,1
7,6
10,3
1,8
S
a
d
a
n
t
a 		37,8
44,9
85,7
136,3
154,1
222,5
258,8
238,1
167,0
62,0
60,1
24,3


Lähde: Weather Information for Busan World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 31.01.2011.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymää Busaniin ennen vuotta 1945 otetussa valokuvassa.

Ensimmäiset merkit ihmisasutuksesta Korean niemimaalta ovat paleoliittiselta kivikaudelta, jonka lopulla ihmiset ilmeisesti saapuivat nykyisen Busanin alueelle. Arkeologiset jäänteet lisääntyvät pronssikaudella. Rautakaudella Busanin alue oli merkittävää raudan tuotantoaluetta.[2] Goryeo-dynastian aikana sai nimen Pusanp’o.[3] Kaupungin sotilaallinen merkitys kasvoi ulkoisten uhkien, kuten Japanin myötä.[2] Japanin hyökätessä Koreaan vuonna 1592 Busan ja sen linnoitus olivat Japanin ensimmäisiä valloituksia Koreassa.[4]

Busan avattiin japanilaisille kauppiaille vuonna 1876 ja kansainväliselle kaupalle vuonna 1883. Kaupungin nykyaikainen satama rakennettiin Japanin miehitysajalla 1910-45. Busan yhdistettiin lauttaliikenteellä Shimonosekin kaupunkiin Japanissa ja rautateillä Kiinaan ja Venäjään. Korean itsenäistyessä vuonna 1945 kaupunkiin asettui suuri joukko pakolaisia, joiden toinen aalto saapui Korean sodansytyttyä vuonna 1950. Sodan aikana Busan toimi Korean tasavallan väliaikaisena pääkaupunkina.[3] Busanista tuli Jikhalsi eli suoraan keskushallinnon alainen kaupunki vuonna 1963 ja metropolikaupunki vuonna 1995. 1950-luvulta 1980-luvulle yksi Etelä-Korean talouden ja demokraatisten uudistusten keskuksista. Aasian talouskriisi iski kaupunkiin 1990-luvulla, mutta sittemmin sen talous on elpynyt.[2]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Busanin sataman konttiterminaalia

Busanin metron ensimmäinen osuus avattiin liikenteelle vuonna 1986. Kaupungista on myös lauttaliikennettä useisiin Japanin satamiin.[3]

Busanin satama on rahtimäärältään Etelä-Korean suurin satama ja kuului vuonna 2011 maailman 15 suurimman rahtisataman joukkoon. Konttisatamana Busan oli tuolloin maailmanlistan 5. suurin satama.[5] Sataman jakaa Yeongsaari, joka on yhteydessä mantereeseen nostosillalla. Sataman suurempaa itäosaa käytetään ulkomaankaupan tarpeisiin ja pienempää läntistä kalastukseen. Hieman länteen alkuperäisestä satamasta sijaitsee uusi konttisatama, jonka rakentaminen alkoi 1990-luvulla. Sen ensimmäisen osa avattiin vuonna 2006.[3]

Busanin lentoliikennettä hoitaa Gimhaen kansainvälinen lentoasema.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Busanin teollisuuden aloihin kuuluvat laivanrakennus-, auto-, elektroniikka-, teräs-, keraaminen, kemikaali- ja paperiteollisuus. Kaupungin teollisuuspuistoissa toimii useita korkean teknologian yrityksiä. Turismin merkitys on myös kasvanut. Kaupungin matkailukohteita ovat esimerkiksi Haeundaen rannan kuumat lähteet, sekä Songjeongin ja Kwangallin rannat kaupungin itäosassa.[3]

Myös Etelä-Korean merkittävimmän arvopapereiden markkinapaikan, Etelä-Korean pörssin, päämaja sijaitsee Busanissa[6].

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungissa järjestetään Busanin elokuvajuhlat.[7]

Sisarkaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Busanilla on lukuisia ystävyyskaupunkeja ympäri maailmaa:[8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Resigtered Population Trend Statistics Korea. Viitattu 2.10.2017. (englanniksi)
  2. ↑ a b c History of Busan Busan Metropolitan City. Viitattu 2.10.2017. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e Pusan Encyclopædia Britannica. Viitattu 2.10.2017. (englanniksi)
  4. ↑ Stephen Turnbull: Siege of Busanjin Encyclopædia Britannica. Viitattu 2.10.2017. (englanniksi)
  5. ↑ Port of Rotterdam: Port statistics 2009 - 2010 - 2011 Port of Rotterdam, portofrotterdam.com. Arkistoitu 3.1.2013. Viitattu 26.12.2012. (englanniksi)
  6. ↑ Etelä-Korean pörssin englanninkielinen vuosikertomus 2020, s. 7. Ladattavissa osoitteessa https://global.krx.co.kr/contents/GLB/01/0102/0102060000/GLB0102060000.jsp
  7. ↑ Eija Niskanen: Busanin festivaali on alansa ykkönen alueellaan – festivaali esitteli aasialaista elokuvaa laidasta laitaan Kulttuuritoimitus. 27.10.2022. Viitattu 28.6.2023.
  8. ↑ Sister Cities Dynamic Busan. Viitattu 21.12.2011.
  9. ↑ Face the Global Era with the Sister City Network Surabaya. Arkistoitu 14.12.2013. Viitattu 21.12.2011.
  10. ↑ Các địa phương kết nghĩa với TPHCM Sở Ngoại vụ Thành phố Hồ Chí Minh. Viitattu 21.12.2011.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Korea
Korean tasavallan hallinnollinen jako
PääkaupunkiSoul
Suurkaupungit
Provinssit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Busan&oldid=21908811”