Tritonus (romaani)
| Tritonus | |
|---|---|
| Tritonus : en skärgårdsberättelse | |
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Kjell Westö |
| Kieli | ruotsi |
| Genre | romaani |
| Kustantaja | Förlaget |
| Julkaistu | 2020 |
| Ulkoasu | sid. |
| Sivumäärä | 371 |
| ISBN | 978-952-333-291-1 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Laura Beck |
| Kustantaja | Otava |
| Julkaistu | 2020 |
| Ulkoasu | sid. |
| Sivumäärä | 445 |
| ISBN | 978-951-1-32034-0 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Tritonus (Tritonus. En skärgårdsberättelse) on suomenruotsalaisen kirjailijan Kjell Westön romaani vuodelta 2020. Teoksen on suomentanut Laura Beck ja julkaissut Otava.
Teoksen päähenkilö on keski-ikäinen kapellimestari Thomas Brander, joka suhteen päätyttyä huomaa olevansa yksinäinen. Hänen kansainvälistä mainettaan kalvavat metoo-syytökset, ja mielenrauhaa horjuttaa myös täpärä pelastuminen terrori-iskusta. Hän rakentaa saaristoon mahtipontisen betonihuvilan Casa Tritonuksen ja ystävystyy naapurinsa, harrastajamuusikko Lindellin kanssa.[1]
Westö vihjaisi Tritonukseen romaanissaan Rikinkeltainen taivas (2017), jonka päähenkilö kirjoitti hyvin paljon Tritonuksen kaltaista teosta.[2] Westö sanoo, että kirjassa keskeistä on sovinnon hakeminen, kaikki sen henkilöt hakevat tavalla tai toisella sovintoa.[3]
Eleonoora Riihinen (Helsingin Sanomat) näkee, että Westö onnistuu suurissa linjoissa, mutta mitä lähemmäksi hän tarkentaa sitä ongelmallisemmaksi muuttuu.[2] Aftonbladetin kriitikko Barbro Westling kirjoittaa että Westön kirjoittajantaide on leimallisesti klassista. Hänen mukaansa Westö on ottanut riskin valitessaan päähenkilöksi etuoikeutetun valkoisen keski-ikäisen miehen. Miehessä ruumiillistuvat kuvitelmat miehisestä nerosta, jolle etuoikeudet ovat itsestäänselviä ja jonka maailmaan ei mahdu muita kuin hän itse. Westling kiittää Westötä onnistuneesta ratkaisusta. Hän ottaa vertauskohdaksi Kay Pollakin elokuvan Såsom i himmelen ja sanoo, että Westö on onnistunut välttämään halvan idyllin siinä missä Pollak epäonnistui viedessään tarinan uupuneen kapellimestarin kuoronjohtajaksi Norrlantiin.[4]
Michael Baran on tehnyt romaanista dramatisoinnin, jonka kantaesitys oli Vallilan Kansallisteatterissa vuonna 2022. Sen ohjasi Johanna Freundlich.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tritonus, Otava. Viitattu 16.10.2024
- ↑ a b Eleonoora Riihinen, Kjell Westön uusi romaani Tritonus uppoutuu klassiseen musiikkiin Helsingin Sanomat 14.8.2020. Viitattu 16.10.2024
- ↑ Kjell Westö: “Missään vaiheessa ei tullut tunnetta, että on jarru päällä tai olen hukassa.” Yle Areena. Viitattu 16.10.2024
- ↑ Barbro Westling, När maestro tappar takten, Aftonbladet 15.8.2020, viitattu 16.10.2024 (ruotsiksi)
- ↑ Tritonus, Suomen Kansallisteatteri. Viitattu 16.10.2024