Tridacna squamosa
| Tridacna squamosa | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Nilviäiset Mollusca |
| Luokka: | Simpukat Bivalvia |
| Lahko: | Veneroida |
| Heimo: | Sydänsimpukat Cardiidae |
| Alaheimo: | Jättiläissimpukat Tridacninae |
| Suku: | Tridacna |
| Laji: | squamosa |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Tridacna squamosa on jättiläissimpukkalaji. Se elää luonnossa trooppisella Indopasifisella merialueella, ja sitä pidetään myös riutta-akvaarioissa.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tridacna squamosa kasvaa halkaisijaltaan korkeintaan 40 cm pitkäksi. Sillä on voimakkaasti poimullinen, suurten lehtimäisten suomujen peittämä kaksiosainen kuori. Kuoren välistä työntyy esille hyllyvä lihasmassa eli vaippa, jonka keskellä törröttää putkimainen suuosa. Vaippa on yleensä väreiltään ruskeansävyinen: tummanruskealla pohjalla on kullanruskeita tai kellertäviä aaltomaisia juovia. Myös sini- tai viherpilkkuisia yksilöitä esiintyy. Squamosa-lajin voi sekoittaa Tridacna maximaan; varmin lajituntomerkki ovat squamosan kuoren ulkopinnalla olevat suuret suomut.[3] Kuoren saranapuolella on aukko, josta työntyy ulos lihaksikas jalka. Jalalla simpukka tarrautuu alla olevaan merenpohjaan.lähde?
Jättiläissimpukoiden elimistössä elää symbioottisia Zooxanthellae-leviä.[4] Simpukan vaipan pinnassa näkyvät tummemmat läikät ovat läpinäkyviä kohtia, jotka toimivat linsseinä ja ohjaavat valoa syvemmälle vaippaan levien käyttöön.[5]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tätä simpukkalajia tavataan Itä-Afrikasta Punaiseltamereltä Polynesiaan ulottuvalla alueella. Havaijin ympäristössä on istutettu kanta. Tridacna squamosa viihtyy hiekkapohjalla 15–20 metrin syvyydessä.[6]
Käyttäytyminen ja lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jättiläissimpukat ovat hermafrodiitteja: ne syntyvät koiraina, mutta osa toimii myöhemmin naaraana. Kun kutuaika tulee, ne laskevat veteen merkkiaineita, minkä jälkeen osa simpukoista laskee mätimunia, osa siittiöitä.[7] Lisääntymisen laukaisee oikea kuunvaihe, vuorokaudenaika ja muiden simpukoiden laskemat merkkiaineet.lähde?
Vesiolot ja ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suuren osan simpukan tarvitsemasta ravinnosta tuottavat symbioottiset levät. Se hankkii ravintoa myös suodattamalla vedestä planktonia suuaukkonsa avulla. Akvaariossa lämpötilan tulisi olla 22–25 °C, suolapitoisuudesta kertovan ominaispainon 1,020–1,025 ja pH 8,1–8,4. Sopiva kalsiumin määrä on 400–480 mg/l ja karbonaattikovuus 7–12 dH. Myös strontiumin ja jodin saannista on huolehdittava.[8]
Tridacna squamosa ja muut eliöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tridacna squamosa elää usein Acropora-kivikorallien joukossa. Sen kuoren suomujen suojissa elää pikkueläimiä, kuten rapuja ja toisia simpukoita.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Calfo A. & Fenner, R:: Reef Invertebrates. USA: Reading Trees, 2003. ISBN 09672630-3-4 (englanniksi)
- Shimek, R.L.: Marine Inverterbrates. Neptune City, NJ, USA: TFH Publications, 2004. ISBN 1-890087-66-1 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Neo, M.L. & Li, R.: Tridacna squamosa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2024-2. 2024. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.10.2024. (englanniksi)
- ↑ ZiocodeZoo Luettu 14.1.2009 (englanniksi)
- ↑ Lukan, E. M.: Tridacna squamosa Fish 'N' Chips A Monthly Marine Newsletter. 2000. Exotic tropicals. Viitattu 14.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Ria Tan: Giant clams 12/2008. Wild Singapore. Viitattu 14.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Family: Tridacnidae (Tridacnas, Giant Clams) (Arkistoitu – Internet Archive) Archerd Shell Collection, Washington State University Tri-Cities Natural History Museum (englanniksi)
- ↑ ARKive[vanhentunut linkki] (englanniksi)
- ↑ Seaman, R.: Giant Clams of the Great Barrier Reef The Flying Kiwi. Viitattu 11.1.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Pet Education(englanniksi)