Translatorinen toiminta

Translatorinen toiminta on Justa Holz-Mänttärin kehittämä käännösteoria, jota hän käsitteli väitöskirjassaan. Translatorisella toiminnalla Holz-Mänttäri tarkoittaa käännöksen tuottamisprojektia, jota ohjailevat tekstin funktio ja vastaanottajan tarpeet. Teoria käsittelee muun muassa käännösprosessiin osallistuvien toimijoiden rooleja ja toimijoiden tavoitteita. Toimijoita voivat olla esimerkiksi käännöksen tilaaja eli toimeksiantaja, lähdetekstin kirjoittaja, kääntäjä ja hänen kollegansa, asiantuntijat, käännöksen vastaanottaja ja sen muut lukijat. Jokaisella toimijalla on oma tavoitteensa ja tehtävänsä prosessissa, mutta tekstin funktio ja tavoite myös yhdistävät heitä.

Kääntäjän toiminta

Holz-Mänttäri näkee kääntäjän toiminnan yhdistävän lähde- ja kohdemaailman. Translatorisessa toiminnassa kääntämisessä ei ole kyse vain kielestä, vaan toiminnoista näissä kahdessa eri "maailmassa". Lähdeteksti nähdään osana lähdemaailmaa ja sillä on funktio vain lähdemaailmassa. Kääntäjän tehtävä on tutkia lähdetekstin funktiota sen maailmassa ja luoda kohdemaailmaan toimiva teksti.

Holz-Mänttärin mukaan translaattorin on päästävä selville tietyn toimeksiannon toimijoista (aktoreista), ja siitä mitkä niistä ovat hänelle olennaisia. Hänen on osattava määritellä, mitä kokonaistavoitteen saavuttamiseen tarvitaan. Toisin kuin tekstin kirjoittaja, translaattori on aina tekstin tuottamisen ammattilainen, ja hänen on siksi ymmärrettävä laatijan intentio, ja sekin mitä sen ”takana” saattaa piillä. On myös tarkoituksenmukaista, että translaattori ja tarvitsija keskustelevat tavoitteesta yhdessä, sillä nykymaailmassa kaikki toimintaprosessin osanottajat eivät välttämättä ole tietoisia tästä tavoitteesta.

Translatorisen toiminnan edellytykset

Translatorisessa toiminnassa on kaksi edellytystä: kääntäjällä on oltava kääntäjän kompetenssit ja lisäksi pragmaattiset pätevyydet. Pragmaattisilla pätevyyksillä tarkoitetaan esimerkiksi tietoa ja taitoa siitä, miten ihmiset käyttäytyvät sosiokulttuurisesti eri lailla lähde- ja kohdemaailmoissa. Translatorisen toiminnan teoriassa korostuukin sosiokulttuurinen kommunikaatio erilaisten kulttuurien välillä ja kielen voidaan katsoa jäävän teoriassa taka-alalle, pelkäksi välineeksi.

Translatorisen toiminnan tavoite

Translatorinen toiminta pyrkii tuottamaan tekstin, joka on lukijan käsiin päätyessään funktionaalinen ja kommunikatiivinen. Muodon ja genren määrittävät siis kohdekulttuurin säännöt, eikä lähdetekstin muotoilun kopioinnistaa ole hyötyä. Translatorisen toiminnan asiantuntijana kääntäjän on määriteltävä, mikä on funktionaalisesti toimivaa ja oikein. Kohdeteksin määrittävinä tekijöinä ovat lukijan tarpeet.

Holz-Mänttärin teoria kuvaa interlingvaalista kääntämistä ”translatorisena toimintana lähdetekstistä käsin” sekä toimintana, johon liittyy suuri joukko toimijoita. Näillä toimijoilla on omat primäärit ja sekundäärit tavoitteensa. Esimerkiksi ammattikääntäjän primääri tavoite voi olla rahan ansaitseminen ja sekundäärisenä sopimuksen toteuttamisen ja käännettävän tekstin viestin prosessointi. Kääntäjä ei välttämättä ole tällaisen analyysin mukaan erikoistunut käännettävään tekstityyppiin tai ole aihealueen asiantuntija.

Poikkitieteellisyys

Holz-Mänttäri selittää käännösprosessia sekä sen eri tahoja ja toimijoita ”kyberneettisen verkoston” käsitteen avulla. Tämän verkoston muodostavat nimeomaan toiminta ja toimijat, jotka suorittavat toimintakokonaisuuksia yhteiskunnassa. Toiminnan käsitteessä Holz-Mänttäri pohjaa Jochen Rehbeiniin ja Georg Henrik von Wrightiin.

Holz-Mänttäri on työssään viitannut paljon myös aivotutkimukseen. Hän on esimerkiksi eritellyt aivotutkija Matti Bergstömin tutkimuksia translatologisesta näkökulmasta. Holz-Mänttäri on myös esittänyt, että ihmisen biologinen rakenne saattaisi selittää sekä toimintaa että viestintää.

Kritiikki

Holz-Mänttärin teoriaa on kehuttu, sillä se asettaa kääntämisen sosiokulttuurisen kontekstiin, jonka piirissä kääntäminen melkein aina toteutuu. Lisäksi teoria kattaa kaikentyyppiset käännökset ja kääntämisen lajit. Kuitenkin sen vaikeaselkoinen termistö on herättänyt kritiikkiä, sillä se ei selitä käytännön tilanteita, joita kääntäjät kohtaavat. Teoria ei myöskään käsittele kulttuurieroja erityisen syvällisesti, vaikka ne onkin nostettu esille. Translatorisen toiminnan teoria myös jättää lähdetekstin turhan vähälle huomiolle.

Katso myös

• Käännöstiede
• Justa Holz-Mänttäri

Lähteet

• Holz-Mänttäri, Justa 1984. Translatorisches Handeln Theorie und Methode. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia (väitöskirja)
• Koskinen, Johannes 2001. Hans J. Vermeerin ja Justa Holz-Mänttärin käännösteorioiden paradigmaattisuus. . Tampere: Tampereen yliopisto.
• Munday, Jeremy 2008. Introducing Translation Studies. s. 77-79. Routledge.