Torvenkylän tuulivoimapuisto
| Torvenkylän tuulivoimapuisto | |
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Kalajoki |
| Koordinaatit | |
| Sähköverkkoon | 2023 [1] |
| Valmistunut | 2023 [1] |
| Perustaja | Smart Windpower Oy [2] |
| Rakennuttaja | Energiequelle [1] |
| Omistaja | Commerz Real [1] |
| Operaattori | Energiequelle [3] |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Sähköasema | 1 [1] |
| Liittymisjännite | 110 kV [4] |
| Korkeus | 16–20 m [5] |
| Pinta-ala | 0,7 km² [5] |
| Tuulivoimalat | 7 × Nordex N163 (5,7 MW) [1] |
| Kapasiteetti | 39,9 MW [1] |
| Vuosituotanto | 108 GWh [4][a] |
 Torvenkylän tuulivoimapuisto |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Torvenkylän tuulivoimapuisto on Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoen Torvenkylän ja Rautilan välissä sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 7 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 40 megawattia ja vuosituotanto on noin 108 gigawattituntia [4][a]. Tuulivoimapuiston on rakentanut Energiequelle, sen omistaa saksalainen Commerz Real ja sitä operoi Energiequelle [3].[5][1][6]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuisto sijaitsee valtatien 8 lähellä 17 kilometriä Kalajoen kirkonkylästä lounaaseen ja 8 kilometriä Himangalta koilliseen. Voimala-alue jää valtatien itäpuolelle niin, että lähimpien voimaloiden etäisyys valtatiestä on alle 800 metriä. Alue on asumatonta ojitettua suomaata ja kivikkoista metsämaata. Alueen paikannimiä ovat Kekonneva, Ritakangas, Pakokorpi ja Hirvijärvenneva. Lähin asutus sijaitsee 800 metrin etäisyydellä voimalaitoksesta. Tuulipuiston pituus on 1,5 kilometriä, leveys 1,4 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 0,7 neliökilometriä.
Tuulivoimalaitokset ovat saksalainen Nordexin valmistamaa N163-mallia, jonka napakorkeus on 126 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 163 metriä, ja jonka kapasiteetti on 5,7 megawattia. Tuulivoimaloiden tornia on korotettu kahdeksan metriä korkealla betonisella perustuksella, joiden päälle on asennettu 118 metriä korkeat terästornit.[1] Voimalat sijaitsevat 16–20 metrin korkeudella mpy.[5][7]
Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa kaakkoispuolella kulkevalle Fingridin 110 kilovoltin sähkölinjalle, jossa jännite nostetaan omalla sähköasemalla kantaverkkoon sopivalle tasolle.[4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suunnittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SABA Tuuli Oy ja Smart Windpower Oy jättivät syyskuussa 2014 yhteisen mutta kahden erillisen tuulivoimapuiston YVA-menettelyn ohjelmakuvauksen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Siinä Smart Windpower Oy esitteli Torvenkylän tuulivoimahankkeen ja SABA Tuuli Oy Kokkokankaan tuulivoimahankkeen sisältöjä. Tuulivoimapuistossa olisi 3–36 tuulivoimalaa, joiden kapasiteetiksi olisi tullut 15–110 megawattia ja sähkön vuosituotannoksi 40–300 gigawattituntia. Hankealueen pinta-ala oli 20 neliökilometriä. Torvenkylän alueelle suunniteltiin 7–9 tuulivoimalaa, joiden yksikkötehot olisivat 2,4–5,0 megawattia ja kokonaiskorkeus 172–220 metriä.[4] Arviointiohjelma oli nähtävillä Kalajoen kaupungintalolla, pääkirjastossa ja ELY-keskuksessa kuukauden ajan. Ohjelmasta pyydettiin lausunto, jonka yhteysviranomainen antoi marraskuussa 2014. Lausunnossa todettiin, että suunniteltu voimala-alue sijaitsi pääosin 1. vaihemaakuntakaavaan merkityn tuulivoimalle varatun tv-1 -alueen ulkopuolella. Lisäksi alueen vilkkaan vapaa-ajan ja yritystoiminnan huomioiminen tulisi kiinnittää huomiota.[8] YVA-hankkeen arviointiselostus saapui ELY-keskukselle toukokuussa 2015. Tässä ei ole ollut käytettävissä koko YVA-selostusta, joten mainitut asiat on poimittu yhteysviranomaisen lausunnosta. Torvikylän tuulipuiston liittäminen Fingridin linjaan onnistuisi vain 25 MVA:n tuotantotehoon asti. Muuten tulisi samaan linjakäytävään rakentaa uusi 110 kilovoltin sähkölinja. Sama olisi pätenyt myös Kokkokankaan tilanteeseen. Puolustusvoimilta tuli kehotus tutkia Kokkokankaan vaikutukset tutkasignaaleihin, mutta Torvenkylän kohdalta saatiin puolustusvoimilta hyväksyntä. Yhteenvedossa huomautettiin, että kaikkia suunniteltuja voimaloita ei tulisi pystyttää ympäristövaikutuksiin vedoten. Voimalat tulisivat sijaitsemaan lintujen muuttoreitillä.[9][2]
Torvikylän tuulivoimahanke siirtyi kesäkuussa 2017 Energiequellen omistukseen. Osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa marraskuussa 2017 ja tammikuussa 2019 saatiin voimaloille rakennusluvat. Osayleiskaavasta on ilmeisesti valitettu turhaan hallinto-oikeuteen, koska rakennuslupapäätöksen jälkeen maaliskuussa 2020 haettiin vielä Korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa. Sitä ei Korkein hallinto-oikeus myöntänyt ja rakennusluvasta tuli lainvoimainen joulukuussa 2020.[1]
Tähän hankkeeseen liittyen on uutisoitu kansalaisiin ja kaupungin päättäjiin kohdistuneesta vaikuttamisesta. Vastustaville yhdistyksille tarjottiin rahaa myöntyväisemmän asenteen aikaansaamiseksi. Myös monia valtuutettuja lähestyttiin lobbauskampanjalla.[10] Tällainen toiminta ei ole liittynyt pelkästään tämän hankkeen toimijaan.[11]
Rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voimala-alueen pohjatöiden tekijäksi valittiin Suvic Oy ja rakennustyöt aloitettiin loppuvuodesta 2021. Alueelle rakennettiin kestävä tieverkko ja valettiin tuulivoimaloiden perustukset [12]. Sähköasema otettiin samaan aikaan käyttöön [13]. Tuulivoimaloiden osat laivattiin Kalajoen satamaan, jossa niitä varastoitiin ennen kuljettamista erikoiskuljetuksin nostopaikoille [14][15], jossa tuulivoimaloiden pystytys aloitettiin syksyllä 2022. Pystytyksestä on uutisoitu, että se tulisi alkamaan jo elokuussa [13]. Voimaloiden käyttöönotto päättyi vasta alkuvuonna 2023.[1][16] Huhtikuussa uutisoitiin, että tuulivoimapuisto on valmis ja että kaikki voimalat on otettu käyttöön.[17]
Uutiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saman YVA-hankkeen alaisuudessa ollut Kokkokankaan tuulivoimapuisto ei ole toteutunut samassa aikataulussa Torvikylän hankkeen kanssa. Kalajoen kaupunginvaltuusto kaatoi sen osayleiskaavan selvällä äänten enemmistöllä syksyllä 2018. Saba Invest Oy valitti päätöksestä hallinto-oikeudella, joka kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen syksyllä 2019 muotovirheeseen vedoten. Hanke palasi uudelleen kaupunginvaltuuston päätettäväksi talvella 2020.[18]
Energiequelle järjesti lokakuussa 2023 Torvenkylän tuulivoimapuistossa avoimien ovien päivän maanomistajille sekä paikallisille.[1]
Torvenkylän tuulipuisto ostettiin osaksi saksalaista KlimaVest -nimistä vaikuttavuusrahastoa. Investoinnissa KlimaVestin neuvonantajana toimi Commerz Real, joka johti tuulipuiston hankintaprosessia. Energiequelle hoitaa voimaloiden käytännön operoinnin myös tulevaisuudessa.[1][14][15]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m Torvenkylä energiequelle.de. Energiequelle GmbH. Viitattu 17.6.2024.
- ↑ a b Kokkokankaan ja Torvenkylän tuulivoimahankkeet, Kalajoki (YVA-menettely) ymparisto.fi. 10.3.2016. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 17.5.2024.
- ↑ a b Torvenkylä www.thewindpower.net. 8.3.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 17.5.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Kokkokankaan ja Torvenkylän tuulipuistot (PDF) (YVA-arviointiohjelma, s. 4, 9–12, 17–18) ymparisto.fi. 2014. Oulu: SABA Tuuli Oy Ab ja Smart Windpower Oy / Ramboll. Viitattu 17.6.2024.
- ↑ a b c d Torvenkylän tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.5.2024.
- ↑ Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 7.3.2024. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Arkistoitu 26.2.2024. Viitattu 17.5.2024.
- ↑ Nordex N163/5.X www.thewindpower.net. 10.13.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 17.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Yhteysviranomaisen lausunto Kokkokankaan ja Torvenkylän ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (PDF) (YVA-menettely, s. 20–21) ymparisto.fi. 4.11.2014. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 17.5.2024.
- ↑ Yhteysviranomaisen lausunto Kokkokankaan ja Torvenkylän ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (PDF) (YVA-menettely) ymparisto.fi. 5.11.2015. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 17.5.2024.
- ↑ Tuominen, Stina & Suhonen, Helmiina & Roslund, Riku: Pulinat pois ja myllyt pystyyn – Näin tuulivoimayhtiöt torjuvat valituskierteitä tarjoamalla kyläläisille rahaa yle.fi. 13.11.2017. Helsinki: YLE. Viitattu 17.5.2024.
- ↑ Kinnunen, Ville & Ukkonen, Risto: Neljä kylää kieltäytyi tuulivoimayhtiön tukirahoista, yksi paransi niillä frisbeepuistoa – selvitimme, mitä kritisoiduista rahoista ajatellaan nyt yle.fi. 27.11.2022. Helsinki: YLE. Viitattu 17.5.2024.
- ↑ Referenssit nordraudoitus.fi. Oulu: Nord Raudoitus Oy. Viitattu 17.6.2024.
- ↑ a b Loukkola, Pekka: Uuden tuulivoimapuiston rakentaminen alkoi Kalajoen Torvenkylään yle.fi. 7.4.2022. Helsinki: YLE. Viitattu 17.5.2024.
- ↑ a b Torvenkylän tuulipuisto valmistui Kalajoelle epressi.com. 17.4.2023. Energiequelle GmbH. Viitattu 17.6.2024.
- ↑ a b Anttila, Katariina: Torvenkylän tuulipuisto on otettu käyttöön — Voimalat omistaa saksalaispankin hallinnoima rahasto kalajokilaakso.fi. 17.4.2023. Kokkola: Hilla Group Oyj. Viitattu 17.6.2024.
- ↑ Torvenkylän tuulipuisto, Kalajoki suvic.fi. 5.1.2022. Oulu: Suvic Oy. Viitattu 17.6.2024.
- ↑ Holopainen, Hannu: Kalajoella sijaitseva Torvenkylän tuulipuisto on otettu käyttöön yle.fi. 17.4.2023. Helsinki: YLE. Viitattu 17.5.2024.
- ↑ Kertaalleen hylätty Himangan Kokkokankaan tuulivoimakaava palasi käsittelyyn – Voimaloita vastustavat kyläläiset huolissaan: "Kun suurin osa ihmisistä vastustaa hankkeita, niin se pitäisi ottaa huomioon" keskipohjanmaa.fi. 16.1.2020. Kokkola: Hilla Group Oyj. Viitattu 17.6.2024.