Tore Wretman

Tore Wretman 1960-luvulla.

Tore Fredrik Wretman (7. toukokuuta 1916 Lidingö – 13. helmikuuta 2003 Tukholma) oli ruotsalainen kokki ja ravintoloitsija, joka oli mukana perustamassa Ruotsin Gastronomista akatemiaa ja oli sen ”lautasen numero yhdeksän” haltija. Ruotsin ensimmäinen tähtikokki sai Ruotsin kuninkaan ruoanlaittoarvonimen hovtraktör, kunniaprofessuurin ja kunniatohtorin arvon Uumajan yliopistosta ja monia muita huomionosoituksia.

Koulussa ongelmia aiheuttanut Wretman joutui 1930-luvun alussa hakeutumaan harjoittelijaksi tuolloin väheksytylle keittiöalalle Tukholman Hotel Continentalissa. Viinintuoja Fredrik König järjesti nuorelle Wretmanille harjoittelupaikan Pariisin Maxim’s-ravintolaan ensin kastikkeiden, sitten kalan parissa. Vuonna 1937 Wretman toimi Pariisin maailmannäyttelyn Ruotsin-paviljongin baarimestarina ja tapasi Sara Reuterskiöldin, joka oli aikeissa avata Regnbågen-nimisen ravintolan. Wretman pääsi sinne töihin, mutta ehti työskennellä vain hetken kun joutui suorittamaan varusmiespalvelustaan. Sen jälkeen Wretman työskenteli useita vuosia Yhdysvalloissa. Sieltä palatessaan suomalaisella rahtilaivalla vuonna 1941 alus joutui brittien pysäyttämäksi ja vietiin miehistöineen Orkney-saarille. Sieltä vapauduttuaan Wretman matkusti Lontooseen, jossa hän sai pariksi vuodeksi paikan hotellin vastaanottovirkailijana kunnes pääsi vuonna 1943 palaamaan Ruotsiin.

Vuosina 1943–1944 Wretman työskenteli Tukholman Oopperakellarin (ruots. Operakällaren) hovimestarina kunnes osti itselleen Birger Jarlsgatanilla sijainneen ravintola Richen. Sen kylkeen perustetusta Teatergrillenistä tuli pian erittäin suosittu. Viisi vuotta myöhemmin Wretman uudisti Stallmästaregården-ravintolan ja vei sen maan gastronomian huipulle. Vuonna 1955 hän palasi Oopperakellariin ja nosti sen suosionsa huipulle.

Tore Wretman edisti urallaan perinteisen ruotsalaisen kotiruoan (ruots. husmanskost) perinteitä. Hänen keksintöihinsä kuuluu muun muassa seisova pöytä ja katkarapuleipä Toast Skagen.

Wretman kirjoitti myös monia gastronomian alan tietokirjoja. Hän oli yhtenä tekijänä mukana vuonna 1962 suomeksi julkaistussa teoksessa Keittotaidon kultainen kirja (alkuteos Bonniers kokbok).

Viimeiset vuotensa Wretman vietti Mouginsissä Ranskan Provencessa. 1990-luvulla antamassaan haastattelussa hän nimesi mieliruoikseen Ruotsissa kaalikääryleet ja Ranskassa lammasnavariinin.

Yle Fem esitti syksyllä 2017 kaksiosaisen dokumentin Kokkilegenda Tore Wretman.