Kaalikääryle
Kaalikääryleet on uunissa valmistettava ruokalaji, jossa kaalinlehtien sisään on kääritty täytettä. Perinteisin täyte on sekoitettu jauhelihasta, kananmunasta, keitetystä riisistä tai perunasta sekä hienonnetuista kaalinlehdistä. Kääryleitä valellaan paistamisen aikana siirapista ja sulatetusta voista tehdyllä sekoituksella tai muunlaisella liemellä tai kastikkeella. Kääryleiden kera tarjoillaan usein puolukkahilloa tai -survosta ja keitettyjä perunoita.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaalikääryleet on 1700-luvulla kehitetty pohjoismainen muunnos perinteisestä turkkilaisesta ruokalajista dolmasta, joka on viiniköynnöksen lehdestä tehty kääryle.[1] Ruokalaji mainittiin Cajsa Wargin ruotsalaisessa keittokirjaklassikossa ensimmäisen kerran vuonna 1755.[2] Vuonna 1709 käydyn Pultavan taistelun hävinnyt Ruotsin kuningas Kaarle XII pakeni Osmanien valtakuntaan. Kuninkaalla oli mukanaan noin 1 500 sotilaan joukko. He asettuivat osmanihallinnon alaiseen Benderin kaupunkiin (nyk. Tighina). Erilaisten vaiheiden, kuten vuosina 1710–1711 käydyn Venäjän–Turkin sodan, jälkeen kuningas siirtyi joukkoineen takaisin Ruotsiin. Vierailun pysyväksi perinnöksi Pohjoismaihin jäi kaalikääryleiden valmistustaito. Ruotsinkielisen nimen kåldolmar osa dolma on tullut suoraan turkin kielestä.[3] Toisen teorian mukaan resepti saapui osmanisuurlähettiläiden tai kauppiaiden mukana.
Suomessa kaalikääryleiden valmistusta on alettu opettaa vasta 1900-luvun alun talouskursseilla ja talouskouluissa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Haapio, Markku: Varhaiset kaalikääryleet Iltalehti. Viitattu 16.1.2016.
- ↑ Kaalikääryleet tulivat pohjolaan Turkista Kaleva. 7.10.2009. Viitattu 20.12.2017.
- ↑ Romanian suurlähetystö, Helsinki: suomalaisten ja romanialaisten kontaktit menneinä aikoina. Viitattu 12.8.2009
- ↑ Uusivirta, Hilkka: Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja, WSOY 1982.