Tony Mowbray

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tony Mowbray
Henkilötiedot
Koko nimi Anthony Mark Mowbray
Syntymäaika 22. marraskuuta 1963 (ikä 61)
Syntymäpaikka Saltburn, Englanti
Pelipaikka puolustaja
Pituus 185 senttimetriä
Seura
Seura Birmingham City
Tehtävä päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1982–1991 Middlesbrough 348 (26)
1991–1995 Celtic 77 (5)
1995–2000 Ipswich Town 128 (5)
Valmennusura
2000–2002 Ipswich Town (apuv.)
2002 Ipswich Town
2004–2006 Hibernian
2006–2009 West Bromwich
2009–2010 Celtic
2010–2013 Middlesbrough
2015–2016 Coventry City
2017–2022 Blackburn Rovers
2022–2023 Sunderland
2024– Birmingham City

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Tony Mowbray (s. 22. marraskuuta 1963) on englantilainen jalkapallovalmentaja ja entinen puolustaja. Tammikuusta 2024 lähtien on toiminut Birmingham Cityn päävalmentajana, mutta joutui jäämään helmikuussa 2024 kauden loppuun ulottuvalle sairauslomalle.[1]

Ura pelaajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mowbray aloitti ammattilaisuransa Middlesbrough FC:ssä 1982. Hän nousi nopeasti Boron avauskokoonpanoon ja kapteeniksi 22-vuotiaana. Mogga oli Boro-fanien suosikkipelaajia ja hänestä tuli yksi seuran ikoneista Boron taistellessa tiensä pääsarjatasolle kolmosdivisioonasta saakka. Mowbray edusti Boroa yhdeksän kautta, kunnes hän vuonna 1991 siirtyi skottiseura Celticiin.

Mowbraylle Celticin vuodet eivät olleet helppoja, sillä hänen puolisonsa Bernadette menehtyi rintasyöpään. Henkilökohtaisista vaikeuksista huolimatta Mowbray oli myös Celticissä joukkuehengen luoja, vaikka Liam Bradyn ja Lou Macarin luotsaama seura olikin vaikeuksissa. Mowbrayn ainoaksi suureksi voitoksi Celticissä jäi Tommy Burnsin debyyttikauden Skotlannin Cupin voitto 1994/95.

Mowbray palasi Englantiin 1995 ja liittyi Ipswich Townin joukkueeseen. Hän edusti seuraa uransa viimeiset viisi kautta ja päätti uransa komeasti maaliin Englannin Valioliigan nousukarsinnoissa Barnsleya vastaan.

Meriitit pelaajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ura valmentajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mowbray aloitti valmennusuransa Ipswich Townin apulaisvalmentajana peliuransa päätyttyä. George Burleyn saatua potkut lokakuussa 2002 Mowbray toimi neljän ottelun ajan Ipswichin väliaikaisena päävalmentajana.

Toukokuussa 2004 hän otti vastaan ensimmäisen päävalmentajanpestinsä siirtyen skottiseura Hibernianin peräsimeen. Hibsissä Mowbray keräsi itselleen mainetta luotsaamalla seuran Skotlannin Valioliigassa debyyttikaudellaan kolmanneksi ja kauden 2005/06 päätteeksi neljänneksi. Suoritus oli historiallinen Hibsille, sillä siihen oli edellisen kerran ylletty Eddie Turnbullin valmennusaikana 1970-luvulla.

Mowbray johdatti Hibsin myös eurokentille, mutta menestys jäi siellä vaatimattomaksi. Kesällä 2006 Ipswich Town yritti houkutella Mowbraya seurana, mutta hän kieltäytyi. [2] Syyskuussa 2006 hän allekirjoitti vuoden jatkosopimuksen Hibsin kanssa. [3] Hän ei kuitenkaan pysynyt seurassa sopimuksensa loppuun asti, vaan siirtyi jo lokakuussa 2006 West Bromwich Albionin peräsimeen. [4]

Mowbrayn johdolla West Bromwich nousi taistelemaan paluusta Englannin Valioliigaan heti kaudella 2006/07. Seura oli mestaruussarjassa neljäs, mutta kärsi nousukarsinnoissa ratkaisevan tappion Derby Countylle 1–0. Tappiollisten nousukarsintojen jälkeen Mowbray hankki seuraan runsaasti uusia vahvistuksia ja se tuotti tulosta. Kaudella 2007/08 Mowbrayn suojatit keräsivät kiitosta paitsi suorituksista, myös viihdyttävästä pelityylistään. [5] Syyskuussa 2007 ja huhtikuussa 2008 hänet valittiin Kuukauden Mestaruussarja-valmentajaksi ja kauden päätteeksi West Brom juhli Mestaruussarjan voittoa ja suoraa nousua Valioliigaan. Menestystä tuli myös FA Cupissa, jossa seura eteni aina välieriin asti häviten lopulta cupin voittaneelle Portsmouthille 1–0. Kauden päätteeksi Mowbray valittiin Mestaruussarjan Vuoden valmentajaksi. [6]

Valioliigassa meno kaudella 2008/09 tuotti Mowbraylle ja West Bromille yllättäviä vaikeuksia. Kahteen muuhun nousijajoukkueeseen, Hull Cityyn ja Stoke Cityyn verrattuna menestys jäi vaisuksi ja Albion putosi takaisin Mestaruussarjaan sarjajumbona. Seurajohdon luottamus Mowbrayn kuitenkin säilyi ja hän sai kauden jälkeen jatkaa tehtävissään. Skotlannin suurseura Celtic FC kuitenkin halusi miehen peräsimeensä ja lopulta pitkien spekulaatioiden jälkeen Mowbray siirtyi Celticiin kesäkuun puolivälissä 2009. [7] Mowbraysta tuli vasta kautta aikain toinen englantilaisvalmentaja Celticissä. Edellisen kerran englantilainen luotsasi Celticiä kaudella 1999–2000, mutta John Barnesin ajasta ei jäänyt paljoa kerrottavaa jälkipolville.

Mowbrayn pesti Celticissä ei ollut ruusuilla tanssimista. Kauden vanhetessa seura jäi yhä kauemmas Rangersista mestaruuskamppailussa, eikä menestys europeleissä ollut myöskään mainittavaa. Lopulta hän sai potkut tehtävistään maaliskuun lopussa 2010 Celticin kärsittyä musertavan 4–0 tappion St. Mirrenille. [8]

Lokakuun loppupuolella 2010 Mowbraysta tuli hänen pelaajauransa menestyksekkään seuran Middlesbrough FC:n päävalmentajana. Tavoitteena oli nostaa Englannin mestaruussarjan hännille juuttunut seura kohti sarjan kärkeä. [9] Debyyttikausi tuotti joukkueelle lopulta sijan 12. Nousu jäi kovista odotuksista huolimatta haaveeksi myös kaudella 2011/12, kun Middlesbrough taipui seitsemänneksi. Kausi 2012/13 alkoi vahvasti ja lokakuussa Mowbray valittiin Mestaruussarjan kuukauden valmentajaksi, kun Middlesbrough ei hävinnyt yhtään sarjaottelua. [10] Joukkue kuitenkin romahti kevään aikana ja putosi aina sijalle 16. Lopulta Mowbray sai lokakuussa 2013 potkut, kun Middlesbrough oli voittanut vain kaksi kauden 12 ensimmäisestä ottelusta. [11]

Maaliskuussa 2015 Mowbraysta tuli Englannin Ykkösliigan putoamiskamppailuun vajoneen Coventry Cityn päävalmentaja.[12] Mowbrayn johdolla Coventry nappasi tarvittavat pisteet ja joukkue välttyi putoamasta ensimmäistä kertaa historiassa neljänneksi korkeimmalle sarjatasolle. Kauden jälkeen Mowbray teki kaksivuotisen jatkosopimuksen Coventryn kanssa. [13] Kausi 2016/17 lähti Coventryn osalta liikkeelle surkeasti. Joukkue juuttui jälleen Ykkösliigan putoamiskamppailuun, kun joukkue ei voittanut ainoatakaan kauden kymmenestä ensimmäisestä ottelusta. Mowbray jätti tehtävänsä syyskuun lopussa 2016 Coventryn majaillessa sarjassa sijalla 24.[14]

Helmikuun puolivälissä 2017 Mowbray palasi valmennustehtäviin, kun hänestä tuli Mestaruussarjan putoamiskamppailuun juuttuneen Blackburn Roversin päävalmentaja.[15] Mowbrayn tulo seuran peräsimeen piristi Blackburnin peliä ja joukkue pelasi seitsemän perättäistä ottelua ilman tappiota. Huhtikuussa Rovers hävisi kohtalokkaasti kolme perättäistä ottelua, mikä sysäsi seuran putoamiskamppailussa vaikeaan ahdinkoon. Viiden viimeisen ottelun tappioton putki ja voitto mm. Nottingham Forestista eivät kuitenkaan enää pelastaneet Blackburnia putoamimselta Ykkösliigaan. Putoamisen ratkaisi kaksi maalia huonompi maaliero Nottinghamiin verrattuna. Blackburn oli pelannut kahdella korkeimmalla sarjatasolla 37 vuotta.[16]

Mowbray jatkoi Blackburnin valmentajana putoamisesta huolimatta. Kaudella 2017/18 hän luotsasi seuran Ykkösliigassa hopealle ja joukkue palasi takaisin Mestaruussarjaan.[17] Mestaruussarjassa Blackburnin sijoitukset jäivät keskikastiin ja parhaimmillaan joukkue sijoittui kaudella 2021/22 kahdeksanneksi. Hän jätti joukkueen kyseisen kauden päätteeksi.[18]

Elokuussa 2022 Mowbraysta tuli Sunderlandin päävalmentaja.[19] Mowbray johdatti Sunderlandin Mestaruussarjassa kuudenneksi ja nousukarsintoihin. Joukkue voitti Lutonin ensimmäisessä osaottelussa 2–1, mutta vieraskentällä kärsitty 0–2 tappio hautasi nousuhaaveet Valioliigaan.[20] Mowbray sai Sunderlandista potkut joulukuussa 2023, kun joukkue oli Mestaruussarjassa yhdeksäntenä.[21]

Tammikuussa 2024 Mowbraysta tuli Birmingham Cityn päävalmentaja 2,5-vuotisella sopimuksella.[22] Hän joutui jäämään sivuun valmentajan tehtävistä helmikuussa ja jäi kauden loppuun ulottuvalle sairauslomalle.[23]


Meriitit valmentajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Englannin Mestaruussarja: 2008
  • Skotlannin vuoden valmentaja: 2005