Tommi Tiilikainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tommi Tiilikainen (s. 1987) on suomalainen lentopallovalmentaja, joka lukeutuu tällä hetkellä Suomen menestyvimpiin kansainvälisiin palloiluvalmentajiin.[1] Tiilikainen valmentaa Etelä-Koreassa Incheon Korean Air Jumbosia, jonka päävalmentajaksi hänet pestattiin keväällä 2021 ja joka voitti Tiilikaisen valmennuksessa Etelä-Korean mestaruuden vuosina 2022 ja 2023.[2][3][4] Hänen apuvalmentajanaan Koreassa toimii Kasper Vuorinen. Ulkomailla Tiilikainen on valmentanut myös vuosina 2017–2020 japanilaisen Toyotan yritysperheen huippu-urheilutoiminnan alla toimivaa Wolfdogs Nagoyaa sekä Saksan Bundesliigassa pelaavaa SWD Dürenia.

Kokkolan Tiikerit voitti kolmesti Tiilikaisen alaisuudessa sekä Suomen mestaruuden että Suomen Cupin vuosina 2012–2016. Kansainvälisillä kentillä Tiilikainen on voittanut mitaleita sittemmin niin Saksassa, Japanissa kuin Koressa.[1] Kaudella 2022–2023 Korean Air Jumbos voitti seurahistoriansa ensimmäistä kertaa samanaikaisesti Korean liigan ja Korean cupin.[5]

Tiilikainen aloitti valmentamisen hyvin varhaisessa iässä. Kokkolan Tiikereiden päävalmentajana hänet nähtiin jo 25-vuotiaana kaudella 2012–2013, jolloin hänestä tuli heti kautta aikain nuorin lentopalloliigassa koskaan valmentanut päävalmentaja. Myöhemmin Tiilikaisesta tuli myös kaikkien aikojen nuorin päävalmentaja, joka on valmentanut pääsarjatason palloilujoukkueen Suomessa mestariksi. Tiilikainen oli 25-vuotias Tiikereiden voittaessa SM-kultaa keväällä 2013.[6] Tiilikaisen valmennusura oli alkanut vain kaksi vuotta tätä ennen vuonna 2011 Suomen alle 18-vuotiaiden poikien maajoukkueen valmennusryhmässä.

Teini-ikäisenä Tiilikainen tunnettiin erittäin lupaavana lentopalloilijana, mistä yhtenä osoituksena oli, että 19-vuotias pelaaja valittiin Suomen miesten maajoukkueryhmään vuonna 2016. Vaikeat loukkaantumiset lopettivat kuitenkin huippu-uran ennen kuin Tiilikainen ehti täyttää 20 vuotta.

Pelaajaura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juniorivuosina Porvoosta kotoisin oleva Tiilikainen kokeili monia eri lajeja, esimerkiksi tennistä, balettia ja telinevoimistelua.[7] Lentopallon pariin hänet toi oma isä, joka oli pelannut ja valmentanut lentopalloa.[7]

Tiilikainen kuului ikäluokkansa vuosina 1987–1988-syntyneiden poikien maajoukkueeseen ja saavutti menestystä lentopallon lisäksi beach volleyssa. Hän opiskeli ylioppilaaksi Kuortaneella, jossa hän myös harjoitteli Lentopalloliiton valtakunnallisessa valmennuskeskuksessa.[8] Keväällä 2006 19-vuotias Tiilikainen valittiin suoraan 1-sarjatasolta toisen silloisen huippulahjakkuuden Urpo Sivulan kanssa miesten maajoukkueryhmään. Mutta A-maajoukkueura jäi haaveeksi, kun Tiilikainen ajautui pahaan loukkaantumiskierteeseen, joka piti hänet sivussa pelikentiltä useita kausia. 20-vuotias Tiilikainen haki etsi aikansa ratkaisuja selkävaivoihin spesialistien ja lajiliittojen lääkäreiden luota, mutta jossain vaiheessa hän päätti luovuttaa ja lopettaa peliuransa.[9] Tiilikainen itse on kuvannut loukkaantumisvaivojaan ja peliuransa loppua "maailman romahtamiseksi" ja "araksi aiheeksi puhua".[10]

Kaudella 2010–2011 Tiilikainen teki paluun yllättäen takaisin lentopallokentille. Hän pelasi Ykkössarjassa liberona Kuutoset Volleyn joukkueessa.[11][12] Tiilikainen käväisi ennen kauden alkua myös mestaruusliigajoukkue Raision Loimun testattavana, mutta osapuolet eivät tehneet sopimusta. Yksi kausi Ykkössarjassa sai Kuutosten ykkösliberona pelanneelle Tiilikaiselle riittää: selkävaivat vaivasivat häntä edelleen.

Valmennusura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhyeksi jääneen paluun jälkeen Tiilikainen alkoi keskittyä toden teolla valmentamiseen. Hän oli asettunut Kuortaneelle jo edellisellä kaudella osallistuen samalla Lentopalloliiton valmennuskeskuksessa harjoitelleiden nuorten maajoukkuepelaajien valmentamiseen. Kaudella 2011–2012 Tiilikainen otti enemmän vastuuta maajoukkueryhmän päivittäisestä harjoittelusta ja asetti tulevaisuuden tavoitteekseen valmentamisen ulkomailla.

Tiilikainen toimi nuorten maajoukkueen päävalmentajan Pekka Lahtisen aisaparina, kun joukkue selvitti tiensä vuosien tauon jälkeen poikien EM-lopputurnaukseen. Tiilikainen toimi Lahtisen aisaparina lopulta kaksi kertaa EM-lopputurnauksessa, kun nuorten maajoukkue pelasi myös alle 20-vuotiaiden EM-lopputurnauksessa vuonna 2012.[13]

Kokkolan Tiikerit 2012–2016

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudeksi 2012–13 Tiilikainen solmi päävalmentajasopimuksen lentopallon Mestaruusliigaan Kokkolan Tiikereiden joukkueeseen. Seura oli säilyttänyt edelliskaudella sarjapaikkansa vain niukasti voittamalla liigakarsintapelit otteluvoitoin 3–2. Nuoren kokemattoman valmentajan pestaaminen oli seuralta yllätysveto.[14] Tiikerit sai kasattua kaudeksi Tiilikaisen hyvillä suhteilla 2012-13 selvästi edelliskaudella liigakentille takaisin palanneen seuran rosteria iskukykyisemmän joukkueen. Tiilikainen sai houkuteltua seuraan entisiä pelikavereitaan, muun muassa maajoukkuepelaaja Urpo Sivulan Saksan Bundesliigasta ja Tomi Rumpusen Saksan kakkosliigasta. Myöhemmin tammikuussa myös maajoukkuehakkuri Olli-Pekka Ojansivu[15] siirtyi Tiikereihin. Myös nuorten maajoukkuelibero Lauri Kerminen jatkoi seurassa Tiilikaisen valmennuspestin ratkettua.

Tiilikainen tuli pääsarjahistorian kaikkien aikojen nuorin päävalmentaja, kun hän debytoi kokkolalaisseuran päävalmentajana syyskuussa 2012.[16] Runkosarjassa Tiikerit sijoittui neljänneksi voittaen 33 ottelustaan 22. Puolivälierissä Lentopalloseura Ettan voitoin 3–2 kaatanut Tiikerit yllätti välierissä täysin hallitsevan Suomen mestarin ja runkosarjan voittaneen Vammalan Lentopallon suoraan otteluvoitoin 4–0.[17] Finaaleissa Tiilikainen luotsasi Tiikerit Suomen mestariksi otteluvoitoin 4–2, mikä teki hänestä kaikkien aikojen nuorimman päävalmentajan, joka on valmentanut aikuisten pääsarjajoukkueen Suomen mestariksi Suomessa.[6] Esimerkiksi Timo Hoivala oli täyttänyt 27 vuotta, kun hän johti ensimmäisellä kaudellaan valmentajana KuPS-Volleyn lentopallon Suomen mestariksi vuonna 1991. Puolestaan Henrik Dettmann oli 28-vuotias valmentaessaan HNMKY:n miesten koripallon Suomen mestariksi vuonna 1987.[6] Nuori valmentaja keräsi runsaasti kehuja paitsi seuralta myös pelaajilta upean kauden jälkeen. Tiilikainen itse kommentoi ennen finaalisarjaa joukkueensa valmentamista melkoiseksi sirkukseksi, jossa hänen ei auta olla muuta kuin tirehtöörinä.[18]

Jatkosopimus Tiikereihin solmittiin toukokuussa 2013.[19] Uuteen kauteen hallitsevan Suomen mestari lähti mestarisuosikkina laajentuneella rungollaan. Tiikerit osallistui myös CEV-cupiin seuran historian ensimmäistä kertaa, mutta tippui avauskierroksella kultaisessa erässä lopulta serbialaiselle MOK Djerdap Kladonoville. Challenge Cupissa joukkue eteni 16. joukkoon. Kotimaassa Tiikerit voitti seurahistorian ensimmäisen Suomen Cupin tammikuussa 2014.[20] Lentopalloliigassa Tiikerit jäi runkosarjassa toiseksi edellään VaLePa, joka voitti myöhemmin Tiikerit SM-finaaleissa otteluvoitoin 4-2.

Kausi 2014-15 oli Tiilikaisen valmentamalle Tiikereille lähes edelliskauden toisinto, sillä poikkeuksella, että Tiikerit voitti Suomen mestaruuden. Tammikuussa 2015 Tiikerit voitti toistamiseen Suomen Cupin,[21] ja kevään pudotuspeleihin se lähti runkosarjan toiselta paikalta edellään VaLePa. Pudotuspeleissä Tiikerit oli tappioton voittaen ylivoimaiseen tyyliin SM-kullan.[22]

Maaliskuussa 2015 alkanut Tiikereiden voittoputki kesti peräti 35 ottelua, kunnes joukkue helmikuussa 2016 VaLePalle runkosarjan ottelussa. Saavutettu 35 ottelun voittoputki oli ennennäkemätön lentopalloliigan historiassa.[23][24] Tammikuussa 2016 Tiikerit ylsi kolmannen kerran peräkkäin Suomen Cupin mestariksi.[25] Mestaruusliigan runkosarjassa Tiikerit hävisi kauden 2015–2016 aikana vain yhden pelin ja teki liigahistorian kaikkien aikojen runkosarjan piste-ennätyksen 85 pisteellään.[26][27] Finaaleihin Tiikerit ylsi neljännen kerran peräkkäin keväällä 2016 Tiilikaisen opein.[28] Loppuottelusarjassa kokkolalaiset pesivät VaLePan suoraan voitoin 3–0. Täten Tiikerit pelasi pudotuspelit edellisvuoden tavoin häviämättä otteluakaan, mihin kukaan muu lentopallojoukkue ei Suomessa aiemmin ole kyennyt.[29] Kokkolalaisseura voitti myös valmentajansa johdolla yhtä ottelua lukuun ottamatta kauden 2015–16 kaikki liigaottelunsa.[30] Lentopalloliigan runkosarja, pudotuspelit ja Suomen Cupin ottelut yhteenlaskettuna Tiikerit voitti 41 ottelusta 40.

SWD Düren 2016–2017

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolisentoista viikkoa Tiikereiden ja Tiilikaisen uran kolmannen Suomen mestaruuden ratkeamisesta Saksan Bundesliigassa pelaava SWD Düren ilmoitti tehneensä Tiilikaisen kanssa vuoden mittaisen sopimuksen.[31][32] Suomalaisvalmentaja valittiin 35 hakijan joukosta luotsaamaan saksalaista huippujoukkuetta.[33] Tiilikainen sai varsin vapaat kädet koota mieluisensa joukkue, ja[34] Düreniin siirtyikin useita hänen alaisuudessaan aiemmin pelanneita tai muuten läheisesti tuntemiaan pelaajia, muun muassa Ossi ja Tomi Rumpunen, Jani Sippola ja Roman Sauss.[34] Tiilikainen lunasti nopeasti seurajohdon luottamuksen taakseen ja kirjoitti 2-vuotisen jatkosopimuksen saksalaisseuraan, kun debyyttikausi Bundesliigassa oli edennyt vasta noin puoliväliin.[35]

Runkosarjassa neljänneksi yltäneen Dürenin kausi päättyi Saksan liigan välierissä, kun Düren taipui kaksi otteluvoittoa vaatineessa ottelusarjassa VfB Friedrichshafenille voitoin 2-0. Koska Bundesliigassa ei pronssiotteluita sarjajärjestelmän mukaisesti pelattu, välieräsarjan hävinnyt osapuoli sai käteen pronssimitalit.[36] Mitalijuhlien jälkeen Tiilikainen ja Duren ilmoittivat, että suomalaisvalmentaja siirtyy valmentamaan Japanin lentopalloliigaan Toyoda Gosei Trefuerzaan.[37]

Toyoda Gosei 2017–2021

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2017 Tiilikainen solmi 2-vuotisen jatkosopimuksen Dürenin kanssa tietämättään, että muutamaa kuukautta myöhemmin hänelle avautuisi huippumahdollisuus valmentaa Japanin lentopalloliigassa pelaava Toyota Goseita. Seurat pääsivät kuitenkin sopuun Tiilikaisen siirrosta kesken ja pian hänet nähtiin lentopallolegenda Anders Kristianssonin aisaparina.[38] Ensimmäinen kausi Japanissa toi Tiilikaiselle kolme hopeaa: kakkossijat tulivat niin Japanin liigassa, cupissa kuin Aasian mestaruuskisoissakin.[39][40] Tiilikaisen ja Kristianssonin toisella kaudella nagoyalaisseura oli runkosarjassa kolmas, lopputurnauksessa sijoitus oli 5.

– Jalkapallovertausta käyttäen työnjakomme oli se, että Anders oli manageri ja minä koutsi. Suunnittelimme treenit yhdessä ja minä vastasin pelivalmennuksesta, Tiilikainen kertoi Yle Urheilulle lokakuussa 2020[1].

Kristianssonin siirryttyä seuran neuvonantajaksi vuonna 2019 Tiilikaisen asema päävalmentajana virallistettiin.[1] Ensimmäinen kausi päävalmentajana olisi voinut mennä paremmin. Toyota Gosei hävisi pari ratkaisevaa peliä eikä yltänyt lopputurnaukseen.[1] Kaudella 2020-21 Tiilikainen sai avukseen myös suomalaisen apurin, Kasper Vuorisen, joka on ennemmin pelannut Tiilikausen alaisuudessa ja valmentanut sittemmin Suomessa esimerkiksi Raision Loimua. Kaksikko johdatti Nagoya Wolfdogsin Japanin liigassa pronssille.

Tiilikainen on ollut viime vuosina usein esillä Suomen miesten lentopallomaajoukkueen valmentajakuvioista puhuttaessa. Vuonna 2019 hänet nostettiin mediassa varteenotettavimmaksi ehdokkaaksi Suomen miesten lentopallomaajoukkueen seuraavaksi päävalmentajaksi, kun Tuomas Sammelvuo siirtyi Venäjän lentopallomaajoukkueen peräsimeen. Suomen maajoukkueen runkopelaajat kertoivat esimerkiksi, että Tiilikainen olisi heidän ykkösvalinta maajoukkueen päävalmentajaksi.[41] Tiilikainen kuitenkin torppasi mahdollisuudet tehtävään ennen kuin neuvottelut edes saattoivat alkaa. Hänen mukaansa pesti ei olisi ollut mahdollinen, koska sitä ei pystyisi yhdistämään hänen japanilaisseuransa aikatauluihin.[42]

Air Jumbos 2021–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2020 uutisoitiin, että Tiilikainen siirtyy Japanista Etelä-Koreaan maan hallitsevan mestarin Incheon Korean Air Jumbosin päävalmentajaksi.[3] Sopimuksen tarkempia yksityiskohtia ei julkistettu.[3] Tiilikaisen aisaparina Koreassa jatkoi Kasper Vuorinen.[2] Koreassa menestyksekäs valmennusura on jatkoa. Korean Air Jumbos voitti Korean mestaruuden kaudella 2021-2022 ja 2022-2023 suomalaiskaksikon valmennuksessa. Lisäksi seura ylsi historiallisesti kaudella 2022-2023 tuplamestaruuteen voittamalla myös Korean cupin.[43][5]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiilikaisen muutamaa vuotta nuorempi sisko Riikka Tiilikainen, on pelannut Mestaruusliigassa. Tämän kasvattajaseura on Porvoon NMKY. Hän on edustanut Suomea myös beachvolleyn alle 18-vuotiaiden EM-kisoissa.[44]

Valmentajaura[8]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 2010–11 Suomi Suomen alle 18-v poikien maajoukkueen apuvalmentaja (EM-kisat ja -karsinnat sekä I-sarja)
  • 2011–12 Suomi Suomen alle 20-v poikien maajoukkueen apuvalmentaja (EM-kisat ja -karsinnat sekä I-sarja)
  • 2012–16 Suomi Kokkolan Tiikerit, päävalmentaja (Mestaruusliiga)
  • 2016–17 Saksa SWD Düren (Bundesliiga)
  • 2017–2021 Japani Nagoya Wolfdogs

Pelaajaura[8]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 2004–06 Suomi Kuortane (I-sarja)
  • 2010–11 Suomi Kuutoset Volley (I-sarja)

Saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Korean liigan mestaruus 2022, 2023
  • Korean Cupin voitto 2023
  • Japanin liigan hopea 2018
  • Japanin Cupin hopea 2017
  • Aasian seurajoukkueiden mestaruusturnauksen hopea 2017
  • Saksan Bundesliigan pronssia 2017
  • Suomen mestaruus 2013, 2015, 2016
  • Suomen Cupin voitto 2013, 2014, 2015
  • SM-hopea 2014
  • Kauden miesvalmentaja Mestaruusliigassa 2012–2013
  • Kaikkien nuorin päävalmentaja, joka on johtanut aikuisten pääsarjan palloilujoukkueen Suomen mestariksi [45]
  • Kaikkien aikojen pisin voittoputki (35 peräkkäistä voittoa) kotimaan lentopallokentillä 2015–16[46][47]
  • Kaikkien aikojen piste-ennätys Mestaruusliigan runkosarjassa 2015–16
  • Historiallinen kahden peräkkäisen kauden tappioton pudotuspelisarja lentopalloliigassa 2015-16[29]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Maailmantähtiä, 50 vuoden sopimuksia tehtaalle ja kahden päivän pudotuspelit – suomalaisvalmentaja Tommi Tiilikainen hakee Japanin mestaruutta oudoissa olosuhteissa yle.fi. Viitattu 9.1.2021.
  2. ↑ a b Lentopallon huippuvalmentaja Tommi Tiilikainen siirtyy valmentamaan Etelä-Koreaan yle.fi. Viitattu 10.5.2021.
  3. ↑ a b c [오피셜한선수보다 어린 감독. 대한항공 핀란드 출신 틸리카이넨 감독 선임] n.news.naver.com. Viitattu 10.5.2021. (korea)
  4. ↑ Kim Hyo-kyung: Finnish coach Tommi Tiilikainen leaves it all on the court Korea JoonAng Daily. 28.5.2023. Viitattu 24.2.2024. (englanniksi)
  5. ↑ a b https://koreajoongangdaily.joins.com:+Finnish coach Tommi Tiilikainen leaves it all on the court koreajoongangdaily.joins.com. 28.5.2023. Viitattu 11.6.2023. (englanniksi)
  6. ↑ a b c http://www.hs.fi/paivanlehti/urheilu/Nuoria+mestarivalmentajia/a1366781760663 (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ a b http://www.hs.fi/paivanlehti/13042013/urheilu/Balettisalilta+parrasvaloihin/a1365747539327 (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ a b c Lentopalloliitto: Tommi Tiilikainen Tommi Tiilikainen (Lentopalloliiton valmentajarekisteri). Suomen Lentopalloliitto.
  9. ↑ ”Maailma romahti” parikymppisenä – nyt Tommi Tiilikainen, 28, on työssään Suomen paras Ilta-Sanomat. 6.2.2016. Arkistoitu 6.2.2016. Viitattu 6.2.2016.
  10. ↑ ”Maailma romahti” parikymppisenä – nyt Tommi Tiilikainen, 28, on työssään Suomen paras Ilta-Sanomat. 6.2.2016. Arkistoitu 16.3.2016. Viitattu 1.4.2016.
  11. ↑ http://www.kuutoset.com/?x103997=265255 (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Kuutoset vahvistuu kolmella pelimiehellä - Lentopalloliitto www.lentopalloliitto.fi. Viitattu 1.4.2016.
  13. ↑ http://www.lentopalloliitto.fi/huippu-urheilu/valmennuskeskukset/kuortane/valmentajat/
  14. ↑ Kokkolan Tiikerit - Pääsivusto www.kokkolantiikerit.fi. Arkistoitu 11.4.2016. Viitattu 1.4.2016.
  15. ↑ http://yle.fi/uutiset/sadan_maaottelun_mies_luottaa_tiikereihin/6277316
  16. ↑ http://www.iltasanomat.fi/lentopallo/art-1288502185591.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ http://yle.fi/urheilu/tiikerit_iski_jattiyllatyksen_ja_passitti_hallitsevan_mestarin_pronssipeliin/6565656
  18. ↑ http://yle.fi/urheilu/tiikerit_debytanttivalmentajan_johdolla_finaaleihin_-_talla_rosterilla_pitaakin_parjata/6573762
  19. ↑ http://liigatiikerit.fi/uutiset/296-tiikereille-4-uutta-sopimusta (Arkistoitu – Internet Archive).
  20. ↑ Tiikerit repi vahvasti Suomen Cupin voiton Kokkolaan - Lentopalloliitto www.lentopalloliitto.fi. Viitattu 2.4.2016.
  21. ↑ Kokkolan Tiikerit uusi Suomen Cupin mestaruutensa - Lentopalloliitto www.lentopalloliitto.fi. Viitattu 2.4.2016.
  22. ↑ http://www.lentopalloliitto.fi/?x814898=22515769
  23. ↑ Kokkolan Tiikerit – Ottelut – VaLePa, Sastamala – Tiikerit www.kokkolantiikerit.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 25.2.2016.
  24. ↑ VaLePa katkaisi Tiikereiden voittokulun Mestaruusliiga. Viitattu 25.2.2016.
  25. ↑ Google www.google.fi. Viitattu 25.2.2016.
  26. ↑ Kokkolan Tiikerit - Ottelut - Riento, Joensuu - Tiikerit www.kokkolantiikerit.fi. Arkistoitu 9.4.2016. Viitattu 30.3.2016.
  27. ↑ Kärkikaksikko näytti vahvuutensa Mestaruusliiga. Viitattu 31.3.2016.
  28. ↑ Tiikerit finaaliin neljännen kerran perättäin Mestaruusliiga. Viitattu 7.4.2016.
  29. ↑ a b Mestariteos valmistui Kokkolassa Ilta-Sanomat. 17.4.2016. Arkistoitu 22.4.2016. Viitattu 18.4.2016.
  30. ↑ Tiikereille kolmas kulta Mestaruusliiga. Viitattu 17.4.2016.
  31. ↑ Tiikeri-koutsi Tiilikainen siirtyy Saksaan Keskipohjanmaa+. Viitattu 25.4.2016.[vanhentunut linkki]
  32. ↑ Lentopallon mestarivalmentaja Tommi Tiilikainen jättää Kokkolan Tiikerit – siirtyy Saksaan Yle Uutiset. Viitattu 26.4.2016.
  33. ↑ Suomalainen valmentaja on yhä outo lintu maailmalla - Aamulehti Aamulehti. 5.6.2016. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 26.1.2017.
  34. ↑ a b “Ei yhtään kusipäätä” – nuori suomalaisvalmentaja takoo nyt menestystä maailmalla yle.fi. Viitattu 13.5.2017.
  35. ↑ Tommi Tiilikaiselle kahden vuoden jatkopesti Düreniin lentopalloliitto.fi. Viitattu 26.1.2017.
  36. ↑ Dürenille Bundesliigan pronssimitalit - Toursille jytky CEV Cupissa lentopalloliitto.fi. Viitattu 16.4.2017.
  37. ↑ Tommi Tiilikainen sai unelmapestin Japanin liigasta – Siirrossa oli yksi iso este - Aamulehti Aamulehti. 3.5.2017. Arkistoitu 28.12.2017. Viitattu 27.12.2017.
  38. ↑ Anders Kristiansson ja neljä muuta legendaa Hall od Fameen www.lentopalloliitto.fi. Viitattu 9.1.2021.
  39. ↑ Tommi Tiilikaiselle hopeinen startti Toyotan ohjaimissa www.lentopalloliitto.fi. Viitattu 8.3.2019.
  40. ↑ Kirjoittaja Lentopallo.info: Tommi Tiilikaisella hopeinen avauskausi Japanin lentopalloliigassa lentopallo.info. Viitattu 8.3.2019.
  41. ↑ Kotimainen vai ulkomaalainen korvaaja Sammelvuolle? Maajoukkueen runkopelaajien ykkösvalinta olisi Japanissa valmentava Tommi Tiilikainen yle.fi. Viitattu 8.3.2019.
  42. ↑ Sammelvuon seuraajaksi haikailtu Tiilikainen ei ole käytettävissä – "Onhan tämä harmittavaa" yle.fi. Viitattu 8.3.2019.
  43. ↑ "Haluan olla osa lentopallovallankumousta" – Tommi Tiilikainen juhli huhtikuussa Etelä-Korean lentopallomestaruutta, ja nuoren valmentajan meriittilista on muutoinkin komea Lapin Kansa. Viitattu 11.6.2023.
  44. ↑ http://www.lentopalloliitto.fi/liitto/artikkeliarkisto/?x915590=868279
  45. ↑ Fakta: Nuoria mestarivalmentajia HS.fi. Viitattu 1.4.2016.
  46. ↑ VaLePa katkaisi Tiikereiden voittokulun Mestaruusliiga. Viitattu 1.4.2016.
  47. ↑ VaLePa katkaisi Tiikereiden voittoputken kp24.fi. Arkistoitu 13.4.2016. Viitattu 1.4.2016.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tommi_Tiilikainen&oldid=22215940”