Urpo Sivula

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Urpo Sivula
Henkilötiedot
Koko nimi Urpo Sivula
Syntynyt15. maaliskuuta 1988 (ikä 36)
Kuru
Kansalaisuus  Suomi
Lentopalloilija
Lempinimi Upi, Kurun Giba
Pituus 195 cm
Nyk. joukkue Suomi Vammalan Lentopallo
Sarja Mestaruusliiga (Suomi)
Pelaajaura
Ammattilaisjoukkueet
2006–2009
2008–2009
2009–2010
2010–2011
2011–2012
2012–2013
2013–2014
2014–2015
2015–2018
2019-2021
2022-		 Suomi Pielaveden Sampo
Turkki Galatasaray
Italia Monza
Italia Cavriago
Saksa Berliini RCV
Suomi Kokkolan Tiikerit
Turkki Arkas Izmir
Suomi Raision Loimu
Suomi Vammalan Lentopallo
Suomi Akaa Volley
Suomi Vammalan Lentopallo
Maajoukkueet
2006– Suomi Suomi
Ottelut 142 (2.7.2014)

Urpo Sivula (s. 15. maaliskuuta 1988 Kuru)[1] on suomalainen lentopalloilija. Hän on eniten pisteitä tehnyt pelaaja Suomen pääsarjassa.[2]

Sivula on pelannut urallaan kotimaan kenttien lisäksi Turkin, Italian ja Saksan pääsarjoissa. Hän on voittanut viisi Suomen mestaruutta, joista viimeisimmän VaLePan riveissä kaudella 2022–2023.[3][4] Saksan Bundesliigan mestaruutta Sivula juhli kaudella 2011–2012 SCC Berlinin riveissä.[3]

Sivulalla todettiin kesällä 2012 tyypin 1 diabetes.[5] Ennen Suomessa tehtyä diagnoosia hän ehti tovin maata ilman diagnoosia sairaalassa Brasiliassa kesken Suomen vieraspelikiertueen lentopallon Maailmanliigassa.[6]

Sivula on pelannut urallaan lähes 200 A-maaottelua, joista ensimmäisen 18-vuotiaana ennen debyyttiään lentopalloliigassa.[7][8]

Nuoruusvuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urpo Sivula aloitti lentopallon veljensä innostamana kahdeksanvuotiaana kotikonnuillaan Kurussa. Ensimmäiset vuotensa hän pelasi Kurun Ryhdissä, josta tie vei Virtain Urheilijoihin. Virroilla Sivula pelasi viisi vuotta juniorisarjoja ja lisäksi muutaman pelin aikuisten riveissä 3-sarjaa. Sivula harrasti nuorena myös yleisurheilua, mutta lentopallo vei täysin mukaansa hänet murrosikäisenä.

Virroilta nuori lahjakkuus löydettiin poikien maajoukkueeseen, ja Sivula siirtyi harjoittelemaan Kuortaneelle Lentopalloliiton valmennuskeskukseen. Lukiota hän kävi muiden pelaajien tavoin Kuortaneen urheilulukiossa. Valmennuskeskuksessa Sivula pelasi miesten 2-sarjassa ja 1-sarjassa. Hän myös pelasi oman ikäluokkansa lisäksi kahta vuotta häntä vanhempien maajoukkueessa, johon kuuluivat muun muassa Mikko ja Matti Oivanen sekä Konstantin Shumov. Oman ikäluokkansa maajoukkueessa Sivula oli myös kapteeni.

Kuortaneella Sivulan pelirooli vaihtui hakkurista yleispelaajaksi nuorten maajoukkuevalmentajan Pekka Lahtisen valmennuksessa. Tätä ennen Sivula oli pelannut ainoastaan hakkurina.

A-maajoukkue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sivula valittiin poikkeuksellisesti miesten A-maajoukkueeseen vain 18-vuotiaana ennen kuin hän oli pelannut ensimmäistäkään otteluaan lentopallon pääsarjatasolla Suomessa. Kesällä 2006 Portugalia vastaan käydyssä lentopallon Maailmanliigan avausottelussa ensimmäistä maaotteluaan pelannut Sivula nousi ottelun loppuhetkien ratkaisijaksi päättämällä ottelun kaksi viimeistä palloa Suomelle. Voitto oli Suomelle historian ensimmäinen Maailmanliigassa.[9] Myöhemmin syksyllä Sivula oli osa Suomen joukkuetta, joka selvitti tiensä vuosikymmenen tauon jälkeen paikan EM-lopputurnaukseen.

Syksyn 2007 EM-lopputurnauksessa Suomi teki palloiluhistoriaa etenemällä aina välieriin asti, mutta mitali jäi haaveeksi. 19-vuotiaan Sivulan rooli joukkueessa jäi pieneksi.

A-maajoukkueessa Sivula nousi ensimmäistä kertaa avauskentälliseen vuonna 2008 Maailmanliigassa, kun maajoukkuekapteeni Tuomas Sammelvuo veti henkeä raskaan kauden jälkeen. Seuraavien vuosien maaotteluissa hän sai vaihtelevasti vastuuta, ja loukkaantumiset sekä kesällä 2012 diagnisoitu tyypin 1 diabetes pakottivat pelimiehen vetämään henkeä.

Kesällä 2013 Sivula teki vahvan paluun maajoukkueeseen ja nousi joukkueen ykköshakkuriksi. Tammikuussa 2014 hän oli saavuttamassa Suomelle MM-lopputurnauspaikkaa ja puolta vuotta syksyllä 2014 hän pelasi edukseen MM-lopputurnauksessa Puolassa. Sivula jakoi kisojen ajan hakkurivastuuta Olli-Pekka Ojansivun kanssa.

MM-kisojen jälkeen nuorennusleikkauksen kokeneessa Suomen joukkueessa Sivulan pelirooli vaihtui takaisin yleispelaajaksi. Vaihtelevasti syksyn 2015 EM-lopputurnauksessa esiintynyt Sivula katkaisi akillesjänteensä Italiaa vastaan käydyssä ja Suomen kisat päättäneessä pudotuspeliottelussa. Loukkaantuminen piti hänet puoli vuotta sivussa pelikentiltä.[10][11]

SM-liiga

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sivula Pielaveden Sampon paidassa (2008)

Kesällä 2006 miesten A-maajoukkueessa tehnyt Sivula solmi myöhemmin suvena sopimuksen lentopalloliigan kestomenestyjiin kuuluneeseen Pielaveden Sampoon.[12] Ensimmäisellä liigakaudellaan Sivula syötti kolmanneksi eniten ässäsyöttöjä ja teki 15:ksi eniten pisteitä lentopalloliigassa. Sampo lunasti itselleen Suomen Cupin mutta liigamestaruus jäi otteluvoiton päähän Rovaniemen Santasportin viedessä finaalisarjan voitoin 2-3.

Toisen kautensa Sivula aloitti lähes pitelemättömästi, ja hänen otteitaan Sammon kauden avausottelussa kuvattiin paikallisen Iisalmen Sanomien urheilusivuilla showmaisiksi. Runkosarjan pistepörssissä Sivula oli toiseksi paras yleispelaaja ollen kuudes. Koko liigan tehokkain laitapelaaja oli hyökkäysprosentilla mitattuna. Sammon kohtalona oli jälleen hävitä finaalit Santasportille. Sivula valittiin kauden päätteeksi suomalaisen lentopallosivustolla hotsport.infossa lentopalloliigan parhaimmaksi pelaajaksi sekä tähdistöjoukkueeseen. Lisäksi Urheilukanava valitsi hänet oman tähtiseitsikon pelaajaksi.[13] Kauden jälkeen Sivula solmi Sampoon vuoden mittaisen jatkosopimuksen, jotta voisi suorittaa armeijan pois alta ennen siirtymistään Euroopan kentille..[14]

Sivula ei ehtinyt lopulta pelata sopimuskauttaan loppuun Sammossa, vaan hän siirtyi Suomen Cupin finaalin jälkeen loppukauden mittaisella sopimuksela turkkilaisseura Galatasarayhin. Turkista Sivulan tie vei Italian A1-liigaan Montichiariin A-maajoukkueen silloisen päävalmentajan Mauro Berruton alaisuuteen kaudeksi 2009-10. Peliaika oli kuitenkin suomalaisella kortilla, ja osittain siksi Sivula päätti hakea lisää peliminuutteja seuraavalla kaudella Italiassa sarjaporrasta alempana pelanneen Edilesse Cavriagon riveissä.[15]

Kauden 2010-11 päätteeksi Sivula jätti Italan taakseen siirtyen Saksan Bundesliigaan SCC Berliinin vaihtaen yleispelaajan peliroolinsa takaisin hakkuriksi. Sivula voitti SCC Berliinissä Saksan mestaruuden, mutta finaaleissa häntä ei nähty välierissä tapahtuneen loukkaantumisen vuoksi.

Kesä 2012 muutti Sivulan elämän suunnan, kun hänellä todettiin tyypin 1 diabetes kesken maajoukkuekesän. Suomen vieraspelikiertueelta Etelä-Amerikasta vaivoin omin jaloin Suomeen matkustamaan kyennyt Sivula päätti diagnoosin saatuaan palata Suomeen. Hän solmi vuoden mittaisen sopimuksen Kokkolan Tiikereihin, jonka valmentajaksi oli pestattu Sivulan nuoruusvuosien pelikaveri Tommi Tiilikainen.[16] Sivula aloitti Tiikereissä hakkurina, mutta kauden edettyä yli puolen välin hän siirtyi yleispelaajaksi sopimuksensa romanialaisseuran kanssa purkaneen maajoukkuehakkuri Olli-Pekka Ojansivun liityttyä Tiikereihin. Myöhemmin maajoukkuekaksikon paluu Suomen sai Tiikerien Suomen mestaruudesta kruununsa, ja diabetes hoidettavanaan huippu-urheilijan elämään sopeutunut Sivula valittiin vuoden lentopalloilijaksi Suomessa 2013.[17]

Sivula palasi Euroopan kentille kaudeksi 2013-14 solmittuaan vuoden mittaisen pestin turkkilaisseura Arkas Izmiriin. Peliaika Egeanmeren rannalla oli kortilla, sillä Izmirin toisena hakkurina oli pelipaikan aateliin maailmalla kuulunut kanadalainen Gavin Schmitt. Syksyn 2014 MM-lopputurnauksessa edukseen esiintynyt Sivula palasi kisoista takaisin Suomeen ja solmi myöhemmin sopimuksen Raision Loimuun. Sivula onnistui viemään hakkuripelillään Loimun runkosarjan neljänneksi, mutta mitali jäi haaveeksi. Hänet palkittiin LähiTapiola Pistekisan voittajana myös kaudella 2014-15.[18] Sivula oli runkosarjan pistepörssissä toisella sijalla, vaikka ei aloittanutkaan kauttaan muiden tapaan jo syksyllä Suomen kentillä - ottelukohtaisessa pistekeskiarvopörssin hän voitti 20,5 pisteen keskiarvollaan runkosarjassa. [19]

Kesällä 2015 Sivula solmi 2-vuotisen sopimuksen VaLePaan, mutta pystyi debytoimaan VaLePassa vasta huhtikuussa 2016 katkaistuaan akillesjänteensä syksyn 2015 EM-lopputurnauksessa.[20] Puoli vuotta kestänyt toipuminen vammasta vei tyystin kauden 2015-16 runkosarjapelit ja pudotuspelien avausottelut välistä.[11] Pätkäkausi päättyi SM-hopeaan.

Sivula löi itsensä takaisin parrasvaloihin kaudella 2016-17. Hänet valittiin kaksi kertaa lentopalloliigan kuukauden tähdistökentälliseen ja kauden päätteeksi tähdistöjoukkueen hakkuriksi.[21][22] VaLePan kanssa hän korkkasi tuplamestaruuden voittamalla tammikuussa 2017 Suomen Cupin 2016[23] ja hakkuroimalla myöhemmin keväällä joukkueen ylivoimaiseen Suomen mestaruuteen.[24] Mestareiden liigan lohkovaiheen tavoitteekseen ottanut VaLePa ilmoitti kesällä solmineensa Sivulan kanssa 2-vuotisen jatkosopimuksen, jossa on ulkomaanpykälä ensimmäisen kauden jälkeen.[25]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sivula on pelannut urallaan paitsi hakkurin myös yleispelaajan peliroolia, johon hänet istutettiin lukioiässä Kuortaneen valmennuskeskuksessa. Sitä ennen Sivula oli pelannut juniorina vain ja ainoastaan hakkurina. Vaihdos yleispelaajan roolin jäi väliaikaiseksi, vaikka Sivula pelasikin roolissa uransa ensimmäiset vuodet muutamia otteluita ja turnauksia lukuun ottamatta lentopalloliigassa, miesten A-maajoukkueessa ja Euroopan kentillä. Kaudella 2011-12 rooli vaihtui takaisin hakkuriksi SCC Berliinissä Saksan Bundesliigassa. Sittemmin Sivula on esiintynyt yleispelaajana lyhyitä pätkiä, muun muassa keväällä 2013 Tiikereiden voittaessa Suomen mestaruuden.

Sivula tunnetaan lempinimellä "Upi", joksi häntä kutsutaan myös hänestä Twitteriin perustetulla parodiatilillä.[26] Sivulaa tavattiin aikaisemmin kutsuta myös "Kurun Gibaksi", joka on viittaus 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen parhaimpiin lentopalloilijoihin lukeutuneeseen brasilialaiseen Gilberto Godoy Filhoon.

Diabetes

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2012 Sivula ajautui täysin yllättäen sairaalapetiin kesken A-maajoukkueen Maailmanliigan vieraspelikiertueen, joka oli edennyt Brasiliaan.[27] Sivulan täytyi viettää viikon päivät maajoukkueen silloinen joukkueenjohtaja Jani Nieminen tukenaan kahdessa eri sairaalassa Brasiliassa. Muun Suomen joukkueen täytyi jättää heidät Brasiliaan, kun joukkue matkasi jatkamaan vierasotteluitaan Kanadaan.

Myöhemmin vain vaivoin omin jaloin kotimaahansa palaamaan kyenneellä suomalaistähdellä todettiin Suomessa tyypin 1 diabetes. Sairaus ei estänyt Sivulaa jatkamasta huippu-urheilijan uraansa, mutta hänen täytyy säännöllisesti pitää huolta terveydestään muun muassa lääkkeillä.[28] Vuonna 2015 Sivula avasi tapahtumia Taivas+Helvetti -kirjasarjan urheilijoista kertovassa teoksessa.[29] Hän kuvaa kirjassa, kuinka maatessaan Brasiliassa sairaalahoidossa pelko peliuran lopusta hiipi mieleen.[29]

Palkinnot ja tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuoden lentopalloilija 2013
  • Mestaruusliigan paras pistekeskiarvo kaudella 2014–2015
  • Mestaruusliigan pistepörssin 2. sija 2014–2015
  • LähiTapiolan pistekisan voitto (2 222 €) 2014–2015
  • SM-liigan tähdistökentässä 2008, 2017
  • Ilta-Sanomien valinta vuoden pelaajaksi lentopalloliigassa 2008
  • Urheilukanavan tähdistökentässä lentopalloliigassa 2008
  • Hotsport.infon paras pelaaja lentopalloliigassa 2008
  • Vuoden miesjuniori 2006
  • Vuoden tulokas lentopalloliigassa 2007
  • Eniten pisteitä mestaruusliigassa tehnyt pelaaja

Saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Suomen mestari 2013, 2017, 2018, 2019
  • Saksan mestari 2012
  • SM-hopeaa 2007, 2008, 2016
  • Suomen Cupin voitto 2006, 2007, 2008, 2016, 2019
  • EM-lopputurnauksen neljäs 2007

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Urpo Sivula Suomen Lentopalloliitto ry. Viitattu 23.9.2014.
  2. ↑ Lentopallo.info: Vuodet ovat heitelleet Urpo Sivulaa paikasta toiseen, mutta se ei estä huippuhakkuria tekemästä historiaa Lentopallo.info. 27.2.2024. Lentopallo.info. Viitattu 27.2.2024.
  3. ↑ a b Pelaajat Mestaruusliiga. Viitattu 20.11.2017.
  4. ↑ VaLePa on jälleen lentopallon Suomen mestari – Etta kaatui suoraan neljässä ottelussa yle.fi. Viitattu 25.4.2019.
  5. ↑ Diabetes ei hidasta Urpo Sivulan vauhtia Helsingin Sanomat. 19.9.2013. Viitattu 20.11.2017.
  6. ↑ Elämän laaja kirjo näkyy syyskuun Diabetes-lehdessä Diabetesliitto. Viitattu 20.11.2017.
  7. ↑ Urpo Sivula 1-sarjasta suoraan maailmanliigaan Suomen Lentopalloliitto ry. 22.7.2006. Viitattu 23.9.2014.
  8. ↑ Oikarinen, Johannes: Urpo Sivula kantaa suuren hyökkäysvastuun: ”Ei ole onneksi mikään kauhean uusi juttu” 9.9.2018. Yle. Viitattu 9.9.2018.
  9. ↑ Urpo Sivula 1-sarjasta suoraan maailmanliigaan 22.7.2006. www.lentopalloliitto.fi: Lentopalloliitto. Viitattu 17.7.2010.
  10. ↑ Sivulalla tiedossa pitkä huili - tekee kaikkensa päästäkseen kevääksi pelikuntoon - Lentopalloliitto www.lentopalloliitto.fi. Viitattu 2.4.2016.
  11. ↑ a b Urpo Sivula lauantaina VaLePan riveissä Mestaruusliiga. Viitattu 2.4.2016.
  12. ↑ Sampo nappasi Urpo Sivulan 21.4.2006. Suomen Lentopalloliitto. Viitattu 17.7.2010.
  13. ↑ Sivula hotsport.infon suosikkipelaaja hotsport.info. 27.11.2000. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 4.6.2005. (suomeksi)
  14. ↑ Alokas Sivula hyökkää Espanjan kimppuun 17.6.2008. Suomen Lentopalloliitto. Viitattu 17.7.2010.
  15. ↑ Siltala Puolaan, Sivula Italian A2-liigaan 17.6.2010. Suomen Lentopalloliitto. Viitattu 17.7.2010.
  16. ↑ http://www.lentistilasto.net/livescore2/M111120.html [vanhentunut linkki]
  17. ↑ Suomen Lentopalloliitto: Kauden parhaat kautta aikojen Suomen Lentopalloliitto. 2014. Lentopalloliitto. Viitattu 6.12.2017.
  18. ↑ http://www.mestaruusliiga.fi/uutiset/lahitapiolan-pistekisan-voitto-urpo-sivulalle.html
  19. ↑ http://www.mestaruusliiga.fi/liiga/miehet/tilastot.html
  20. ↑ Sivulalla tiedossa pitkä huili - tekee kaikkensa päästäkseen kevääksi pelikuntoon - Lentopalloliitto www.lentopalloliitto.fi. Viitattu 10.12.2015.
  21. ↑ Lentopalloliitto: SM-liigan/Mestaruusliigan All Stars 2000–2017 lentopalloliitto.fi. 2017. Viitattu 6.12.2017.
  22. ↑ Kuukauden tähdistöt 2009-2015 Mestaruusliiga. Viitattu 6.12.2017.
  23. ↑ Lentopalloliitto: VaLePa vei vakuuttavasti Suomen Cupin lentopalloliitto.fi. 29.01.2017.
  24. ↑ Vammalan Lentopallo on Suomen mestari – Urpo Sivula niittasi mahtavalla lyönnillä ratkaisun - Aamulehti Aamulehti. 23.4.2017. Arkistoitu 7.12.2017. Viitattu 6.12.2017.
  25. ↑ Urpo Sivula jatkaa mestarijoukkue VaLePan riveissä ts.fi. Arkistoitu 7.12.2017. Viitattu 6.12.2017.
  26. ↑ Urpo Sivula (@UrpoSivula) | Twitter twitter.com. Viitattu 6.12.2017.
  27. ↑ Lentopalloilija Urpo Sivula sairastui mystisesti Helsingin Sanomat. 13.6.2012. Viitattu 23.9.2014.
  28. ↑ IS-Veikkaaja: Urpo Sivula (38/2012)
  29. ↑ a b Kirjasuositus: Urheilijan taivas+helvetti | Lentopallo | Faneille.com Faneille.com. 2.9.2015. Viitattu 6.12.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Urpo Sivula.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Urpo_Sivula&oldid=22392248”