Topi Vikstedt
| Topi Vikstedt | |
|---|---|
 Topi Vikstedt vuonna 1909. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. kesäkuuta 1891 Viipuri |
| Kuollut | 6. toukokuuta 1930 Helsinki |
| Taiteilija | |
| Ala | grafiikka |
 Nimikirjoitus |
|
Toivo (Topi) Alarik Vikstedt (12. kesäkuuta 1891 Viipuri – 6. toukokuuta 1930 Helsinki) oli suomalainen piirtäjä, pilapiirtäjä ja taidegraafikko, jota on pidetty yhtenä aikansa parhaista.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vikstedtin isä oli Viipurin vaivaistalon johtaja Nikolai Vikstedt, jonka suvussa oli paljon lasinpuhaltajia, ja äiti Matilda o.s. Lindberg. Perhe oli kaksikielinen. Vikstedt kävi keskikoulun Viipurin reaalilyseossa ja opiskeli samanaikaisesti Viipurin taiteenystäväin piirustuskoulussa. Sen jälkeen hän opiskeli vuosina 1909–1912 Helsingin Taideteollisuuskoulussa, ja valmistuttuaan erinomaisin arvosanoin hän suoritti lisäopintoja Kööpenhaminassa. Vuosina 1914–1916 Vikstedtillä oli De Tre -niminen yhteinen piirustustoimisto Harry Röneholmin ja Bruno Tuukkasen kanssa.[1]
Vikstedt hankki lisätuloja piirtämällä pilakuvia lehtiin, aluksi etupäässä pilalehti Tuulispäähän. Ruotsinkielisenä hän ajautui kuitenkin aatteelliseen ristiriitaan lehden johtajan Onni V. Tuiskun kanssa, joka halusi julkaisun suhtautuvan kriittisesti ruotsinkielisiin.[2] Niinpä Vikstedt oli vuonna 1917 perustamassa taiteellisesti korkeatasoisena pidettyä pilalehti Kerberosta, joka kokosi yhteen maan eturivin pilapiirtäjät. Vikstedt työskenteli lehden vastaavana päätoimittajana. Lehti ilmestyi ruotsinkielisenä vuoteen 1921 asti ja vuosina 1917–1918 myös suomenkielisenä painoksena.[3][1] Sen jälkeen Vikstedt piirsi ruotsinkieliseen Garm-lehteen ja toimitti vuonna 1925 kolmen numeron ikäiseksi jäänyttä omaa pilalehteään Puntaria.[3]
Pilapiirtäjänä Vikstedtiä on pidetty huomattavan mielikuvituksekkaana ja itsenäisenä,[1] ja hän kokosi itselleen tuhansien lehtikuvien arkiston piirtämisen avuksi.[3] Poliittisilta mielipiteiltään hän oli oikeistolainen mutta humoristina ymmärsi myös työväenliikettä, ainakin enemmän kuin jotkut muut piirtäjät.[4]
Vikstedt työskenteli vuosina 1916–1918 Suomen Taiteilijaseuran intendenttinä ja vuodesta 1921 taideteollisuuskoulun opettajana sekä vuodesta 1923 kustannusyhtiö Otavan taiteellisena johtajana. Hän tuli tunnetuksi pakinoitsija Ollin eli Väinö Nuortevan pakinakokoelmien, etenkin Mustapartainen mies -tarinoiden kuvittajana. Myös Vikstedtin Gummeruksen tilauksesta vuonna 1923 tekemä Aleksis Kiven Nummisuutarien kuvitus on ollut arvostettu. Otavan hankittua yksinoikeuden Vikstedtin töihin hän kuvitti muun muassa Aitta- ja Joulukärpänen-lehtiä. Viimeisinä vuosinaan hän suunnitteli kubistisia kirjankansia.[1] Hän kuvitti myös Anna Kiven lastenkirjan.
Vikstedtin suurimmat maalaustyöt olivat Bruno Tuukkasen kanssa tehdyt[5] Viipurin ravintola Pyöreän tornin seinämaalaukset vuodelta 1923 ja Helsingin elokuvateatteri Capitolin kattokoristelu vuodelta 1928.[1] Vikstedt suunnitteli myös Akateemisen Karjala-Seuran (AKS) tunnuksen, jossa muurin takaa nousee miekkaa pitelevä käsi. Hän piirsi kuvan alkujaan vuonna 1921 Itä-Karjalan kansannousua tukeneeseen ”Pro Carelia” -julisteeseen ja toteutti sen pohjalta vuonna 1923 AKS:n rintamerkin.[6]
Vikstedt joutui keväällä 1930 sairaalaan sydänvian vuoksi mutta livahtikin salaa kotiinsa. Hän kuoli sydänkohtaukseen vain 38-vuotiaana ollessaan kiiruhtamassa takaisin sairaalaan.[1]
Vikstedt avioitui vuonna 1918 tekstiilitaiteilija ja graafikko Karin Westlingin (1891–1977) kanssa. He saivat kolme poikaa: Olli Vikstedt (1918–1968) oli arkkitehti, Pontus Vikstedt (1920–1944) kuvataiteen opiskelija, joka kaatui jatkosodassa, ja Mosse Vikstedt (1926–2017) musiikkituottaja.[7] Arkkitehti Juhani Viiste oli Topi Vikstedtin veli.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Reitala, Aimo: ”Vikstedt, Topi (1891–1930)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 518–519. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2 Teoksen verkkoversio.
- Suortti-Vuorio, Auli: Toivo (Topi) Alarik Vikstedt (1891–1930). Suomalaiset muotoilijat. Viitattu 3.3.2016.
- Ylönen, Marja: Pilahistoria: Suomi poliittisissa pilapiirroksissa 1800-luvulta 2000-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2001. ISBN 951-746-299-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Reitala 2007.
- ↑ Ylönen 2001, s. 105–106.
- ↑ a b c Ylönen 2001, s. 106.
- ↑ Ylönen 2001, s. 103–105.
- ↑ Suortti-Vuorio.
- ↑ Eskelinen, Heikki: Me tahdoimme suureksi Suomenmaan: Akateemisen Karjala-Seuran historia I, s. 95, 107, 109. Helsinki: WSOY, 2004.
- ↑ Vikstedt, Eva: Farmors krig. Hufvudstadsbladet, 18.6.2021, s. 16–19. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 18.6.2021.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 9, p. 1505. Otava 1967.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Järvi, Olavi: Parhaat pilapiirtäjämme, s. 163. Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4434-3
- Kippola, Anna-Kaarina: Toivo Vikstedt julistetaiteilijana. (Toimittanut Ulla Aartomaa. Julistemuseon julkaisusarja, 3) Lahti: Lahden kaupunki, 1983. ISSN 0358-0598 ISBN 951-849-148-8
- Puokka, Jaakko: Kolmipäinen koira: Topi Vikstedt, 1920-luvun taiteilija ja hänen maailmansa. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07556-X.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Topi Vikstedt Wikimedia Commonsissa
- Topi Vikstedt taiteilijamatrikkelissa
- Vikstedt, Topi hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
