Toivo Käki
Toivo Antinpoika Käki (2. maaliskuuta 1902 Viipurin maalaiskunta – 14. helmikuuta 1967 Mäntyharju)[1][2] oli suomalainen runoilija ja arkkiveisujen tekijä.[3] Käki kirjoitti 1930- ja 1940-luvuilla arkkiveisujen ohella myös runoja ajankohtaisista tapahtumista. Käki julkaisi teoksensa omakustanteina ja niiden julkaisupaikka on yhtä Viipurissa julkaistua lukuun ottamatta Mikkeli.
Vahvialassa[2][4], Mikkelissä ja myöhemmin Mäntyharjulla[3][5] asunut Toivo Käki teki rakennustöitä, kirjoitti runojaan vapaa-aikoinaan ja julkaisi runovihkojaan omakustanteina.[6] Runokokoelmassaan Raja-Kannaksen muistelmia Käki kuvailee lapsuuden elämyksiään Kaakkois-Kannaksen alueella.[7] Käki oli myös Pohjois-Suomessa tukkitöissä ja kuvasi pohjoisen tukkijätkien elämää.[3]
Käki julkaisi Länsi-Savo-lehdessä 4. kesäkuuta 1938 huomautuksen ilmoittaen Turisti-laivan haaksirikosta kirjoittamassaan runossa olleen virheen; runossa mainittiin laivan kaatuneen äkkikurvissa mutta todellisuudessa se kaatuikin tuntemattomasta syystä.[8][9]
Käen vanhemmat olivat talollinen Antti Absolominpoika Käki ja Amanda Vaskinen.[10]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hanna Karjalaisen murha, joka tapahtui Viipurissa tammikuussa v. 1938, jonka murhaaja oli Laina Maria Kärpänen. Tekijä, Viipuri 1938[11][12]
- Hrl. Turistin haaksirikko joka tapahtui Ristiinassa marraskuun 25 p:nä 1937. Tekijä, Mikkeli 1938
- Hrl. Turistin hymni, jonka haaksirikossa hukkui 11 ihmistä 25. 11. 1937 ja kuritusvangin rukous ja toisia opettavaisia runoja. Tekijä, Mikkeli 1938
- I. S. K:n "Kyytön" kiitoslaulu ja runoja Pellonraivaaja, kuritusvanki ja hyljätty koti. Tekijä, Mikkeli 1938
- Iloisia unelmia Mikkelistä. Tekijä, Mikkeli 1938
- Ilojen ja surujen tunteet : kuvauksia alkohoolin vaikutuksista. Tekijä, Mikkeli 1938
- Joulutunnelmat. Tekijä, Mikkeli 1938
- Köyhä "salon torppa" : kuvaus köyhästä kodista. Tekijä, Mikkeli 1938
- Nuoren Sirkan taistelu, joka tuli murhattua 16. 7. 1938 : murhapaikka Valkealan pitäjän Lappalanjärven Verkkosaaressa ja murhaaja Tuomas August Narinen, joka himojensa tähden murhasi puukolla, lyöden kaulaan monia haavoja ja runo Muisto Sirkalle. Tekijä, Mikkeli 1938
- Ryöstetty kukka : muistoksi 9 v. pikku Kirstille, joka tuli murhattua Pieksämäellä 3.7.1938 : runo Hurman saalis, kuvaus lapsen murhasta ja toinen runo Laiva myrskyssä, kuvaus ihmisten elämästä ja kolmas runo Kumpi on parempi. Tekijä, Mikkeli 1938
- Surulaulu junaonnettomuudesta, joka tapahtui Rauhan pysäkillä 5.10.1938, jossa kuoli 12 henkeä : runo Rukous kansan puolesta. Tekijä, Mikkeli 1938
- Totuuden valitusvirsi "lapsen murhasta" joka tapahtui Pieksämäellä 3.7. 1938 : murhatuksi tuli 9 v. Kirsti Rossi ja murhaaja oli Onni Koivisto, joka murhasi lihanhimojensa tähden ja runo Äidin kehtolaulu lehtolapselle. Tekijä, Mikkeli 1938
- Laulu Stalinista ja Molotohvista ; kirjoittanut ja kustantanut Penkki soturi. Tekijä, Mikkeli 1939
- Ja ne suudelmat. Tekijä, Mikkeli 1939
- Karjala-Kannaksen sortovuosien ruoskat : muistelmia Valkjärven pitäjän Veikkolan hovista sortovuosien ajoilta v. 1750-1900. Tekijä, Mikkeli 1939
- Kun mua huijarit petti, sitä heilani itki siellä Mikkelin markkinoilla. Tekijä, Mikkeli 1939
- Kurkijoen kaksoismurhan valitukset, joka tapahtui Kurkijoen Otsanlahdessa joulukuun 30 päivänä 1938 : murhatuksi tulivat Gabriel Taskinen 78 v. ja hänen vaimonsa 58 v. : murhaaja Tauno Armas Pesonen tappaen halolla päähän lyöden. Tekijä, Mikkeli 1939[12]
- Menettääkö Suomi itsenäisyyden ja kuinka Euroopan sota päättyy?. Tekijä, Mikkeli 1939
- Rajakannaksen muistelmia : kuvauksia rajakannaksen elämästä. Tekijä, Mikkeli 1939
- Sodan tuskat ja elämä juoksuhaudassa. Tekijä, Mikkeli 1939
- Ei rakkaampaa kuin isänmaa. Tekijä, Mikkeli 1940
- Joutuuko Suomi vielä sotaan? : mikä synnyttää maailman sodat? : kuinka maailman kehitys kulkee tällä vuosisadalla?. Tekijä, Mikkeli 1940
- Karjalan kaihot : lauluja muistoksi Karjalasta. 4. painos Tekijä, Mikkeli 1940
- Karjalan kunnaat : lauluja muistoksi Karjalasta. Tekijä, Mikkeli 1940, 2. lisätty painos 1941
- Muistolauluja sankareille jotka lepää kalmistoissa. Tekijä, Mikkeli 1940
- Murheen viestit Suomen ja Venäjän sodasta joka puhkesi 30/11 1939. Tekijä, Mikkeli 1940
- Nyt miä haastan kunka miä oon tuhma sivistyksen rinnalla, sen tulin huomaamaan Helsingissä käyvessä. Tekijä, Mikkeli 1940
- Suomen sotasankarien marssi. Tekijä, Mikkeli 1940
- Suomen sankarit : kaikenlaisia lauluja sankareille. Tekijä, Mikkeli 1941
- Laulujenmaa. Tekijä, Mikkeli 1942
- Minne kulkee ihmiskunta ja Suomen sisäpolitiikka?. Tekijä, Mikkeli 1958
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kansallisarkisto: Käki Toivo, Tilastokeskuksen arkisto: Aakkosellinen luettelo koko maan kuolleista, A-L 1967 digihakemisto.net. Viitattu 8.9.2023.
- ↑ a b Kansallisarkisto: Viipurin msrk: Rippikirjat: Sidos 040a: Sivu 334: Toivo Antinp. Käki katiha.kansallisarkisto.fi. Viitattu 8.9.2023.
- ↑ a b c Halmeniemen kylän elämää: Runoilijan koti, Länsi-Savo, 1961, No 225, sivu 5, julkaistu 29.9.1961
- ↑ Otto Leikkaan ryöstömurha, Helsingin Sanomat, 1946, No 196, sivu 2, julkaistu 25.7.1946
- ↑ Mäntyharjun kunnalliskodin suoja-asunnot tarjoavat kodin sadalle asukkaalle: Runonikkareita ja matonkutojia, Länsi-Savo 1966, No 42, sivu 7, julkaistu 13.2.1966
- ↑ "Runoutta", Länsi-Savo, 27.08.1938, nro 97, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Uutta kansanrunoa, Kaakkois-Kannas, 1939, No 10, sivu 3, julkaistu 10.3.1939
- ↑ Huomautus, Länsi-Savo, 04.06.1938, nro 63, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Erehdyksiä, Maakansa, 21.07.1938, nro 163, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kansallisarkisto: Viipurin msrk: Syntyneiden ja kastettujen luettelot: Sidos 902: Sivu 325: Toivo Käki katiha.kansallisarkisto.fi. Viitattu 8.9.2023.
- ↑ Merkintä "Tekijä" tarkoittaa, että teos on omakustanne.
- ↑ a b Viipurin läänin historiallinen bibliografia