Omakustanne

Omakustanne on tekijän itsensä kustantama teos, jolloin kuluista vastaa pääosin tekijä. Omakustanteena julkaistaan erityisesti musiikkia ja kirjoja.

Omakustannekirja

Kirjan katsotaan olevan omakustanne silloin, kun sen paino- ja markkinointikuluista vastaa kirjan kirjoittaja. Painetun kirjan jakelu myyntipisteisiin voi olla ostettu palveluna ulkopuoliselta yritykseltä. Omakustannekirjailija voi myös myydä kirjaa suoraan lukijoille. Tämä voi tapahtua rinnan kirjakauppajakelun kanssa tai kirjan yksinomaisena myyntitapana.

Omakustannekirjan graafinen suunnittelu eli taitto voidaan tehdä itse julkaisuohjelmalla tai ostaa palveluna, painatus tehdään yleensä digipainossa, joka voi valmistaa kirjoja pieniäkin määriä tarpeen mukaan. Omakustanteellekin hankintaan tavallisesti ISBN-tunnus. Omakustanteet ovat usein pehmeäkantisia painoteknisistä ja hintasyistä, kovakantinen teos maksaa 5–10 euroa enemmän kuin pehmeäkantinen. Painatuskustannukset riippuvat teoksen sivumäärästä, tyypillinen hinta on kymmenestä kahteenkymmeneen euroon kirjalta. Omakustantaminen on laajentunut 2000-luvulla painokustannusten laskettua. Omakustanteina julkaistaan Suomessa eniten runoja ja muistelmateoksia, mutta myös proosaa, kuten dekkareita. Useat kirjapainot ja kustantamot tarjoavat palveluja omakustanneteoksien painatukseen, julkaisemiseen ja myyntiinkin. Tällöin voidaan puhua palvelukustanteesta, mutta edelleenkin kirjoittaja vastaa kaikista kustannuksista eikä kirjalla siis ole kustantajaa.

Omakustanteen julkaisuprosessi digitaalisessa painossa on pääpiirteissään seuraava:

• Kirjan aineisto kootaan itse tai kirjapainon avulla mieluummin lopulliseen julkaisuasuunsa, mahdollisesti hyödyntäen valmista mallidokumenttipohjaa.
• Aineisto toimitetaan painoon sähköpostitse, muistitikulla, CD-levyllä tai joissakin tapauksissa paperikopiona.
• Painossa tarkistetaan julkaisun kirjasimet, värit, sivujen asettelu sekä kohdistus.
• Digitaalinen aineisto muutetaan rasterikuviksi painamista varten.
• Työstä voidaan ottaa välivedos tai useita vedoksia tarkastettavaksi.
• Kirja painetaan valottamalla sivut kuvarummulle laserilla ja lisäten mahdolliset värit. Kuva siirtyy rummulta painoalustalle lämpötelan avulla eli kiinnittyy paperiin puristuksen ja lämmön vaikutuksesta.
• Jälkikäsittelyssä kirjaan tehdään sidonta tai nidonta sekä mahdollinen nuuttaus eli taittovara, omakustanteen sidonta tapahtuu useimmiten liimaamalla pehmeisiin kansiin.

Omakustannekirja on maailmalla suosittu kustantamisen muoto, mutta Suomessa se ei ole vielä saanut vakiinnutettua asemaansa kirjallisuudessa. Suomen menestynein omakustanne kirjailija on Juha Vuorinen Juoppuhullun päiväkirja -romaanisarjallaan.

Omakustanneäänilevy

Suomalaisten äänilevyjen omakustannustoiminta oli aina 1980-luvulle saakka sangen vähäistä. Osaltaan siihen vaikuttivat levyjen tuotantokulut ja osaltaan taas jakeluun liittyvät ongelmat. 1980-luvulla julkaisutoiminta kuitenkin laajeni ja muuttui markkinoilla merkittävämmäksi niin nimikkeiden lukumäärän kuin myynnin määrän osalta. Esimerkiksi 1989 ilmestynyt Bat & Ryyd -duon omakustanteena Tippa-levymerkillään julkaisema Ehtaa tavaraa -albumi ylsi yli 50 000 kappaleen platinalevyrajamyynnin, ja seuraavalla vuosikymmenellä levynsä itse julkaisseet Apulanta ja Klamydia rikkoivat kultalevyrajoja tuon tuostakin. Iskelmän saralla itse levynsä 1980-luvulta alkaen Reetu Records -levymerkkinsä kautta julkaissut Frederik oli myös yltänyt useiden albumien myynnissä kulta- ja platinamyyntirajoihin.

Klamydia nousi 1980-luvulla omakustanteillaan merkittäväksi myös levyjakelijana omistamansa Kråklund-yrityksen kautta. 2000-luvulla jakelutoiminta kehittyi pienkustantajien kannalta entistä suotuisammaksi ja on osaltaan kannustanut monia menestyneitäkin yhtyeitä ja artisteja siirtymään suurilta levy-yhtiöiltä itse levyjensä julkaisijoiksi. Esittäjien itsensä kustantamien levyjen jakelussa merkittäviä ovat olleet muun muassa jakeluyhtiöt Edel Music, Playground Music, Supersounds ja Töölön Musiikkitukku. Vuonna 2003 suomenkielistä thrash metallia soittava Mokoma julkaisi oman Sakara Records -levymerkin kautta kolmannen albuminsa Kurimus, joka nosti yhtyeen yhdeksi Suomen tunnetuimmista metalliyhtyeistä.

Sähkökirjat

Sähkökirjoja voi itse julkaista ilmaiseksi mm. seuraavilla tahoilla:

• Amazon Kindle -lukulaitteelle tarkoitettu julkaisu tulee laatia DOC- tai DOCX-formaatissa ja tallentaa HTML-formaatissa.
• Books on Demand
• Lulu-kustantamossa kirjat julkaistaan EPUB-formaatissa.
• Elisa Kirjan Kirjoita itse -palvelun kautta kuka tahansa voi saada kirjansa myyntiin sähköisessä muodossa. Kirjat tulevat myyntiin Elisa Kirja -palvelussa.
• Smashwords-kustantamossa hyväksytyt sähkökirjat kulkevat eri jakelupisteille, kuten Apple iBookstoreen, Barnes & Nobleen, Sony Reader Storeen, Koboon, the Diesel eBook Storeen, Baker & Taylor's Blioon ja Axis360:een. Smashwords hyväksyy ainoastaan DOC-formaatissa olevat kirjat.

Yllä mainituissa kustannuspaikoissa tekijä määrittää itse kirjansa myyntihinnan. Tekijän osuus on 60–80 prosenttia myyntihinnasta.^lähde?

Gutenberg-projekti hyväksyy ainoastaan ilmaisia julkaisuja. Tekstin tulee olla PDF-formaatissa.

Katso myös

• Möllärimestarikilpailu
• Samizdat

Lähteet

• Ahola, Suvi: Kirjan tekee helpommin kuin ikinä. Helsingin Sanomat, 18.10.2007, s. C 1–2. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 10.1.2021.

Kirjallisuutta

• Savola, Heikki: Omakustantajan perusopas: Näin julkaiset kirjasi itse. Karkkila: Lukutoukan kirjakauppa, 2014. ISBN 978-952-67173-9-5
• Vakkuri, Kai: Omakustantajan käsikirja: Näin kustannat ja markkinoit oman kirjan. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2005. ISBN 951-692-601-0

Aiheesta muualla

• Lisää luettavaa aiheesta Luettelo omakustannekirjoista on Wikiaineistossa
• Oman kirjan julkaiseminen on helppoa. (Yle.fi Uutiset 21.7.2012.)
• Skinner, Alan: Self-publishing is not revolutionary – it's reactionary. The Guardian 29.5.2014.