Tiwin kieli
Tiwi | |
---|---|
Tiwin puhuma-alue violetilla. Kartalla valkoisella Pama-nyungalaiset kielet, harmaalla muut aboriginaalikielien ryhmät. |
|
Tiedot | |
Alue | Tiwi-saaret (Melvillensaari, Bathurstin saari), Pohjoisterritorio, Australia[1] |
Puhujia | 2040 (vuonna 2016)[2] |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen[1] |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | isolaattikieli[3] |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | - |
ISO 639-3 | tiw |
Tiwi on Tiwi-kansan puhuma Australian aboriginaalien kieli, jota puhutaan Pohjois-Australian rannikolla. Vuoden 2016 väestönlaskun mukaan sillä oli puhujia 2040. Se on yksi isoimmista aboriginaalikielistä puhujamääriltään.[2][4]
Perinteinen tiwi, jonka puhujat ovat yli 50-vuotiaita vuonna 2005, on polysynteettinen kieli. Tämä kieliopillinen monimutkaisuus on kuitenkin menetetty nuorempien sukupolvien keskuudessa.[5] Tiwin kielessä on noin sata merkitykseltään nominia vastaavaa johdinta, jotka voidaan liittää verbeihin ja joista useimmat ovat melko erilaisia kuin niitä merkitykseltään vastaavat itsenäiset sanat.
Toisin kuin useimmat muut australialaiset kielet, joita on viime aikoihin saakka pidetty toistensa sukulaisina ja oletettu kuuluvan yhteen ainoaan kielikuntaan,[6] tiwiä tutkijat ovat jo kauan pitäneet isolaattikielenä.[3]
Ethnologue määrittelee kielen kehittyväksi. Sille on olemassa sanakirja ja kielellä on kirjoitettu tekstejä. Sille on esimerkiksi käännetty osia Raamatusta. Kielen puhujat käyttävät oman kielensä ohella englantia.[1]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etinen | Keskinen | Takainen | |
---|---|---|---|
Suppea | i | u | |
Avoin | a | o |
Lähde:[7]
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Labiaali | Alveolaari | Retrofleksi | Palataali | Velaari | Glottaali | ||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Norm. | Laminaali | ||||||
Nasaali | m | n | n̪ | ɳ | ŋ | ||
Klusiili | p | t | t̪ | ʈ | k | ʔ | |
Tremulantti | r | ɻ | |||||
Lateraali | l | ɭ | |||||
Approksimantti | w | j | ɰ |
Lähde:[7]
Murteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kielellä on kahdeksan eri murretta: jikilawuru, wurankuwu, malawu, munupi, marrikawuyanga, wulirankuwu, yimpinari ja mantiyupi. Näistä murteista mantiyupia puhutaan sekä Bathurstin että Melvillen saarilla sekä saarten isoimmassa kaupungissa Warrumiyangassa. Kaikki aineistot ja dokumentaatio tiwin kielestä on tehty mantiyupin murteesta, jolla on myös eniten puhujia, vuonna 2006 noin 600. Marrikawuyangaa puhutaan Melvillen saarella sekä Milikapitissa että sen ympäristössä ja sillä on useita satoja puhujia. Malawua, wurankuwua ja jikilawurua puhutaan Bathurstin saarella ja jokaisella on alle 300 puhujaa, kuten myös yimpinarilla, wulirankuwulla ja munupilla Melvillen saarella.[5]
Näyte tiwin kielestä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]YK:n Ihmisoikeuksien julistuksen 1. artikla:[5]
tiwi
Tayikuwapimulungurrumi wutailapwarrigi-jiki arnuka kiyi wutaakiyamama kwiyi tiwi-ma kiyi rayit. |
suomi
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Tiwi Ethnologue: Languages of the World. Viitattu 26.9.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Census 2016, Language spoken at home by Sex (SA2+) Australian Bureau of Statistics. Arkistoitu 26.12.2018. Viitattu 26.9.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Jaakko Anhava: ”Australian isolaatteja”, Maailman kielet ja kielikunnat, s. 186. Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X
- ↑ 10 most widely spoken Aboriginal languages in Australia 24.4.2019. Welcome to Country. Arkistoitu 4.8.2021. Viitattu 26.9.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Tiwi Omniglot. Viitattu 26.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Jaakko Anhava: ”Australialaiset kielet”, Maailman kielet ja kielikunnat, s. 185. Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X
- ↑ a b Tiwi language and alphabet omniglot.com. Viitattu 21.6.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tiwin sanakirja (Arkistoitu – Internet Archive)