Tittelintuure

Tittelintuure (saks. Rumpelstilzchen, uudemmissa suomennoksissa Hopskukkeli ja Rompanruoja) on Grimmin veljesten keräämä, Saksassa alkunsa saanut satu. Tämä satu julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1812 satukokoelmassa Kinder- und Hausmärchen. Sen lopullinen versio julkaistiin kuitenkin vasta vuonna 1857.

Juoni

Mylläri halusi nousta tärkeämpään asemaan, joten hän valehteli kuninkaalle, että hänen tyttärensä osaa kehrätä oljista kultaa. Kuningas kutsui tytön luokseen, sulki hänet torniin olkien ja rukin kanssa. Hän määräsi tytön kehräämään oljista kultaa aamuun mennessä kolmen päivän ajan tai muuten kuningas teloituttaisi tämän. Tyttö oli jo ehtinyt menettää toivonsa, kun eräs kääpiö ilmestyi tornikamariin. Kääpiö kysyi tytöltä, mitä tämä murehti, ja kuultuaan vastauksen hän kysyi: ”Mitä annat minulle, jos minä kehrään?” Myllärin tytär antoi kääpiölle kaulakorunsa. Kuningas oli ahne ja vaati tyttöä kehräämään vielä suuremman huoneellisen olkia kullaksi, edelleen henkensä kaupalla. Seuraavana yönä kääpiö saapui taas tytön luokse ja kehräsi oljet kullaksi, tällä kertaa tytön sormusta vastaan. Kolmantena yönä tytöllä oli entistäkin enemmän olkia kehrättävänä, mutta ei enää mitään annettavaa kääpiölle. Kääpiö kehräsi oljet kullaksi sillä ehdolla, että mentyään kuninkaanpojan kanssa naimisiin tyttö luovuttaisi kääpiölle esikoisensa.

Kuningas oli niin vaikuttunut tytön taidoista, että naitti tämän pojalleen, prinssille. Myöhemmin prinssin noustua kuninkaaksi ja myllärin tyttären kuningattareksi heille syntyi ensimmäinen lapsi, jolloin kääpiö palasi vaatimuksineen. Hän vaati kuningatarta pitämään lupauksensa ja luovuttamaan hänelle lapsensa. Kuningatar kauhistui ja tarjosi kääpiölle koko omaisuutensa, jos vain saisi pitää lapsen. Kääpiö suostui lopulta perumaan vaatimuksensa, mikäli kuningatar onnistuisi arvaamaan hänen nimensä kolmen päivän kuluessa. Kuningatar epäonnistui ensimmäisenä päivänä ja tuskastuneena lähetti palvelijansa ottamaan selvää kääpiön nimestä. Ennen toista yötä palvelija saapui ja kertoi kuulleensa kääpiön lauleskelleen nuotion ympärillä mainiten nimensä: Tittelintuure.

Kääpiön saapuessa kuningattaren luo kolmantena päivänä kuningatar osasi vastata oikein kääpiön kysymykseen, jolloin kääpiö raivostui ja repi itsensä halki.

Populaarikulttuurissa

Kirjallisuudessa

Satukirjasta Household Stories by the Brothers Grimm, kuvittanut Walter Crane (1845–1915); julkaistu 1886.

Suuri Satuseppo, 1973

Myllärin tytär ei avioidu kuninkaan pojan, vaan itse kuninkaan kanssa. Hänestä tulee kuningatar ja Tittelintuure tulee vaatimaan lasta omakseen. Ensimmäisenä päivänä kuningatar arvailee ensin tuntemillaan nimillä, joista mainitaan Kasperi, Melkkeri, Petteri, Viljami. Toisena päivänä hän arvailee nimillä ja lempinimillä, joita hänen sanansaattajansa ovat keränneet talosta taloon kiertämällä, ja mainitaan nimet Rustoroope, Jääränjänne ja Nyörijalka. Kolmantena päivänä kuningatar ensin arvailee nimillä Metsäläinen ja Nuotioinen. Yksi hänen airuensa ei ollut löytänyt uusia nimiä, mutta oli nähnyt vuoren lähellä olevassa metsässä ukkelin hyppelevän nuotion ympärillä kiljuen:

”Tänään leivon, huomenna olutta panen, sitten kuningattaren lapsen haen. Eikä kukaan sitä arvata saata, että Tittelintuure tässä tömisyttää maata.”

Tässä versiossa vihaisesti ärjyvä Tittelintuure tömisyttää lattiaa niin lujasti, että putoaa sen läpi, eikä häntä enää sen jälkeen nähty.

Olipa kerran : klassillisia satuja, 1983

Tässäkin tarinassa myllärin tytär avioituu itse kuninkaan kanssa, kun kolmaskin huoneellinen olkia on kehrätty kullaksi. Tittelintuuresta ei käytetä nimitystä kääpiö vaan ”pieni mies”. Kun Tittelintuure tulee vaatimaan kuningatarta pitämään lupauksensa, kuningatar tarjoaa hänelle kaikkia kuningaskunnan rikkauksia lapsen sijaan. Tittelintuure vastaa: ”Ei, elävä olento on minulle rakkaampi kuin kaikki maailman aarteet.” Ensimmäisen yön kuningatar muistelee kaikkia nimiä, joita on kuullut. Hän myös lähettää airuen pitkin maata tiedustelemaan mitä muita nimiä on olemassa. Mutta kuningatar ei arvaa oikeaa nimeä. Toisena päivänä kuningatar tiedustelee naapureiltaan heidän nimiään. Kolmantena päivänä airut palaa takaisin ja kertoo kulkeneensa korkean vuoren ohi keskellä erämaata. Hän oli nähnyt siellä mökin, jonka edustalla paloi tuli, ja tulen ympärillä hyppi yhdellä jalalla lystikäs pikku mies, joka huusi:

”Tänään leivon ja huomenna olutta panna joudan. Kuningattaren lapsosen ylihuomenna noudan. Onneksi ei tiedä ainoakaan, miksi minua mainitaan. Tittelintuure olen vaan!”

Kun kuningatar sanoo pikku miehen nimen, tämä huutaa: ”Sen on itse paholainen sinulle kertonut”. Suutuksissaan ukkeli polkee jalkaansa niin lujaa, että vajoaa vyötäisiään myöten maahan. Vimmoissaan hän tarttuu kaksin käsin vasempaan jalkaansa ja repii itsensä halki.

Elokuvissa

• Elokuvassa Shrek ja ikuinen onni (2010) Tittelintuure voi toteuttaa toiveita vastalahjaa vastaan, jos toivoja allekirjoittaa taikasopimuksen. Hänellä on kuitenkin todennäköisesti mielessään huijaus tai taka-ajatus. Elokuvan alussa epätoivoiset kuningas Harold ja kuningatar Lillian vierailevat Tittelintuuren luona, joka tarjoaa heille sopimusta, jonka avulla prinsessa Fiona vapautuisi, mutta kuningasparin olisi luovutettava vastineeksi Kaukainen maa Tittelintuurelle. He eivät kuitenkaan ehdi allekirjoittaa, kun he saavat tiedon, että Fiona on jo pelastettu. Myöhemmin Tittelintuure saa sattumalta selville kuinka Shrek on kyllästynyt nykyiseen elämäänsä, jolloin hän tarjoaa hänelle päivän olla kuin ennen vastineeksi päivästä hänen lapsuudestaan aikoen valita Shrekin syntymäpäivän. Shrek suostuu ja allekirjoittaa, minkä seurauksena hän joutuu vaihtoehtoiseen todellisuuteen, jossa hän ei koskaan syntynytkään, minkä takia hän lakkaisi olemasta sopimuksessa saamansa päivän jälkeen. Koska Shrekiä ei ole, ei hän ollut pelastamassa Fionaa, jolloin Tittelintuure sai kuningas Haroldilta ja kuningatar Lillianilta kuningaskunnan vastineeksi heidän huoliensa katoamisesta, jolloin kuningaspari katosi kokonaan. Shrek voi mitätöidä sopimuksen ainoastaan rakkauden suudelmalla Fionalta. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo, koska kun kukaan ei tullut pelastamaan Fionaa, hän pelastautui itse tullen vähän kylmemmäksi soturiksi, joka hankkiutui ogrearmeijan johtoon, ja toimii heidän kanssaan vapaustaistelijoina Tittelintuurea vastaan Lisäksi Tittelintuure jahtaa Shrekiä.

Televisiosarjoissa

• Tittelintuure esiintyy Olipa kerran -sarjassa kaikilla seitsemällä kaudella yhtenä sarjan päähahmoista. Sarjan edetessä paljastuu, että Tittelintuure oli Fiona-nimisen naisen ja Malcolm-nimisen miehen poika, jonka oli ennustettu kuolevan taistelussa suurta pahuutta vastaan. Fionasta tuli myöhemmin Musta Keiju ja Malcolmista Peter Pan. Tittelintuuresta tuli myöhemmin mustaa magiaa omaava velho ja hän otti itselleen nimen Pimeyden Ruhtinas (eng. The Dark One). Tittelintuurella oli Milah-niminen vaimo, jonka hän myöhemmin surmasi ja Baelfire-niminen poika. Myöhemmin Tittelintuure muuntautui krokotiiliksi joka puri poikki Killian Jones -nimisen merirosvon käden, josta tuli myöhemmin Kapteeni Koukku. Tittelintuurella oli myös romanttinen suhde Bellen kanssa, kunnes karkotti tämän erehdyttyään luulemaan hänen toimivan yhdessä Pahan Kuningattaren kanssa. Prinssi Uljas ja Lumikki olivat myöhemmin vanginneet Tittelintuuren vankilaan, jossa hänen voimansa eivät toimi. Tittelintuure oli myöhemmin avustanut Pahaa Kuningatarta luomaan kirouksen, joka oli lähettänyt kaikki Lumotun metsän satuhahmot maailmaan ilman taikuutta muistinsa menettäneinä, Tittelintuuren mukaan lukien. Tittelintuure asui Storybrookessa Mr Gold -nimisenä varakkaana miehenä, joka piti panttilainaamoa. Saatuaan muistinsa takaisin Lumikin tyttären Emman avulla Tittelintuure alkaa etsiä kadonnutta poikaansa ja palaa yhteen Bellen kanssa saaden Gideon-nimisen pojan. Myöhemmin Tittelintuuren omat voimat korruptoivat hänet ja Belle karkotti hänet Storybrookesta, jolloin Tittelintuure liittoutui monen tunnetun Disneyn pahisten kanssa. Myöhemmin Emman avulla Tittelintuure pääsi hetkellisesti eroon pahoista voimistaan, mutta hän sai myöhemmin voimansa takaisin. Myöhemmin uuden kirouksen seurauksena Tittelintuuresta tuli Etsivä Weaver -niminen mies Hyperion Heights -nimiseen kaupunkiin. Seitsemännen kauden lopussa Tittelintuure uhrasi itsensä kukistaakseen pahan vaihtoehtoismaailman vastapuolensa ja antoi oman sydämensä kuolemaa tehneelle Kapteeni Koukulle pelastaen tämän. Tittelintuurea esitti sarjassa Robert Carlyle.
• Televisiosarjassa Winx-klubi Tittelintuure esiintyy kuudennella kaudella jaksoissa 22, 23 ja 25. Sarjassa Tittelintuure on altistunut keijutaialle kauan eikä näin ollen keijujen iskut tehoa häneen. Tittelintuure on kaksinaamaisuuden ja huijaamisen mestari. Hän myös puhuu riimitellen. Tittelintuure asuu pienessä tornimaisessa talossa, jonka ympärillä maassa on ansoja, jotka lennättävät niihin koskevaa tai osuvaa. Jaksossa 22 Selina käskee Tittelintuurea varastamaan Trixeille Musan äänen, jolla Alfean keijukoulun keijut pystyisivät puolustautumaan Trixien valloittaman Pilvitornin noitakoulun voimakkaita noitia vastaan. Tittelintuure saakin Musan äänen helposti, sillä keijujen iskut tehonneet häneen. Tittelintuure ei kuitenkaan vie Musan ääntä Trixeille, vaan pitää sen itse ja menee suoraan Legendariumiin. Kun Selina Trixien pyynnöstä kysyy Tittelintuurelta, että missä tämä on, kun hänen piti tuoda Musan ääni heille, Tittelintuure vastaa riimitellen nokkelasti: "Mitään sopimusta ei oltu ikipäivänä laadittu, eikä yhtäkään nimeä viivaan allekirjoitettu. Minkäänlaista sitoumusta ei putkahda päähäni." Winxit lukuun ottamatta Musaa, joka ei pysty ilman ääntään menemään Legendariumiin, seuraavat Tittelintuurea sinne. Kun edes Winxien taikayhteys ei tehoa Tittelintuureen, tämä auttaa heitä vähän jaksossa 23 kertomalla, että vaihtaisi Musan äänen ainakin yhtä harvinaiseen asiaan kuin se on, ja Stellan päästettyä suustaan, että ainoa sellainen esine, joka tulee mieleen on Legendariumin avain, jolla paha Legendarium pitäisi lukita, ettei se aiheuttaisi enää kenellekään vaaraa, Tittelintuure alkaa vaatimaan avainta vastineeksi Musan ääneen ja antaa iltaan Winxieille aikaa miettiä sitä. Winxit päättävät antaa avaimen ja he saavat Musan äänen takaisin. Jaksossa 25 Bloom onnistuu vangitsemaan Selinan vapauttaman Legendariumin luojan hyvin vahvan ja pahan velhon Acheronin erääseen pohjattomaan laatikkoon, jota tarjoaa Tittelintuurelle vastineeksi avaimesta ja tämä suostuu vaihtokauppaan. Tittelintuuren talo näkyy vielä kauden viimeisessä jaksossa 26, kun Bloom taistelee Acheronin Legendariumiin vangitsemia Trixejä vastaan. Tittelintuure itse on talossaan piilossa Trixejä, joiden käskyjä hän silloin aikaisemmin ei totellut.