Timbuktun paššakunta
Timbuktun paššakunta oli marokkolaisten sotilaiden hallitsema valtio nykyisen Malin alueella 1600–1700-luvuilla. Sen keskuksena toimi Timbuktun kaupunki.
Marokon sulttaanin Ahmad al-Mansurin lähettämät joukot valloittivat songhaivaltakunnan 1500-luvun lopussa. Sen jälkeen aluetta hallitsivat Marokosta lähetetyt käskynhaltijat eli paššat. Marokon kiinnostus aluetta kohtaan katosi nopeasti ja Saharan ylittämiseen liittyvät vaikeudet heikensivät yhteyksiä. Marokkolaiset sotilaat solmivat avioliittoja songhainaisten kanssa ja muodostivat uuden etnisen ryhmän armat. He hallitsivat paššalik-nimellä kutsuttua aluetta, joka ulottui Nigerin keskijuoksulla Djennéstä Gaon eteläpuolelle.[1]
Viimeinen Marokosta lähetetty pašša saapui Timbuktuun vuonna 1604. Vuonna 1646 sotilaat valitsivat joukostaan ensimmäisen Länsi-Sudanissa syntyneen paššan. Yhteys Marokkoon katkesi muodollisesti vuonna 1660.[2]
Timbuktun paššakunnan historia on täynnä vallanvaihdoksia, kapinoita ja sisäisiä konflikteja. Sen itsenäisyyden aikana vaihtui 150 paššaa. Valtion talous perustui ammattisotilaiden harjoittamaan ryöstelyyn. Armat kävivät sotia Dendin alueelle vetäytyneiden songhaiden ja Macinan fulbepaimentolaisten kanssa. Paššakunnan vallan muodollisesti tunnustaneet tuaregit kapinoivat ja hyökkäilivät Saharan kauppakaravaanien kimppuun. Kauppiaiden ja kaupunkilaisten ankara verotus tuhosi lopullisesti alueen talouselämän.[1]
Paššakunta kärsi ratkaisevan tappion tuaregeille Toyassa vuonna 1737 käydyssä taistelussa. Armat vetäytyivät Timbuktuun ja luovuttivat Nigerin keskijuoksun tuaregien hallintaan. Vuonna 1775 hävinnyt pašša-nimitys otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1795, mutta se katosi lopullisesti vuonna 1833, kun Macinan fulbet löivät armat Dirén taistelussa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Novikov, S. S. & Ursu, D. P.: Istorija Mali v novoje i noveišeje vremja, s. 25–26. Moskva: Nauka, Vostotšnaja literatura, 1994. ISBN 5-02-017799-7
- ↑ a b Imperato, Pascal James: Historical Dictionary of Mali, third edition, s. 172–173. Lanham & London: Scarecrow Press, 1996. ISBN 0-8108-3128-7