Ticinum

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ticinum
Roomalaisaikaisen sillan jäänteitä Paviassa nykyisen Ponte Coperton vieressä.
Roomalaisaikaisen sillan jäänteitä Paviassa nykyisen Ponte Coperton vieressä.
Sijainti

Ticinum
Koordinaatit 45°11′9″N, 9°9′23″E
Valtio Italia
Paikkakunta Pavia, Lombardia
Historia
Tyyppi kaupunki
Huippukausi 400-luku jaa.–
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Rooman valtakunta
Länsi-Rooman valtakunta
Alue Regio XI Transpadana, Italia
Provinssi Aemilia et Liguria (n. 293–395)
Liguria (n. 395–)
Aiheesta muualla

Ticinum Commonsissa

Ticinum (lat.; m.kreik. Τίκινον, Tikinon) oli antiikin aikainen kaupunki Gallia transpadanassa Italiassa.[1] Se on kehittynyt nykyiseksi Pavian kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[2][3][4]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ticinum sijaitsi Gallia transpadanassa ja tarkemmin Padus (nyk. Po) -joen pohjoispuolisessa Gallia cisalpinassa kaupungille nimen antaneen Ticinus (nyk. Ticino) -joen pohjoisrannalla, noin viisi roomalaista mailia yläjuoksulle päin Ticinuksen ja Paduksen yhtymäkohdasta.[1] Ticinumista pohjoiseen sijaitsi Mediolanum, itäkaakkoon Placentia, lounaaseen Dertona, länsiluoteeseen Vercellae ja luoteeseen Novaria.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaishistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ticinum oli alun perin liguureihin kuuluneiden laevien ja maricien asutus. Plinius vanhemman mukaan nämä perustivat sen silloin, kun gallialaiset ensimmäistä kertaa asuttivat Pohjois-Italian.[1][5] On kuitenkin huomionarvoista, etteivät antiikin lähteet mainitse kaupungin olemassaoloa Hannibalin vastaisten, konsuli Cornelius Scipion johtamien vuonna 218 eaa. käytyjen sotatoimien yhteydessä, vaikka hänen on täytynyt ylittää Ticinus-joki lähellä paikkaa, jossa kaupunki myöhemmin sijaitsi. On todennäköistä, että tässä, kuten monissa muissakin vastaavissa tapauksissa, kaupunki kehittyi paikalleen lähinnä siksi, että se oli hyvä joenylityspaikka.[1]

Rooman tasavallan aika ja keisariaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roomalaisella kaudella Ticinum oli asemaltaan municipium. Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Ticinensis. Ticinum kehittyi huomattavaksi kaupungiksi tasavallan ajan lopulle tultaessa, vaikka sen nimi ei esiinnykään historiassa vielä tuolloin. Sen mainitsevat kuitenkin monet maantieteilijät, ja se esiintyy historiassa toistuvasti myöhemmin keisarikaudella. Klaudios Ptolemaios luki Ticinumin insubrien kaupunkeihin. Tämä selittyy sillä, että vaikka kaupunki ei ollutkaan kyseisen heimon perustama, Ticinus-joki alettiin nähdä kyseisen heimon alueiden rajana.[1][6]

Florianuksen Ticinumissa noin vuonna 276 lyöttämä aureus, kuvituksessa seppelöity pää ja teksti Virtvs F – loriani A – vg sekä marssiva sodanjumala Mars ja teksti Virtv – s Av – gvsti.

Ticinumin merkitys oli pitkälti seurausta siitä, että se sijaitsi tiellä, joka johti Alppien juurelta Via Aemilialle Placentiaan, mistä pääsi edelleen Roomaan. Varhaisin maininta kaupungista historiallisten tapahtumien yhteydessä liittyy Drusuksen, Germanicuksen isän, kuolemaan. Tuolloin kerrotaan, että Augustus tuli aina Ticinumiin saakka tullakseen vastaan hänen ruumissaattoaan.[1][7] Sen nimi mainitaan myös toistuvasti vuoden 69 sisällissotien yhteydessä. Ticinumiin sijoittui vakava kapina Vitelliuksen joukoissa, kun hän oli asettunut sinne.[8]

Maximianuksen Ticinumissa vuonna 295 lyöttämä argenteus. Kuvituksessa seppelöity pää sekä neljä keisaria uhraamassa ja teksti Victoria Sarmat.

Myöhemmin Ticinum oli paikka, jossa Claudius Gothicus valittiin keisariksi, kun hän johti kaupungin varuskuntaa.[1][9] Ticinumissa Constantius II hyvästeli Julianuksen, josta oli juuri tehnyt keisarin.[1][10] Myöhemmin Mediolanumin nousu koko Italian toiseksi merkittävimmäksi kaupungiksi vähensi Ticinumin merkitystä, sillä monet kiersivät Mediolanumin kautta, sen sijaan että olisivat kulkeneet lyhintä tietä Ticinumin kautta.[1]

Myöhäisantiikista keskiajalle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ticinum nousi suurimpaan merkittävyyteensä vasta Länsi-Rooman kukistumisen jälkeen. Hunnit valtasivat ja tuhosivat kaupungin Attilan johdolla vuonna 452.[1][11] Goottikuningas Teoderik, joka katsoi kaupungin sijainnin edulliseksi, rakennutti sen uudelleen ja valitsi sen asuinpaikakseen. Sinne rakennettiin hänen kuninkaallinen palatsinsa, ja se varustettiin uusilla linnoitteilla. Näin siitä tuli yksi koko Pohjois-Italian vahvimmista linnoituksista. Koska kaupunki oli tämän jälkeen goottien merkittävin keskus alueella, se esiintyy historiassa usein goottisotien aikana.[1][12] Langobardien hyökättyä Italiaan Alboinin johdolla Ticinum vastusti piiritystä kolme vuotta, ja vallattiin vasta vuonna 570.[1][13]

Tämän jälkeen Ticinumista tuli langobardikuninkaiden asuinpaikka ja Italian kuningaskunnan pääkaupunki. Sillä säilyi tämä asema vuoteen 774 saakka. Tuolloin viimeinen langobardikuningas Desiderius joutui luovuttamaan kaupungin Kaarle Suurelle yli 15 kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen. Tämän jälkeen kaupunki menetti asemansa hallintokeskuksena. Kaupunki alettiin tuntea nimellä Papia jo ennen langobardiajan päättymistä. Nykyisen kaupungin nimi Pavia on johdettu tästä. Sekä Paulus Diaconus että Ravennan kosmografia käyttävät kaupungista nimitystä ”Ticinus eli Papia”.[1] Nimi on ilmeisesti peräisin siitä, että kun Ticinumin asukkaat saivat Rooman kansalaisuuden, heidät liitettiin Papian tribukseen, ja siksi kaupunki tunnettiin nimellä ”Civitas Papia”.[1][14]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ticinumissa oli roomalainen ruutuasemakaava, joka muodosti noin 850 × 850 metrin kokoisen neliön. Sen pääkadut olivat pohjois-eteläsuuntainen cardo maximus, jonka linjaa noudattaa nykyinen Corso Vittorio Emanuele -katu, ja itä-länsisuuntainen decumanus maximus, jota noudattavat nykyiset Corso Cavour ja Corso Mazzini -kadut. Ticinus-joen ylittänyt silta sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen, katettu Ponte Coperto, joka on rakennettu antiikin aikaisen sillan raunioille. Kaupunki ympäröitiin muureilla 200-luvulla. Muureissa oli monikulmaisia torneja.[15]

Nykyisessä Paviassa on säilynyt vain vähäisiä antiikin aikaisia rakennusjäänteitä. Esinelöytöihin lukeutuu muun muassa hautakiviä, sarkofageja ja piirtokirjoituksia.[1][15]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Smith, William: ”Ticinum”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ Ticinum Pleiades. Viitattu 20.2.2023.
  3. ↑ Ticinum (Italy) 49 Pavia - Τικίνον ToposText. Viitattu 20.2.2023.
  4. ↑ a b ”39 E3 Ticinum”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
  5. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.17 s. 21.
  6. ↑ Strabon: Geografika V s. 217, Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.17 s. 21; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.1.36.
  7. ↑ Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 3.5.
  8. ↑ Tacitus: Taistelu keisarivallasta (Historiae) 2.17, 2.27, 2.30, 2.68, 2.88.
  9. ↑ Aurelius Victor: Epitome de Caesaribus 34.
  10. ↑ Ammianus Marcellinus: Res gestae 15.8.18.
  11. ↑ Jordanes: Getica 42.
  12. ↑ Prokopios: Goottisodat (De bellum Gothicum) 2.12, 2.25, 3.1, 4.32, jne.
  13. ↑ Paulus Diaconus: Langobardien historia (Historia Langobardorum) 2.26–27.
  14. ↑ Lewis, Charlton T. & Short, Charles: Papius A Latin Dictionary. 1879. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  15. ↑ a b Pavia Enciclopedia Italiana. Viitattu 20.2.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ticinum&oldid=22815385”