Thomas Houseago
| Thomas Houseago | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | [1] Leeds [2] |
| Ammatti | taiteilija |
| Taiteilija | |
| Taidesuuntaus | nykytaide |
Thomas Houseago (s. 1972 Leeds, Yhdistynyt kuningaskunta) on brittiläis-yhdysvaltalainen[3] taiteilija, joka tunnetaan parhaiten veistoksistaan, mutta hän tekee myös piirroksia ja maalaustaidetta.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thomas Houseago syntyi Leedsissä 1972 ja opiskeli 1990–1991 kaupungin Jacob Kramer Collegessa. Alemman korkeakoulututkinnon hän suoritti vuonna 1994 loppuun Lontoon Saint Martin’s School of Artissa. Sen jälkeen Houseago opiskeli kaksi vuotta Amsterdamin De Ateliersissa.[4]
Houseago muutti Amsterdamista Brysseliin, mutta siellä hän ei vielä onnistunut tekemään taiteellista läpimurtoansa. Houseago itse kuvasi Belgian-aikaansa menetettyjen viikonloppujen kahdeksaksi vuodeksi, millä hän viittasi jatkuvaan juhlimiseen.[3] Houseago muutti vuonna 2004 Brysselistä Los Angelesiin.[5] Hänen itsensä mukaansa muutto oli varsin epätoivoinen teko, mutta se oli lopulta uran kannalta käänteentekevä muutos.[6]
Houseago löysi Los Angelesissa David Kordanskyn, joka oli ensimmäinen taidekauppias, jonka kanssa hän onnistui tekemään merkittävää tulosta. Samalla hän sai miamilaisista keräilijöistä Donald ja Mera Rubellista ensimmäiset varsinaiset mesenaattinsa.[3] Houseago osti vuonna 2008 Los Angelesin Frogtownista studiokseen vanhan varastorakennuksen, ja myöhemmin hän osti vielä kolme lisärakennusta, jotka ovat kaikki keskenään yhteydessä.[6]
Houseagon ensimmäinen Yhdysvaltain soolonäyttely oli vuonna 2008 Kordanskyn galleriassa Culver Cityssä.[7] Sen jälkeen hänellä on ollut näyttelyitä monissa gallerioissa ja museoissa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Hänen teoksiaan oli vuonna 2010 esillä Whitney-biennaalissa, ja New Yorkin kaupungin julkisen taiteen säätiö Public Art Fund on muun muassa tilannut häneltä kaksi veistosta, Statuesque (2010) ja Masks (Pentagon) (2015).[4]
Tyyli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Houseago tunnetaan erityisesti veistotaiteen perusaiheen eli ihmisruumiin uudelleentulkinnasta. Hän käyttää veistoksissaan sekä klassisen modernistisen veistotaiteen materiaaleja, kuten veistettyä puuta, savea, kipsiä ja pronssia, että harvinaisempia materiaaleja, kuten harjaterästä ja hamppua.[8] Houseago jättää monumentaalisiin veistoksiinsa usein näkyviin jälkiä niiden valmistustavasta, ja hän yhdistää niissä kaksi- ja kolmiulotteisia materiaaleja.[4] Osa veistoksesta saattaa esimerkiksi olla litteää puuta, johon on käsin piirretty erilaisia komponentteja.[5]
Houseago tekee myös kaksiulotteisia töitä kankaalle ja paperille, joita hän kutsuu itse piirroksen ja kartantekemisen välimuodoksi. Hänen maalauksensa puolestaan ovat usein varsin värikkäitä.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ (de) Saksan kansalliskirjasto, Gemeinsame Normdatei. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Modèle [[Modèle:Lien web|Malline:Lien web]] : parametri
urlpuuttuu. (de) Saksan kansalliskirjasto, Gemeinsame NormdateiUrl. Tieto on haettu Wikidatasta. - ↑ a b c Ted Loos: Leaving the Monsters Behind NYTimes.com. 6.11.2014. The New York Times Company. Viitattu 20.9.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Thomas Houseago Gagosian. Viitattu 20.9.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Thomas Houseago Xavier Hufkens. Viitattu 20.9.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Katherine McMahon: L.A. Habitat: Thomas Houseago ARTnews. 8.4.2016. Art Media, LLC. Viitattu 20.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Paul Foss: Thomas Houseago ARTnews. 24.2.2009. Art Media, LLC. Viitattu 20.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Thomas Houseago – We Sara Hildénin taidemuseo. Viitattu 20.9.2022. (englanniksi)
