Theravada
| Osa artikkelisarjaa |
| Buddhalaisuus |
|---|
 |
|
|
Kirjoitukset |
Theravada-buddhalaisuus (pālia; devanagari: थेरवाद, theravāda) on vanhin olemassa olevista buddhalaisista koulukunnista, joka on levinnyt Etelä- ja Kaakkois-Aasiaan. Se on Sri Lankan, Myanmarin, Kambodžan, Thaimaan ja Laosin valtauskonto. Lisäksi Intiassa ja Vietnamissa on theravada-buddhalaisia. Maailmanlaajuisesti theravada-buddhalaisia on yli 100 miljoonaa.[1]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Theravāda-koulukunta juontaa juurensa Vibhajjavāda-koulukuntaan, joka kehittyi vanhemmasta Sthavira-koulukunnasta kolmannen buddhalaisen neuvoston aikaan n. 250 eKr. Yhtä neljästä Vibhajjavādan ryhmittymistä kutsuttiin Tāmraparnīyaksi eli Sri Lankan buddhalaisuudeksi, joka omaksui myöhemmin Theravāda-nimikkeen. Pālīn sana thera on merkitykseltään yhtenevä sanskritin sthavira-sanan kanssa; molemmat tarkoittavat ”vanhempia”, ja siten Theravāda tarkoittaa vanhempien oppia, jota onkin pidetty puhdasoppisimpana buddhalaisuuden eri suuntauksista.[2]
Filosofia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Theravāda opettaa vibhajjavādaa eli ”erottelun opetusta”, jonka mukaan ymmärryksen odotetaan syntyvän seuraajan kokemuksesta, kriittisestä tutkiskelusta ja päättelystä sokean uskon sijaan. Theravāda-perinteen kirjoitukset kuitenkin painottavat myös viisaan neuvon seuraamista, sen pohtimista ja omien kokemustensa arviointia kriteereinä, joiden avulla toimintaa voidaan arvottaa.
Theravāda ymmärtää olemassaolon ja kärsimyksen juuren olevan janoaminen (tanha), joka tuo muassaan saasteita kuten vihan, pahan tahdon, vieroksunnan, ahneuden, kateuden, petollisuuden, pelon, aistillisen toiveen, pakkomielteen, intohimon, ärsytyksen, häiriintymisen, koston, murehdinnan ja ruumiillisen kiintymyksen. Nämä saasteet ovat vahingollisia niin itselle kuin muillekin.
Näiden saasteiden uskotaan olevan tietämättömyydestä (avijja) syntyneitä tapoja, jotka täyttävät kaikkien valaistumattomien olentojen mielet. Tietämättömyydestä johtuen valaistumattomat otaksuvat tämän psyykeen virran sekä karkean kehon olevan konkreettinen itse. Tosiasiassa molemmat ovat ainoastaan toisistaan riippuvaa, tilapäistä materian virtaa.
Vapautuakseen kärsimyksestä näistä saasteista sekä niiden juurella olevasta toiveesta on pysyvästi hankkiuduttava eroon. Tie vapautukseen tunnetaan jalona kahdeksanosaisena polkuna, johon sisältyvät oikea ymmärrys, oikea aie, oikea puhe, oikea toiminta, oikea elinkeino, oikea ponnistelu, oikea tarkkaavaisuus ja oikea valppaus.
Meditaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eräs Theravāda-koulukunnan tunnetuimmista piirteistä on sen kehittynyt meditaatiojärjestelmä. Meditaation kaksi osa-aluetta ovat mielen täsmentämiseen tähtäävä keskittymismeditaatio (samatha) ja viisautta kehittävä valppausmeditaatio (vipassana). Keskittymismeditaatio ottaa kohteekseen minkä tahansa perinteisistä 40:tä meditaatiokohteesta (kammatthana), tätä nykyä useimmiten hengityksen, ja tähtää täydellisen keskittymisen eri tasoille (jhana) aina pisteeseen, jossa tietoisuus on saavuttanut maksimaalisen ykseyden ja liikkumattomuuden tilan. Valppausmeditaatio tähtää filosofisen tiedostamisen kautta ehdollistuneen tilan uusiutumisen lakkaamiseen. Alkuperäisten kaanoniin kuuluvien kirjoitusten ohella Buddhaghoshan Vishuddhimagga (n. 400–500 jaa.) on eräs tärkeimmistä meditaatiomenetelmien lähdeteoksista.
Luostarilaitos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Theravāda-perinteen luostarilaitos korostaa alkuperäisten sääntöjen täsmällistä, ja usein pikkutarkkaakin noudattamista. Munkit noudattavat 227 ohjesääntöä, ns. vinaya, joiden pohjana on Buddhan itsensä kirjaamat säännöt luostarilaitoksen moitteettoman toiminnan edistämiseksi.[3] Nunnilla on 311 ohjesääntöä,[4] joiden sisältö on suurin piirtein sama (jotkut säännöt muun muassa kieltävät nunnia palvelemasta maallikoita tai munkkeja).
Kirjoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pālīnkielellä ensimmäisellä vuosisadalla eaa. koottu vanhimpien buddhalaisten kirjoitusten kokoelma, Tripitaka, on säilynyt nykypäivään aina ensimmäiseltä vuosisadalta eaa. Sri Lankan Theravāda-luostarilaitoksen vaalimana. Tripitaka tarkoittaa ”kolmea koria”, ja koostuu nimensä mukaisesti kolmesta osasta:[5][6]
- Vinaya Pitaka – Erilaiset säännöt ja ohjeet
- Sutta Pitaka – Buddhan ja hänen oppilaidensa opetukset
- Abhidhamma Pitaka – Järjestelmälliset filosofiset periaatteet
Käytännössä kaikki buddhalaisuuden suuntaukset pitävät Tripitakan teoksia autenttisina Buddhan opetuksina, joskin jotkut mahayana-buddhalaisuuden suuntaukset pitävät niiden arvovaltaa vähäisempänä niiden ollessa ristiriidassa myöhempien mahayana-sutrien kanssa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ What Is Theravada Buddhism Buddhist Studies. Viitattu 10.7.2015.
- ↑ Theravāda Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.7.2015.
- ↑ What is Vinaya? What Buddhists Believe. Viitattu 10.7.2015.
- ↑ Female Monks In Buddhism Buddhapadipa Temple. Arkistoitu 10.7.2015. Viitattu 10.7.2015.
- ↑ Tipitaka Access to Insight. Viitattu 10.7.2015.
- ↑ Sri Lanka Aluvihara Rough Guides. Arkistoitu 10.7.2015. Viitattu 10.7.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- accesstoinsight.org Laaja Theravada-buddhalaisuuden tekstikokoelma