Theodolinda Hahnsson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Theodolinda Hahnsson
Sofia Theodolinda Limón
Henkilötiedot
Syntynyt1. helmikuuta1838
Tyrvää
Kuollut20. huhtikuuta 1919 (81 vuotta)
Helsinki
Ammatti kirjailija
Vanhemmat Karl Magnus Limón
Maria Christina Limón (o.s. Mollin)
Puoliso I Johan Arvid Hahnsson
II Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen
Lapset Hannu, Hilja Maria Sofia ja Hilja Theodolinda
Kirjailija
Äidinkielisuomi
Tuotannon kielisuomi
Aikakausi 1869–1917
Aiheet kristillisyyden ja isänmaallisuuden sävyttämä romanttinen idealismi, köyhyys ja isän valta avioliittoasioissa
Esikoisteos Haapakallio (1869)
Kaksois-veljekset (1870)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Sofia Theodolinda Hahnsson (vuosina 1864–1894 Yrjö-Koskinen, o.s. Limón; 1. helmikuuta 1838 Tyrvää20. huhtikuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.

Hahnssonin vanhemmat olivat kirkkoherra Karl Magnus Limón ja Maria Kristina Mollin. Hahnsson oli ensimmäinen suomen kielellä kirjoittanut naiskirjailija ja julkaisi aikanaan suosittuja kertomuksia ja seuranäytelmiä, joista useat ilmestyivät sanomalehdissä. Hän oli ensin vuodesta 1864 naimisissa kielentutkija Johan Hahnssonin (1834–1888) kanssa ja sitten vuodesta 1896 Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen kanssa. Kirjailija Hilja Haahti (oik. Hahnsson) oli hänen tyttärensä.

Hahnssonin tuotanto edusti kristillisyyden ja isänmaallisuuden sävyttämää romanttista idealismia. Teoksissa nousee esiin myös yhteiskunnallisia aiheita, kuten köyhyys ja isän valta avioliitosta päättämisessä, mutta ongelmat ratkeavat tavallisesti hyvinä esitettyjen henkilöiden kannalta onnellisesti. Lähimpänä realistisen kirjallisuuden tematiikkaa on Hahnssonin romaani Huutolaiset, joka kuvaa kahden huutolaistytön elämänvaiheita.

  • Ainoa hetki (J. A. Hahnsson 1873).
  • Haapakallio (SKS 1869).
  • Huutolaiset (Werner Söderström 1887).
  • Joululahjat (Edlund 1891).
  • Kaksi (Edlund 1893).
  • Kaksois-veljekset (J. A. Hahnsson 1870)
  • Kotikuusen kuiskehia (Edlund 1884).
  • Kuuselan kukka (novellikokoelma; J. A. Hahnsson 1872).
  • Marjapojat (Werner Söderström 1894).
  • Martta (Werner Söderström 1891).
  • Muistoja Naantalista eli vanhan tädin kertomus (J. A. Hahnsson 1874).
  • Mäkelän Liisu (Hahnsson 1880).
  • Pikku kertoelmia (Hahnsson 1878)
  • Savon Jääkäri (J. A. Hahnsson 1877).
  • Sodan uhatessa (Hagelberg 1888).
  • Syksyn karisteita (Otava 1911)
  • Viinantehtailia (1877).
  • Aina (Edith Forssman): Kotona Kerttulassa (G. W. Edlund 1903).
  • Hugo von Becker: Kummi-sedän satuja (Lång & Ståhlberg 1887)
  • August Blanche: Kalle Saukko (Holm 1883).
  • Fredrika Bremer: Kuvauksia jokapäiväisestä elämästä (Edlund 1882).
  • Daniel Defoe: Oikean Robinson Crusoen elämästä ja onnen-vaiheista sekä miten hän kahdeksankolmatta vuotta oleskeli autiossa saaressa (J. A. Hahnssonin kanssa; K. E. Holm 1875)
  • Anders Fryxell: Kustaa II Aadolf ja kolmikymmenvuotinen sota (G. W. Edlund 1895)
  • Lastenhoitaja (G. W. Edlund 1895)
  • Amy Le Feuvre:
    • Matkalla kultakaupunkiin (WSOY 1910)
    • Nummella (Otava 1909)
    • Pieni palvelustyttö (WSOY 1909)
  • Margareta Lenk: Kaksoset (WSOY 1908)
  • L. Schorsch: Kuninkaantytär (WSOY 1913)
  • Sigurd (Karl Josef Alfred Hedenstierna): Toivolahden pastori (G. W. Edlund 1892).
  • Hesba Stretton: Itä-Lontoon tyttö (Otava 1917)
  • Zacharias Topelius:
    • Evankeliumi lapsille (G. W. Edlund, 1893–1894; myös nimellä Jouluevankeliumi lapsille)
    • Tähtien turvatit 1–8 (Edlund 1890–1892)
  • Carl Anton Wetterbergh: Aadam ja Eeva (Edlund 1893)
  • Richard von Volkmann-Leander: Unelmia takkavalkean ääressä (Otava 1903)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Haahti, Hilja: ”Theodolinda Hahnsson”, Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan, s. 80–88. Porvoo: WSOY, 1954.
  • Sainio, Venla: ”Hahnsson, Theodolinda (1838–1919)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 474–475. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]