Tunnit

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta The Hours)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tunnit
The Hours
Ohjaaja Stephen Daldry
Käsikirjoittaja David Hare
Perustuu Michael Cunninghamin romaaniin The Hours
Tuottaja Robert Fox
Scott Rudin
Säveltäjä Philip Glass
Kuvaaja Seamus McGarvey
Leikkaaja Peter Boyle
Pukusuunnittelija Ann Roth
Pääosat Nicole Kidman
Julianne Moore
Meryl Streep
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Miramax Films
Paramount Pictures
Levittäjä Paramount Pictures
Netflix
Ensi-ilta Yhdysvallat 25. joulukuuta 2002
Kesto 114 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 25 milj. USD
Tuotto 108 846 072 USD
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Tunnit on Stephen Daldryn ohjaama yhdysvaltalainen draamaelokuva vuodelta 2002. Se kertoo kolmesta naisesta, joita yhdistää Virginia Woolfin romaani Mrs. Dalloway. Nicole Kidman esittää itse kirjailijaa, Julianne Moore 1950-luvun kotirouvaa, joka lukee kirjaa, ja Meryl Streep 2000-luvun lesboa kirjatoimittajaa, joka yrittää selvitä ystävänsä AIDSista.

Elokuvan on käsikirjoittanut David Hare ja se pohjautuu Michael Cunninghamin Pulitzer-palkinnon saaneeseen romaaniin Tunnit.

Tunnit oli yksi vuoden 2002 kehutuimmista elokuvista ja se sai useita palkintoja ja ehdokkuuksia. Nicole Kidman voitti roolistaan parhaan naispääosan Oscarin, Golden Globen ja BAFTAn. Elokuva oli ehdolla Oscareissa myös parhaasta elokuvasta, miessivuosasta (Ed Harris), naissivuosa (Moore), ohjauksesta, sovitetusta käsikirjoituksesta, leikkauksesta, puvustuksesta ja musiikista. Elokuva palkittiin myös parhaan draamaelokuvan Golden Globella.

The New York Timesin kriitikot valitsivat Tunnit vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[1]

Juoni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan alku- ja loppukohtaus kuvaavat Virginia Woolfia (Nicole Kidman) hukuttautumassa Ousejokeen vuonna 1941, mutta muuten elokuvan tapahtumat sijoittuvat yhteen päivään kolmena eri vuotena, ja kerronta vuorottelee näiden kolmen ajanjakson välillä koko elokuvan ajan. Vuonna 1923 maineikas kirjailija Virginia Woolf on aloittanut Mrs. Dalloway -kirjansa kirjoittamisen kotonaan Richmondissa, Lontoon esikaupungissa. Vuonna 1951 Los Angelesissa asuva levoton kotiäiti Laura Brown (Julianne Moore) yrittää paeta kolkkoa todellisuuttaan lukemalla Mrs. Dallowayta. Vuonna 2001 newyorkilainen Clarissa Vaughan (Meryl Streep) on Mrs. Dallowayn päähenkilön ruumiillistuma kuluttaessaan päiväänsä järjestelemällä juhlia ystävänsä Richardin (Ed Harris) kunniaksi, joka on AIDSia sairastava runoilija ja kirjailija ja saamassa palkinnon menestyksekkäästä urastaan. Richard nimittää Clarissaa usein ”Mrs. Dallowayksi”.

Useista hermoromahduksista sekä toistuvista vakavista masennuskohtauksista kärsivä Virginia tuntee olevansa ansassa kotonaan. Palvelijat Nelly ja Lottie (Linda Bassett ja Lyndsey Marshal) pelottelevat Virginiaa, eikä Virginian aviomies Leonard (Stephen Dillane), joka johtaa Hogarth Press -yhtiötä kotoaan käsin voidakseen olla lähellä vaimoaan, puolestaan jätä Virginiaa hetkeksikään ilman valvontaa. Myöhemmin Virginia sekä odottaa että kammoaa sisarensa Vanessan (Miranda Richardson) ja tämän lasten vierailua. Sisaren ja lasten lähdettyä Virginia pakenee rautatieasemalle. Hän odottaa paraikaa Keski-Lontooseen menevää junaa, kun hänen aviomiehensä saapuu viemään hänet takaisin kotiin. Leonard kertoo Virginialle tuntemastaan ahdingosta eli siitä, miten hän joutuu elämään jatkuvasti siinä pelossa, että hänen vaimonsa yrittää jälleen itsemurhaa. Virginia vastaa, että myös hän joutuu elämään jatkuvasti sen uhan alla, että hänestä tulee jälleen mielisairas.

Toista lastaan odottava Laura viettää päivänsä lähiökodissaan hiljaisen poikansa Richien (Jack Rovello) kanssa. Laura meni naimisiin aviomiehensä Danin (John C. Reilly) kanssa pian toisen maailmansodan jälkeen, ja pinnalta katsoen he elävät amerikkalaista unelmaa. Siitä huolimatta Laura on erittäin onneton. Hän ja Richie valmistelevat kakkua Danin syntymäpäiviä varten, mutta tulos on katastrofaalinen. Heidän naapurinsa Kitty (Toni Collette) piipahtaa odottamatta heidän luonaan ja pyytää Lauraa ruokkimaan hänen koiransa sillä välin, kun hän menee sairaalaan lääketieteelliseen toimenpiteeseen. Kitty teeskentelee olevansa optimistinen, mutta Laura vaistoaa hänen pelkonsa ja suutelee häntä uskaliaasti huulille. Kitty ottaa suudelman vastaan, mutta jättää suudelman mahdollisen piilomerkityksen huomiotta. Uudistuneen määrätietoisuutensa avulla Laura onnistuu leipomaan toisen kakun, minkä jälkeen hän siivoaa keittiön ja vie sitten Richien rouva Latchin (Margo Martindale) luo voidakseen muka käydä asioilla ennen syntymäpäiväjuhlia. Sen sijaan hän kirjautuu luksushotelliin ja aikoo tehdä siellä itsemurhan. Laura istuutuu sängylle ja ottaa pilleripurkin sekä Virginian romaanin käsilaukustaan. Hän alkaa lukea Mrs. Dallowayta ja nukahtaa. Laura näkee unen, jossa hotellihuone täyttyy vedestä, ja herättyään hän muuttaa mielensä itsemurhan suhteen. Hän hakee Richien ja palaa kotiin, missä koko perhe juhlii Danin syntymäpäiviä.

Clarissa on stressaantunut Richardille järjestelemiensä juhlien ja varsinkin Richardin etenevän sairauden vuoksi. Hän on varsinainen hermokimppu yrittäessään tehdä kaiken tarvittavan Richardin palkintojuhlia varten. Opiskeluaikoinaan Clarissalla ja Richardilla oli suhde, mutta sen jälkeen Richard on viettänyt suurimman osan elämästään eri homosuhteissa. Yksi Richardin entisistä kumppaneista on San Franciscossa asuva Louis Waters (Jeff Daniels), joka jätti Richardin vuosia sitten, mutta on nyt palaamassa juhlia varten takaisin Manhattanille. Clarissa itse on lesbo, joka on asunut Sally Lesterin (Allison Janney) kanssa kymmenen vuotta. Hänellä on myös yliopistoikäinen tytär Julia (Claire Danes). Sekä Julia että Sally auttavat Clarissaa juhlien valmisteluissa. Ennen pitkää paljastuu, että Richard on Laura Brownin poika Richie. Kun Clarissa saapuu Richardin asunnolle auttamaan tätä pukeutumisessa, hän löytää miehen maanisesta tilasta. Ikkunalaudalla tasapainoileva Richard tunnustaa taistelleensa AIDSia vastaan Clarissan vuoksi, mutta sairauteensa väsyneenä hän heittäytyy ulos ikkunasta. Myöhemmin samana iltana Laura, joka sai tietää Clarissalta poikansa itsemurhasta, saapuu Clarissan asunnolle. Laura paljastaa, että hän päätti hylätä perheensä tyttärensä syntymän jälkeen säilyttääkseen oman mielenterveytensä.

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Nicole Kidman … Virginia Woolf  
 Julianne Moore … Laura Brown  
 Meryl Streep … Clarissa Vaughan  
 Stephen Dillane … Leonard Woolf  
 Miranda Richardson … Mrs. Vanessa ”Nessa” Bell  
 John C. Reilly  … Dan Brown  
 Toni Collette … Kitty Barlowe  
 Ed Harris … Richard Brown  
 Allison Janney … Sally Lester  
 Claire Danes … Julia Vaughan  
 Jeff Daniels … Louis Waters  

Palkintoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oscarit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokkaana:

BAFTAt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokkaana:

Golden Globet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Paras draamaelokuva
  • Paras naispääosa draamaelokuvassa: Nicole Kidman

Ehdokkaana:

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 5.7.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tunnit Internet Movie Databasessa (englanniksi)


Stephen Daldryn ohjaamat elokuvat
1990-luku Eight (1998)
2000-luku Billy Elliot (2000) · Tunnit (2002) · Lukija (2008)
2010-luku Äärimmäisen lujaa ja uskomattoman läheltä (2011) · Trash (2014)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tunnit&oldid=22836718”