Järki ja tunteet (elokuva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Järki ja tunteet
Sense and Sensibility
Ohjaaja Ang Lee
Käsikirjoittaja Emma Thompson
Perustuu Jane Austenin romaaniin Järki ja tunteet
Tuottaja Lindsay Doran
Säveltäjä Patrick Doyle
Kuvaaja Michael Coulter
Leikkaaja Tim Squyres
Tuotantosuunnittelija Luciana Arrighi
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Yhdysvallat
 Britannia
Tuotantoyhtiö Columbia Pictures
Levittäjä Columbia Pictures
Netflix
Ensi-ilta Suomi 1. maaliskuuta 1996
Kesto 136 min
Alkuperäiskieli englanti, ranska
Budjetti 16 500 000 dollaria
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Järki ja tunteet (Sense and Sensibility) on vuonna 1995 ensi-iltansa saanut Ang Leen ohjaama romanttinen draamaelokuva. Elokuva perustuu Jane Austenin vuonna 1811 julkaistuun samannimiseen romaaniin. Käsikirjoituksen elokuvaan on tehnyt Emma Thompson. Sen pääosissa näyttelevät Emma Thompson ja Kate Winslet. Muissa rooleissa nähdään muun muassa Hugh Grant ja Alan Rickman.

Tämä elokuva valittiin 1900-luvun vaikuttavimpien brittiläisten elokuvien joukkoon BFI:n kyselyssä vuonna 1999[1].

Herra Dashwoodin (Tom Wilkinson) kuoltua hänen vaimonsa (Gemma Jones) ja kolme tytärtään, Elinor (Emma Thompson), Marianne (Kate Winslet) ja Margaret (Emilie François), kuulevat tyrmistyksekseen, että he saavat perinnöksekseen vain 500 puntaa vuodessa. Heidän Norland Parkin kartanonsa puolestaan menee kokonaisuudessaan herra Dashwoodin edellisestä avioliitosta syntyneelle pojalle, Johnille (James Fleet). Johnin juonitteleva, ahne ja hienosteleva vaimo Fanny (Harriet Walter) asettuu välittömästi aviomiehineen Dashwoodien palatsimaiseen taloon ja pyytää veljensä Edward Ferrarsin (Hugh Grant) vierailulle luokseen. Edwardin ja Elinorin välille muodostuu ystävyys, mikä harmittaa Fannya, ja hän päättääkin estää sen keinoja kaihtamatta.

Leskeytyneen rouva Dashwoodin serkku, sir John Middleton (Robert Hardy), tarjoaa Devonshiressa sijaitsevilta Barton Park-tiluksiltaan pientä mökkiä rouva Dashwoodin ja tämän tyttärien käyttöön. Dashwoodit muuttavat mökkiin pikimmiten. Barton Parkissa Marianne tapaa vanhemman eversti Brandonin (Alan Rickman), joka rakastuu häneen ensi silmäyksellä. Eversti saa kilpailijakseen häikäisevän mutta petollisen John Willoughbyn (Greg Wise), joka vie Mariannen sydämen. Dashwoodin perheen tietämättä paljastuu, että Brandonin hoidokki odottaa Willoughbyn lasta, jolloin Willoughbyn täti lady Allen tekee sukulaispoikansa perinnöttömäksi. Willoughby muuttaa Lontooseen särkien Mariannen sydämen.

Sir Johnin anoppi, rouva Jennings (Elizabeth Spriggs), kutsuu tyttärensä ja lankonsa, herra ja rouva Palmerin (Hugh Laurie ja Imelda Staunton), vierailulle. Mukanaan Palmerit tuovat köyhtyneen Lucy Steelen (Imogen Stubbs). Lucy uskoutuu Elinorille ja kertoo, että hän ja Edward menivät salaa kihloihin viisi vuotta sitten, murskaten Elinorin romanttiset toiveet Edwardin saralta. Rouva Jennings vie Lucyn, Elinorin ja Mariannen Lontooseen, missä he kohtaavat Willoughbyn eräissä tanssiaisissa. Heille selviää, että mies on kihloissa erittäin varakkaan neiti Greyn (Lone Vidahl) kanssa. Myös Edwardin ja Lucyn salainen kihlaus tulee ilmi. Edwardin äiti vaatii poikaansa peruuttamaan kihlauksen. Kun Edward kieltäytyy, hänen omaisuutensa viedään ja annetaan hänen nuoremmalle veljelleen Robertille (Richard Lumsden).

Matkalla takaisin Devonshireen Elinor ja Marianne pysähtyvät yöksi Palmerien kartanolle, joka sijaitsee lähellä Willoughbyn tiluksia. Marianne ei voi vastustaa kiusausta ja kävelee viisi mailia rankkasateessa käydäkseen katsomassa entisen rakastettunsa tiluksia. Sen seurauksena hän sairastuu vakavasti, ja eversti Brandonin pelastettua hänet Elinor hoitaa hänet jälleen terveeksi.

Kun Marianne on toipunut, sisarukset palaavat kotiin. Siellä he kuulevat, että neiti Steelestä on tullut rouva Ferrars, joten he uskovat tämän menneen naimisiin Edwardin kanssa. Edward saapuu kuitenkin selittämään, että neiti Steele on odottamatta nainutkin Robert Ferrarsin ja että hän itse ei näin ollen ole enää kihloissa. Edward kosii Elinoria ja ryhtyy pastoriksi, kun taas Marianne rakastuu eversti Brandoniin ja menee naimisiin tämän kanssa.

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 James Fleet   John Dashwood  
 Tom Wilkinson   Mr. Dashwood  
 Harriet Walter   Fanny Ferrars Dashwood  
 Kate Winslet   Marianne Dashwood  
 Emma Thompson   Elinor Dashwood  
 Gemma Jones   Mrs. Dashwood  
 Hugh Grant   Edward Ferrars  
 Emilie François   Margaret Dashwood  
 Elizabeth Spriggs   Mrs. Jennings  
 Robert Hardy   Sir John Middleton  
 Hugh Laurie   Thomas  
 Isabelle Amyes   Betsy  
 Alan Rickman   Col. Christopher Brandon  
 Greg Wise   John Willoughby  

Elokuva sai Oscar-palkinnon parhaasta sovitetusta käsikirjoituksesta. Se oli ehdolla myös kuuteen muuhun Oscar-palkintoon: parhaaseen naispääosaan, parhaaseen naissivuosaan, parhaaseen kuvaukseen, parhaaseen puvustukseen, parhaaseen alkuperäiseen draamasävellykseen sekä parhaan elokuvan Oscar-palkintoon.

  1. BFI | Features | The BFI 100 web.archive.org. 14.5.2012. Viitattu 27.2.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.