Tervon työväentalo
| Tervon työväentalo | |
|---|---|
 Tervon työväenyhdistyksen työväentalo. |
|
| Sijainti | Tervon kirkonkylä, Tervo |
| Rakennuttaja | Tervon Työväen ja Pienviljelijäin Yhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Korkeus | 4,5 m |
 |
|
Tervon työväentalo oli Tervon kunnan kirkonkylässä sijainnut työväentalo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1916 perustettiin Tervon Hautomäen työväenyhdistys. Yhdistys toimi aktiivisesti myös sisällissodan aikana ja heti sen jälkeen avustustoiminnassa. Vuonna 1919 yhdistys osti tontin. Seuraavana vuonna yhdistys liittyi Suomen Sosialistiseen työväenpuolueeseen, ja vuonna 1923 se lakkautettiin.[1]
Vuoden 1924 alussa perustettiin Tervon työväen ja pienviljelijäin yhdistys, jolle lakkautetun Hautomäen yhdistyksen omaisuus siirrettiin. Talon rakentaminen oli jäänyt kesken, ja uusi yhdistys vuokrasi uuden tontin Tervon kirkonkylästä. Tontin omisti Osuusliike Savo. Alkuperäiseen Hautomäen yhdistyksen työväentaloon aikanaan hankitut hirret siirrettiin uudelle paikalle, ja talo valmistui vuonna 1925.[1]
Vuonna 1930 Tervon työväen ja pienviljelijäin yhdistys myi talon samana vuonna perustetulle Tervon sosialidemokraattiselle työväenyhdistykselle. Sosialidemokraattinen yhdistys joutui ottamaan paljon velkaa talon ostoa varten, ja lopulta talon toimintaa ei saatu tarpeeksi kannattavaksi. Vuoden 1956 lopulla yhdistys myi talon tontin omistaneelle Osuusliike Savolle, joka puolestaan myi sen yksityisomistukseen. Vuonna 1988 talo oli edelleen pystyssä.[1] Myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesällä 1935 Tervon työväentalolla järjestettiin kesäjuhla. Päiväohjelmassa oli urheilukilpailuja, joihin osallistui työväenyhdistyksiä myös Karttulasta ja Vesannolta. Iltajuhlassa talo oli täynnä yleisöä, joka kuunteli muun muassa soittoesityksiä ja kansanedustaja O. Hiltusen ja Y. Räisäsen puheita. Savon Työmies -lehden mukaan ”Milloinkaan ennen ei Tervon työväenyhdistyksen talo ole ollut niin kansoitettu kuin viime sunnuntaina.”[2] Vuonna 1936 Kuopion sosialidemokraattinen piiritoimikunta järjesti talolla ohjelmakulttuurikurssin.[3] Syksyllä 1939 Kuopion työväen teatteri vieraili talolla esittämässä näytelmän ”Rautatietä ja rakkautta eli ’Topparoikka’”.[4]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talo oli hirsirakenteinen. Siinä oli juhlasali 140 istumapaikalla, ravintola ja keittiö. Vuonna 1931 talo peruskorjattiin ja siihen rakennettiin näyttämö. Juhlasalin pinta-ala oli 155 m² ja talon korkeus 4,5 m.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Hyvönen, Onni: Pohjois-Savon Työväentalot. Kuopio: Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityöntekijät ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X
- ↑ Savon Työmies digi.kansalliskirjasto.fi. 20.8.1935, no 95. Viitattu 28.10.2022.
- ↑ Savon Työmies digi.kansalliskirjasto.fi. 1.2.1936, no 12. Viitattu 28.10.2022.
- ↑ Savon Työmies digi.kansalliskirjasto.fi. 14.9.1939, no 105. Viitattu 28.10.2022.